Moni suomalainen odottaa vuosi toisensa jälkeen innolla lämmintä kevättä ja kuumaa kesää. Eteläpuolelta avoimen tukkipuukuusikon haltija tai runsaita myrskytuhoja metsästään löytävä metsänomistaja ovat asiasta ehkä toista mieltä. Tuholainen nimeltä kirjanpainaja voi nimittäin pilata lomatunnelmat.

Valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta muistaa 2010 vuoden kahta puolen olleet lämpimät ja kuivat säät. Ne suosivat kirjanpainajan kehittymistä ja laskivat kuusen vastustuskykyä tuholaisia kohtaan. Viime vuodelta Niskasella on parempaa kerrottavaa.

– Kesän 2016 kanta oli säyseämpi aiempiin vuosiin verrattuna. Huippu on sivuutettu ja populaatio on lähtenyt laskuun.

Epidemiaraja ylittyi useammalla paikkakunnalla

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri on Niskasen kanssa samoilla linjoilla. Tehdyissä seurantamittauksissa epidemiaraja ylittyi kahdeksalla paikkakunnalla 38:sta. Raja ylittyy, kun kolmessa saman ryhmän pyydyksessä on vähintään 15 000 yksilöä. Tärkein tekijä tuloksiin oli Viirin mukaan alhainen lämpötila.

– Viime kesä ei ollut kovin lämmin ja lisäksi oli melko kosteaa. Kuusitukki ei ollut niin suuressa vaarassa ja myrskyn kaatamia puita oli niitäkin vähemmän tarjolla.

Viiri korostaa, että kirjanpainajavaaran vähenemiseen ei saa silti missään nimessä tuudittautua.

Vähennä riskiä: huolehdi metsästä ja sen hygieniasta

Lämpötila ja korjaamattoman puun määrä metsässä ovat suurimmat riskit kirjanpainajatuhojen syntymiselle. Kirjanpainaja talvehtii pääosin karikkeessa eli oksien ja lehtien peittämässä maapohjassa, puussa olosuhteet ovat liian kylmät.

Viileä sää pitää kirjanpainajan pitkään karikkeessa, 20 asteen lämmössä käynnistyy vahva lentämällä parveilu. Niskanen tietää, mikä tuholaista silloin kiinnostaa.

– Tuore katkaistun puun haju houkuttaa kirjanpainajaa ja kuusessa on tarjolla riittävästi nilakerrosta. Jos pesäpaikkaa ei löydy maassa olevasta puusta, kirjanpainaja hyökkää pystykasvustoon.

Suurimmassa vaarassa ovat tukkipuukokoluokan kuusikot, johon aurinko pääsee paistamaan vapaasti. Aurinko kuivattaa puuta ja heikentää siten puun vastustuskykyä.

Viiri nostaa esille ilmastonmuutoksen, jonka myötä tuuliset ja lauhat talvet ja roudaton maa lisäävät myrskytuhoriskiä. Metsänomistajien toimet ovat hänen mielestään niin ikään oma riskinsä.

– Puuta ei ole tarkoitettu ikuiseksi. Suomessa on paljon ikääntyneitä kuusikoita ja hoitamattomia metsiä. Kun pitää huolta metsästä ja sen hygieniasta, käyttää toimivaa menetelmää kirjanpainajan torjumiseen.

4 000 kirjanpainajaa tappaa puun

Kirjanpainaja on suurimpia puun tuholaisia ja vaatii paksun nilakerroksen uuden sukupolven synnyttämiseksi. Silmän korkeudella olevat millimetrin kokoiset reiät ovat tunnusmerkki iskun tapahtumisesta.

Kun yhdessä rungossa on noin 4 000 yksilöä, puu kuolee. Sen voi havaita vasta syksyllä, mutta toimiin on Niskasen mukaan tartuttava aiemmin.

– Alkukesällä iskeytymisen kohteeksi joutuneet puut tulee saada pois metsästä nopeasti, viimeistään heinäkuulla. Kirjanpainajakanta lisääntyy nilakerroksessa pahimmillaan kymmenkertaiseksi, eikä uusi sukupolvi saa päästä metsään.

