Älä sijoita tunnekuohussa ja muut aivotutkijan vinkit parempiin sijoituspäätöksiin

Ihmiset kuvittelevat usein olevansa rationaalisempia sijoittajia kuin oikeasti ovat. Näin sanoo aivotutkija ja professori Lauri Nummenmaa Turun yliopiston PET-keskuksesta.

– Jos ihmisiltä kysyy, ovatko he tunnesijoittajia, kukaan ei sano olevansa. Kaikki sanovat, että he ovat tarkan analyyttisia, mutta ei ihmismieli toimi yksin niin.

Nummenmaa on kirjoittanut kirjan Talous & tunteet: Miten mieli toimii markkinoilla ja tietää, miten tunteet ohjaavat rahankäyttöämme.

Hänen mukaansa ihmisen aivot toimivat sijoittaessa samoin kuin muitakin päätöksiä tehdessä: ne käsittelevät uutta tietoa ja vertaavat sitä aiempaan tietoon.

Ihmiset myös kokevat sijoittaessaan tunteita samoin kuin muissa elämän tilanteissa: Ylpeyttä, kun sijoitukset tuottavat. Häpeää, kun ne epäonnistuvat. Kauhua, kun pörssikurssit romahtavat tai asuntojen hinnat laskevat.

– Ja mitä tunteellisempia ihmiset ovat, sitä huonompia sijoituspäätöksiä he usein tekevät. Esimerkiksi jokin terveysmurhe, ahdistus tai riita kotona voi heijastua siihen, millaisia sijoituspäätöksiä ihminen tekee.

Tunnista tapasi sijoittaa

Se, että ymmärtää itseään ja tunteitaan, voi auttaa sijoittamaan viisaammin, Nummenmaa sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi ikä, persoona ja perimä vaikuttaa siihen, millainen sijoittaja ihminen on. Tutkimusten mukaan riskinottohalukkuus on korkeimmillaan teini-iässä ja nuorena aikuisena.

Tunteet vaikuttavat eniten siihen, uskaltaako ihminen ylipäänsä lähteä sijoittamaan.

– Jos taas katsotaan persoonallisuustekijöitä, naisilla on keskimäärin enemmän varovaisuutta ja neuroottisuutta kuin miehillä. Se saattaa selittää sitä, miksi naiset sijoittavat vähemmän kuin miehet.

Myös kasvuympäristöllä on vaikutusta. Ihmisestä, joka on saanut sijoittamisen mallin kotoaan, se tuntuu todennäköisesti luontevammalta kuin jostakusta, jolla esimerkkejä ei ole ollut.

Eniten tunteet vaikuttavatkin juuri siihen, uskaltaako ihminen ylipäänsä lähteä sijoittamaan, Nummenmaa sanoo.

– Tiedetään esimerkiksi, että he, jotka ovat olleet laskukauden aikana nuoria, suosivat turvallisuushakuisia sijoituskohteita ja korkorahastoja. Nousukauden lapset taas sijoittavat enemmän osakkeisiin. He ovat nähneet, että asiat lutviutuvat ja talous menee eteenpäin.

Kun oman sijoitustyylinsä tiedostaa, sitä voi yrittää muokata. Alkuun on hyvä sisäistää, millaiset tunteet ja ajatusvinoumat omaan rahankäyttöön ja sijoituspäätöksiin vaikuttavat.

– Jos ei sijoita ollenkaan, voi miettiä, eikö halua sijoittaa, eikö siihen ole rahaa vai pelottaako se? Jos taas tekee päivittäin kauppaa, onko itsellä impulsiivinen mieli, joka nauttii jatkuvasta jännityksestä? Mitä voisi saavuttaa rauhallisemmalla otteella?

Nummenmaan mukaan ihmisen aivoissa on paljon oikopolkuja, jotka auttavat selviämään arjesta. Niiden ansiosta kenenkään ei tarvitse jatkuvasti pohtia, kuinka kävellään, puhutaan tai hengitetään. Sellaiset taidot hallitaan luonnostaan.

Yksi tavallisimmista oikopoluista on uskomus siitä, että tutut asiat ovat mukavia ja hyviä. Varsinkaan markkinoilla se ei aina ole totta.

– Uskomus näkyy esimerkiksi siinä, että suurin osa suomalaisista sijoittajista sijoittaa suomalaisiin yrityksiin, vaikka Helsingin pörssi on todella pieni osa maailman osakemarkkinoista. Se on maantieteellinen riski. 

Sijoitusten hajauttaminen – 4 hyvää tapaa -artikkelista voit lukea, miten sijoituksia on hyvä hajauttaa. 

Älä sijoita tunnekuohussa

Usein tunteet ja sijoituspäätökset kannattaa erottaa toisistaan, Nummenmaa sanoo. Ei siis ole hyvä idea mennä osakeostoksille, kun on huono päivä töissä tai kotona.

