Aiemmin urallaan Niko Saxholm tutki Keskusrikospoliisin leivissä surullisenkuuluisaa Wincapita-huijausta. 2000-luvun alun jättipetoksessa tuhannet uhrit menettivät kaikkiaan 100 miljoonaa euroa supisuomalaiseen pyramidiin, joka paljastui pohjautuvan sepitettyyn valuuttakauppasysteemiin.

Nykyisin Saxholm on Finanssiala ry:n vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja. Hän näkee suurta samankaltaisuutta takavuosien Wincapitassa ja tämän päivän sijoittajahuijauksissa.

– Nykyajan huijarit käyttävät ihan samaa perustetta: on jokin vaikka tekoälyyn perustuva matemaattinen systeemi. Rikolliset selittävät, että arvonnousu on loputon. Uhri ei pysty tarkistamaan sitä mistään muualta kuin rikollisen sivuston vihreästä käyrästä, joka on täysin keksitty ja nousee katosta läpi.

Saxholm kertoi huijauksista perinpohjaisesti OP:n Rahapuhetta‍-podcastissa. Hänen mukaansa käytännössä kaikki tämän päivän sijoittajahuijaukset liittyvät virtuaalirahaan.

– Väittäisin nyt, että 99,9 prosentissa huijauksista on sana krypto. Meillä on ihan oikeasti ihmisiä, jotka ovat rikastuneet kryptorahalla. Rikolliset käyttävät sitä kamalasti hyväkseen, Saxholm kertoo.

Hän antaa omat esimerkkinsä huijauksista, joihin törmää eri kanavissa.

– Pystyn antamaan esimerkit, mutta siinä on vaaransa, jos ihmiset varovat vain näitä. Voi olla niin, että huijari ei aluksi itsekään tiedä mitä tarkkaan on hakemassa – muuta kuin ihmistä, jolta on jollakin tavalla helppo manipuloida rahat.

Tekstiviestillä

Uhri sai yhtenä kauniina iltana ”vahinkotekstiviestin”, joka oli olevinaan suljetun yksityisen sijoittajaringin viesti. Viestin mukaan mullistava sijoitussysteemi on ottamassa tuulta alleen, ja on syytä nopeasti koota joukot ja ottaa muhkeat tuotot.

Uhri vastaa, että on tainnut saada tekstiviestin väärään numeroon. Rosvot ilmoittavat harmitellen, että nyt kun olet sisäpiirissä, joudumme tarjoamaan tätä mahdollisuutta sinullekin.

Tässä tosielämän tapauksessa uhri menetti kaikki elämänsä säästöt, 300 000 euroa.

Facebookissa

Tavallinen huijaus: Suomen pääministeri tai ”Lauri Tähkä” mainostaa erikoista ja vähemmän tunnettua kryptorahaa. Kasvokuva on otettu luvatta käyttöön ja haastattelu on valetta.

Olet täysin altis rikollisuudelle kun googlaat, kuka myy halvimpia kryptoja.

Astetta uskottavampia huijauksia ovat suljetut sijoittajaryhmät, joissa ryhmän kuvana on houkuttelevan paksu setelipaali ja ohessa lupaus suurista rikkauksista, ilman veroja tietenkin.

Näissä ryhmissä vetoaa se, että näennäisesti vain harvat ja valitut pääsevät mukaan ja pienen piirin asiantuntijuuden äärelle.

Tinderissä

Deittisovelluksessa uusi tuttavuus murtaa jäätä juttelemalla niitä näitä, ja myöhemmin eleettömänä sivumainintana tekee selväksi menestyvänsä kryptosijoittajana.

Luottamus huijariin on rakennettu pitkällä tunnepitoisella viestittelyllä, ja jossain vaiheessa hän kuin hyvää hyvyyttään neuvoo Tinder-pariaan alkuun kryptosijoittamisessa.

Saat videot ja muut sosiaalisen median sisällöt käyttöösi, kun hyväksyt kolmannen osapuolen markkinointievästeet.

Muuta evästeasetuksiasi‍

Helpoimmalla uhrilla on palava halu rikastua

Tilin, rahaston tai osakkeen tuottologiikka on suhteellisen hahmotettavissa. Uhrin on kuitenkin usein vaikea ymmärtää, mihin huijarin hehkuttama krypto perustuu. 

Kryptohuijausten nerokkuus on siinä, että niissä on riittävä ripaus totuutta.

Taitavasti rakennetuilla verkkosivuilla on reaaliaikaiset laskurit Bitcoinille ja Ethereumille, joiden arvo on julkinen, mutta uhrille kaupatun tuotteen posketon nousukäyrä on tekoälyllä tyhjästä taiottu. Hähmäisyyttä lisää, että huijaus voidaan ohjata täysin asianmukaiseen kryptopörssiin.

Kryptoilla voi tehdä rahaa, mutta riskit ovat aivan erilaiset, Saxholm tähdentää Rahapuhetta‍-podcastissa.

– Olet täysin altis rikollisuudelle kun googlaat, kuka myy halvimpia kryptoja. Jos on kiire tulla rikkaaksi, pitäisi sitä suuremmalla syyllä istua käsiensä päällä, Saxholm kiteyttää.