Hakkuun laajuuden määrittely on tapauskohtaista, mutta vaurioituneet puut pitää ehdottomasti hakata. Jos kyseessä on uudistuskypsä alue, kannattaa harkita koko lohkon hakkaamista. Suunnitelmallisuus on tässäkin asiassa hyvästä, ja puiden rahallinen arvo on myös syytä muistaa.

Missä piilee suurin riski?

Linjan Pori–Mikkeli–Joensuu eteläpuoli on riskialtteinta kirjanpainaja-aluetta Suomessa. Kun lämpötila on ohjaava tekijä, kannan leviäminen pohjoisemmaksi ei ole lähiaikojen asia.

Metsätuholain mukaan Salpausselän eteläpuolisella alueella tuhopuut on korjattava metsästä heinäkuun puoliväliin mennessä. Viirin mukaan aikarajaan liittyy iso kysymysmerkki.

– Tutkimustyöllä pitää kiireellisesti selvittää, onko aikaraja liian myöhäinen. Lämmin alkukevät saa kirjanpainajat parveilemaan aiemmin ja niiden kehitysnopeus voi olla luultua ripeämpää.

Viirin mukaan tutkimusprojektien eteen on iso kanto käännettävänä, sillä budjettimäärärahat ovat tiukassa ja ulkopuoliselle yksityisrahoitukselle olisi käyttöä.

Yksi tutkimuskohde liittyy männyn mahdolliseen poistamiseen metsätuholaista. Viiri ei ajatukselle lämpene. – Puuta liikkuu jatkossa enemmän ja varastointitarve kasvaa. Kuka ottaa vastuun kasvutappioista, kun männyn latvat häviävät ratapihojen, uittopaikkojen ja muiden vastaavien läheisyydestä?

Sanktiot ovat melko lieviä metsätuhojen suhteen, yksi syy tähän on näytön osoittamisen vaikeus. Tutkimuksen tehtävänä on kaivaa tausta- ja pohjatietoa, jotta taloudellisia vaikuttavuusarvioita on saatavilla.

Kirjanpainajista tutkittua tietoa on olemassa, ja Suomen metsäkeskus palvelee metsänomistajia lähettämällä infoa niille omistajille, joiden kuusikoiden lähellä on ollut kirjanpainajatuhoja.

Viiri patistaa hänkin omistajia metsään. – Jokaisen, jolla on varttuneita kuusikoita, on syytä käydä metsässä, seurata puita, katsoa onko tuulen kaatamia puita ja minkä verran sekä ryhtyä tarvittaviin toimiin. Se on tehokkain tapa torjua kirjanpainajatuhoja.

Katso kirjanpainajakannan seuranta: www.metsakeskus.fi/kirjanpainajakannan-seuranta

Tunnista kirjanpainaja: www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit

Vakuutus korvaa tuhot

  • OP Vakuutuksen metsävakuutus korvaa kirjanpainajan aiheuttaman vahingon, kun vakuutuksen turvataso on riittävä ja vakuutus on otettu ennen tuhon alkamista. Lue lisää, miten vakuutat metsäsi kirjanpainajan tuhoilta.
  • OPn metsävakuutus korvaa kantohinnan, joka puulla oli juuri ennen vahinkoa. Tästä vähennetään myyntihinta, joka puusta saadaan vahingon jälkeen. Yleensä vahingon jälkeen puusta saa vain energiapuun hinnan.
  • OPn metsävakuutuksen korvauskynnys on hyönteistuhoissa matala. Korvauskynnys ylittyy, kun kirjanpainaja tuhoaa metsätilalla yli 15 kiintokuutiota puuta. Yhtenäistä tuhoaluetta ei vaadita vaan puut voivat olla metsätilalla hajallaan.
  • Vakuutuksen saa helposti voimaan olemalla yhteydessä omaan osuuspankkiin tai ostamalla vakuutuksen verkossa op.fi. Helpoin tapa hankkia vakuutus on OP Metsän kautta: op-metsa.fi.

OP järjestää 7.6. klo 18-19 metsäwebinaarin aiheesta kirjanpainajatuhot ja niiden torjunta. Puhujina Heli Viiri Luonnonvarakeskuksesta, Yrjö Niskanen Suomen Metsäkeskuksesta ja Petri Kortejärvi OPsta.

Ilmoittaudu mukaan https://op.videosync.fi/2017-06-07-kirjanpainaja/register.

Webinaarin tallenteen voit katsoa tilaisuuden jälkeen samasta linkistä.