Sen sijaan sijoituspäätökset voi keskittää päivän rauhallisiin hetkiin tai automatisoida ne kokonaan.

– Kauppaankaan ei pidä mennä nälkäisenä. On parempi tehdä ostoslista etukäteen netissä kuin lisätä nälissään ja stressaantuneena karkkipusseja ostoskoriin.

Sijoituspäätökset kannattaa automatisoida tai keskittää päivän rauhallisiin hetkiin.

Nummenmaan mukaan samankaltaisia impulsiivisia tunnepäätöksiä on helppo tehdä myös sijoittaessa.

– Moni nauttii aktiivisesta päiväkaupasta ja markkinoiden seuraamisesta, mutta se voi olla tunteiden vuoksi haitallistakin. On esimerkiksi tutkittu, että ihmiset, jotka eivät saa jatkuvasti ajantasaista tietoa markkinoiden käyttäytymisestä, pärjäävät markkinoilla paremmin, koska eivät kuormitu jatkuvasti kaikesta tiedosta.

Nummenmaa kannustaa ylipäänsä seuraamaan, millaisia tunteita ja reaktioita omat sijoituspäätökset itsessä herättävät.

– Iso päätös voi kipristää vatsanpohjassa ja jännittää. Se voi olla merkki siitä, että on tekemässä jotain tyhmää, tai sitten vain turhaa murhetta. Ainakin se on signaali siitä, että kannattaa laittaa hetkeksi peli poikki ja miettiä, mitä on tekemässä.

Odota, vaikka se olisi vaikeaa

Sijoittamisessa tarvitaan taitoja, jotka ovat monelle vaikeita, esimerkiksi pitkäjänteisyyttä ja kykyä odottaa. Nummenmaan mukaan ihmiselle on luontaisempaa haluta asioita heti, koska huomisesta ei koskaan tiedä.

Hän kertoo tutkimuksesta, jossa osallistujat laitettiin tyhjään huoneeseen vain odottamaan vailla mitään tekemistä. Jossakin vaiheessa heiltä kysyttiin, haluaisivatko he jatkaa odottamista vai vastaanottaa sähköiskuja.

– Suurin osa halusi saada sähköiskuja. Ihmiset siis mieluummin satuttivat itseään kuin odottivat tekemättä mitään, Nummenmaa sanoo.

Hänen mukaansa sijoittamisessa voi onnistua monella tavalla. Niistä varmin ja suoraviivaisin on kuitenkin vain odottaa.

– Tiedetään, että pörssiosakkeiden keskimääräinen tuotto on seitsemän prosentin luokkaa pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä. Korkoa korolle -efektin‍ ansiosta kasvu kiihtyy ja tekemättä mitään voi saavuttaa melko paljon. Esimerkiksi Warren Buffett on niin järjettömän rikas siksi, että hän on ollut niin pitkään pelissä mukana.

Vältä joukkohysteriaa

Nummenmaa kuvailee ihmisiä laumaeläimiksi, joilla on voimakas tarve sulautua ryhmään ja tehdä niin kuin muutkin tekevät.

Usein esimerkin seuraaminen on hyvä asia – niin opitaan, kuinka erilaisissa tilanteissa toimitaan. Markkinoilla se voi kuitenkin johtaa turhaan paniikkiin tai suuriin tappioihin.

– Jos esimerkiksi uutinen jostakin geopoliittisesta riskistä leviää, yhä useampi alkaa myydä osakkeitaan ja markkinatilanne alkaa näyttää synkemmältä. Se voi johtaa nopeisiin pörssikurssin heilahduksiin, jotka ehkä korjautuvat seuraavana päivänä tai huonossa lykyssä eivät.

Nousuhuumakin voi tarttua, kun ihmiset pelkäävät jäävänsä jostakin olennaisesta paitsi. Se voi johtaa huonoihin päätöksiin.

– Jos on esimerkiksi lähtenyt mukaan laihdutuslääkkeiden huumaan ja ostanut Novo Nordiskin osakkeita isolla rahalla, on saattanut tehdä aika ison tappion, kun muutkin firmat ovat kehittäneet vastaavia lääkkeitä ja osakkeiden arvo on lähtenyt sulamaan.

Riskejä kannattaa ottaa sen verran, että pystyy nukkumaan yönsä rauhassa, Nummenmaa tiivistää.

– Sijoittamisen takia ei kannata menettää yöuniaan.

Tämän materiaalin sisältämää tietoa ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen. Sijoittamisessa kannattaa muistaa myös siihen liittyvät riskit. Sijoituksen arvo voi joko nousta tai laskea, eikä ole takeita, että saat koko sijoittamasi pääoman takaisin. OP Pohjola ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Sijoituspalvelut tarjoaa osuuspankki.