Se on suomalaista metsää, johon sijoittaa myös nuori metsäyrittäjä ja puuntuottaja Tapio Hovi Lempäälästä. Sijoituksiaan hän hoitaa moottorisahalla.

Metsäsijoitus vaatii pitkäjänteisyyttä. Lottovoittoa metsästä ei ole saatavissa, mutta pitkällä aikavälillä investointi voi olla hyvin tuottava. Jos nuorena aloittaa metsäsijoittamisen, voi päästä pitkällekin, Tapio Hovi tuumii.

Metsurin merkkejä jo taaperona

Metsuriyrittäjä tietää mistä puhuu, sillä hän on itse aloittanut metsäasiantuntijan uransa niin nuorena, ettei vielä polkupyörää osannut ajaa. Papan pyöräntarakalla Tapio-taapero matkasi lähimetsään. Nuoren savottajätkän työkaluna oli tuolloin tylsähkö rautasaha. ”Muuta eivät aikuiset vielä uskaltaneet käteeni antaa”, hän nauraa. 16-vuotiaana Hovi oli jo sen verran kokenut metsurinalku, että kesätyötienesteillä piti hankkia ensimmäinen oma moottorisaha. Vanhemmat kannustivat poikaansa ostamalla sahan kylkiäiseksi metsurin turvavarusteet.

Nyt 30-vuotias Hovi on ollut metsäalan yrittäjänä pian viisi vuotta. Yhden miehen yrityksessään hän urakoi yksityisasiakkaille etupäässä pihapuiden kaatoja. Metsänomistajille hän tekee erilaisia metsänhoitotöitä, kuten ennakkoraivausta, taimikonhoitoa ja harvennushakkuita sekä myös kokonaisten tilojen metsänhoitosuunnitelmia.

”Hoidettu metsä on ilo silmälle. Se antaa hyvin tehdystä työstä palautteen eli maksaa sen aikanaan takaisin. Metsä on eräänlainen osakesalkku”, Tapio Hovi sanoo. Ensimmäisen oman metsätilansa Hovi osti Sastamalasta vielä palkkatöissä ollessaan. Sekä yrittäjyyteen että metsänhankintaan rohkaisi hänelle tärkeä kannustaja, vanhempi metsänomistaja-sijoittaja. Ensimmäisen jälkeen metsätiloja on Hovin perheeseen hankittu kolme lisää, kaikki Pohjois-Pirkanmaalta.

Metsänsä Hovi on hankkinut muutamia kriteereitä silmälläpitäen. ”Kiikarissani on ollut melko lailla koskematon metsätila, josta pystyy tekemään omannäköisensä. Toivemetsäni sisältää taimikkoa, nuorta metsää ja järeämpää puustoa – on hyvä, kun on kaikkea melko tasaisesti.”

Metsänhoidon periaatteita

Hovin periaatteena on hoitaa tärkeät työt ripeästi kuntoon. ”Metsää on turha hankkia, ellei sitä hoida tuottavaan kuntoon. Kaikki sileäksi -meininki ei sovellu minulle, sillä liian nuorten puustojen avohakkuut eivät ole taloudellisesti järkeviä. Ellei sitten kyseessä ole heikkolaatuinen puusto, joka ei sovi muuhun kuin sellun raaka-aineeksi.”

Metsätilojaan Tapio Hovi hoitaa toistaiseksi itse, vain järeämpiä harvennuksia on tapiohovi16tehty motolla. Hän toteaa, että Suomen metsissä on viljalti kohteita, joissa taitavan metsurin jäljiltä myös taimikolle jäisi rahallista arvoa. ”Jos taimikko räävitään motolla rikki, se voi menettää arvostaan paljon. Päätehakkuuta tarjotaan yleisesti metsänomistajille, koska se tuottaa metsäfirmoille enemmän puuta pienemmillä kustannuksilla. On tietenkin kohteita, joissa motohakkuu kannattaa, mutta toisissa taas ei.”

Hovin metsänhoitokäytäntöön kuuluu myydä puuta niin paljon kuin on järkevää, mutta toisaalta jättää osa hakkuumahdollisuuksista käyttämättäkin. ”Pyrin siihen, että kaikenikäistä puustoa olisi tasaisesti tuleville vuosille, eläketurvaksi asti.”

Tapio Hovi korostaa metsänomistajan kiinnostusta omaisuuttaan kohtaan: ”Jos omistajalla itsellään on aktiivisuutta ja käsitys metsästä, löytyy todennäköisesti kohteita, joissa kannattaa tehdä poimintahakkuita tai ylispuiden poistoja säästäen ja saada nopeammin seuraavia tuottoja verrattuna avohakkuuseen.”

Perinteisen metsäosaamisen ja metsänomistuksen eriytyessä toisistaan, tuijotetaan Hovin mielestä valitettavasti usein vain nykyhetkessä saatavaa tuottoa. ”Se ei aina välttämättä ole se paras ratkaisu.”

Digipalvelut apuna

Metsänhoidon avuksi on kehitetty uusia digitaalisia palveluja, kuten Metsäkeskuksen monipuolinen Metsään.fi-portaali. Palvelu tarjoaa metsänomistajalle ajantasaisen metsävaratiedon omista metsistä. Tapio Hovi toteaa, että digipalvelut ovat hyvä apu metsänhoidon suunnittelussa. ”Mutta paljon enemmän kertoo metsästä se, kun käy itse paikan päällä. Työn puolesta minulla on älypuhelimessa kartat ja gps-paikannin, mikä onkin kaikkein tärkein työkalu.”

Digipalveluista käyttökelpoisin on älypuhelimella selailtavissa oleva metsäsuunnitelma.” Täydellinen digitaalinen sovellus käytännön työtä helpottamaan olisi Hovin mukaan sellainen, jossa älypuhelimella voisi ottaa valokuvan metsästä ja sovellus laskisi hehtaaripuuston määrän.

Hovi on ollut oman osuuspankkinsa asiakas lapsesta asti. Hän toteaa, että metsään sijoittavalle ihmiselle on erittäin tärkeää, että pankissa puhutaan samaa kieltä ja ymmärretään metsäsijoittamista. Vaikka metsä monessa muodossa on Tapio Hoville elinkeino, eivät taloudelliset seikat kuitenkaan lopulta ole niitä merkittävimpiä.

Kuten niin monelle muullekin suomalaiselle, myös Hoville metsä merkitsee paljon enemmän kuin työtä, toimeentuloa ja sijoituskohdetta. ”Käyn marjastamassa ja harrastan metsästystä. Kuitenkin metsän tärkein merkitys on olla paikka, jossa saa rauhoittua ja mieli lepää.”

Tutustu Tapio Hovin yritykseen: puunkaatoalempaala.fi‍

Lue lisää metsään.fi‍-palvelusta.