Viime talvi kohteli kaltoin erityisesti eteläisen Suomen metsäteitä.

–Kun routa jäi tulematta, niin kelirikko ulottui monille sellaisillekin teille, jotka eivät siitä normaalisti kärsi. Useat tiet olivat myös tavallista pidemmän aikaa pois raskaasta liikennöinnistä”, johtava asiantuntija Kati Kontinen Tapio:sta kertoo. Yritys konsultoi metsänomistajia metsäteiden ylläpidossa.

Jatkuvat vesisateet tekivät erityisen pahaa jälkeä niillä teillä, jotka olivat jo entuudestaan huonossa kunnossa.

–Nyt on entistä tärkeämpää katsoa, että normaalit huoltotyöt tulevat tehtyä. Lisäksi Suomessa on paljon metsäteitä, joilla olisi tarvetta suuremmalle perusparannukselle.

Hyvä metsätie on kilpailuvaltti

Kontinen kuvailee, että metsätiet muodostavat Suomen tieverkon ’hiussuoniston’, mikä takaa puutavarakuljetukset. Metsätiet mahdollistavat myös esimerkiksi metsien virkistyskäytön ja metsäpalojen tehokkaan sammutuksen.

Myös tutkija Markus Strandström Metsäteho Oy:sta korostaa metsäteiden merkitystä puuhuollon ja puukaupan mahdollistajana. Metsäteho Oy on Suomen johtavien metsäteollisuusorganisaatioiden omistama tutkimus- ja kehitystyöhön erikoistunut yritys.

–Kun metsänomistaja huolehtii, että metsätie on hyvässä kunnossa, niin hän lisää kiinnostavuuttaan puukauppakumppanina.

Strandström kertoo, että yksityisteille laaditaan tällä hetkellä kuljetuskelpoisuusluokitusta. Sen tavoitteena on tarjota metsäteollisuudelle entistä tarkempaa tietoa esimerkiksi siitä, missä puun korjuu ja kuljetus onnistuvat ympärivuotisesti.

–Metsäteiden kelirikon ja kantavuusongelmien takia puun toimitusketjuille aiheutuu vuosittain 70 miljoonan euron lisäkustannukset.

Päätökset mahdollisia myös korona-aikaan

Käytännössä metsätiestä vastaa tiekunta, joka valitsee keskuudestaan hoitokunnan.

Tiekuntien vuosikokoukset järjestetään usein heinäkuussa. Tänä vuonna korona saattaa muuttaa käytännön. Jos tiekunnalla on välitön rahantarve, niin hoitokunta voi valmistella maksuunpanoluettelon ja kantaa maksut. Kokous missä maksuunpanoluettelo vahvistetaan, voidaan pitää sitten myöhemmin.

–Tarvittavat hoitopäätökset on mahdollista tehdä myös ilman perinteistä kokousta, sillä uusi laki mahdollistaa sähköisiä kokouskäytänteitä. Tällöin hoitokunta valmistelee normaalit vuosikokousasiat ja kokous voidaan pitää esimerkiksi skype- tai sähköpostikokouksena, Kontinen vinkkaa.

Tiekuntien ei tarvitse olla yksimielisiä, vaan päätöksiin riittää enemmistö. Riitatapauksista ei voi enää valittaa kuntien tielautakuntiin, jotka on lakkautettu, vaan uutena osoitteena on käräjäoikeus.

–Käräjöinti maksaa, joten tämänkin takia muotoseikoista kannattaa huolehtia tarkasti, jotta valituksille ei ole aihetta.

Perusparannuspäätös vaatii huolellisen valmistelun

Kun tiekunnassa tulee ajankohtaiseksi iso päätös metsätien perusparannuksesta, se on syytä valmistella erityisen huolellisesti.

Hoitokunnan on laadittava perusparannuksesta ensin alustava suunnitelma ja budjetti, joiden pohjalta päätös voidaan tehdä.

–Suunnitelman ja budjetin laadinnassa käytetään usein ammattilaisten apua. Yhteyttä voi ottaa paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen tai vaikkapa metsäteiden perusparannussuunnitelmia tekevään Otso Oy:hyn, Kontinen vinkaa.

Kun suunnitelma ja budjetti ovat valmiina, tiekunta voi hakea perusparannukseen avustusta Suomen metsäkeskukselta tai Ely-keskukselta.

Investointi tulevaisuuteen

Metsätien vuosittaisia huoltotoimenpiteitä ovat esimerkiksi lanaaminen, soran lisääminen, lumien auraus, pölynsidonta, suolaus, ja tienvarsien niitto. Tierungon kuivumisen varmistamiseksi on tärkeää varmistaa myös ojien ja tierumpujen toiminta.

Säännöllisellä huollolla perusparannusta pystytään usein lykkäämään vuosikymmenillä. Perusparannukselle voi kuitenkin olla tarvetta, paitsi tien yleisen huonon kunnon takia, myös sen vuoksi, että vanhan metsätien kantavuus ja muut mitoitukset eivät riitä enää nykyiselle liikenteelle. Hyväkuntoinen tieverkosto on tärkeä myös metsäpalojen torjunnassa. Suomessa syttyy vuosittain jopa tuhansia metsä-ja maastopaloja, mutta niiden pinta-ala jää onneksi pieneksi kiitos kattavan metsätieverkoston. Tieverkoston kunto nousee tärkeäksi myös, jos metsässä sattuu onnettomuus.

Kontinen haarukoi, että perusparannusten, missä levennetään esimerkiksi liittymiä ja kääntöpaikkoja sekä parannetaan tien kantavuutta uusilla perustustöillä ja maa-aineksella, hinnat alkavat noin 15.000 -20.000 eurosta kilometriltä. Käytännössä hinta riippuu paljolti kyseessä olevasta kohteesta.

”Säännöllinen huolto – ja perusparannukset - ovat tärkeitä investointeja myös tulevaisuutta ajatellen. Ilmastonmuutoksen myötä talvet lämpenevät. Suomen metsätiet ovat jatkossakin kovilla”, hän muistuttaa.

Tiesitkö?

  • Tiekunnan osakkaita ovat tietä käyttävät kiinteistöt. Tien varrella voi olla esimerkiksi metsäkiinteistöjä, kesämökkejä, maatiloja ja asuinkiinteistöjä. Jokaiselle niille määritellään maanmittauslaitoksen ohjeistuksen mukaisesti tieyksiköt - kiinteistötyypin painoyksikön ja kiinteistön käyttämän tiematkan perusteella.
  • Tieyksikkö kertoo sen, kuinka suurella osuudella kiinteistö osallistuu tien kunnossapidon kustannuksiin. Ideana on, että tien hoidosta maksavat eniten ne, joille on siitä eniten hyötyä.
  • Tiekunnan käytännön tehtäviä hoitaa yleensä tiekunnan valitsema hoitokunta. Metsätilan vuotuinen tiemaksu on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu.