OPn osakestrategi Antti Saari kertoo, että vakuutus- ja finanssialalla toimiva Sampo on osinkojen osalta Suomen pörssin parhaimmistoa.

– Helsingin pörssissä ei ole tällä hetkellä yhtään yhtiötä, joka olisi nostanut osinkoa kymmenen vuotta peräjälkeen. Sampo nousee tähän luokkaan ensi vuonna. Raisio kävi tässä ryhmässä, mutta tänä vuonna se jätti osingon nostamatta ja putki katkesi kymmenen noston jälkeen.

Saari kertoo, että Sampo on osoittautunut nimensä mukaiseksi yhtiöksi, ja se on takonut osingoillaan sijoittajille pörssin parhaimmistoon kuuluvia tuottoja 10–20 viime vuoden aikana.

– Yleensä Sampo kiinnostaa ihmisiä, jotka haluavat vakaata, nousevaa osinkoa. Tällä hetkellä sen osinkotuotto on noin 5,5 prosenttia. Erityisen yhtiöstä tekee se, että se on avoimesti kertonut tavoitteestaan nostaa osinkoa vuosittain.

Yrityksen toimintaa ohjaa kasvun sijasta vakaan ja ennustettavan tulosuran tavoittelu.

– Osinkoa on nostettu yhdeksän vuotta peräjälkeen, ja Sampo on poikkeuksellisen vahva ja vakaa osingonmaksaja. Se periaatteessa pyrkii siihen, että se on mahdollisimman tylsä osake. Kun osavuosikatsausta odotellaan, hyvin harvoin sieltä tulee mitään yllättävää.

Harkittuja liikkeitä

Sampo on pohjoismainen finanssi- ja vakuutusalan toimija, niin sanottu holdingyhtiö, joka koostuu useista yrityksistä. Sampo omistaa kokonaan vahinkovakuuttamiseen erikoistuneen Ifin ja henkivakuutusyhtiö Mandatumin. Tämän lisäksi sillä on hallussaan noin 47 prosentin osuus tanskalaisvakuuttaja Topdanmarkista ja noin 21 prosentin osuus Nordeasta. Käytännössä Sampoon sijoittava omistaa myös näitä yrityksiä.

Sammon keino luoda omistaja-arvoa omistajilleen on tarpeen mukaan myydä ja ostaa uusia yrityksiä tai toimintoja, jos hinta on oikea. Saaren mukaan Sampo ei kuitenkaan ole suunnitellut siirtymistä pois finanssimarkkinoilta.

– Jos on huolissaan siitä, että nämä palaset tulisivat vaihtumaan, niin se on sijoittajan osalta enemmän mahdollisuus. Jos kävisi niin, että joku ostaisi esimerkiksi Ifin, hinnan täytyisi olla erittäin korkea ja Sammon osakkeen omistaja saisi siitä niin hyvän korvauksen, että kurssitaso nousisi olennaisesti.

Saaren mukaan Sampo on myös ilmaissut halunsa pysytellä tuntemillaan markkinoilla, eli pohjoismaisilla finanssitoimialoilla. Yllättäviä muutoksia toimialavalintoihin tuskin siis nähdään.

Saaren mukaan Sampo on pitkälti onnistunut kaupoissaan. Esimerkiksi Sampo Pankin myynti Danske Bankille erittäin korkealla hinnalla avasi mahdollisuuden ostaa merkittävä osuus Nordeasta. Näin yritys laajensi finanssitoimintaansa kotimaisilta markkinoilta pohjoismaisille markkinoille. Myös Ifin osto on osoittautunut kannattavaksi liikkeeksi.

Saaren mukaan Sampo lukeutuukin korkean arvostuksen osakkeisiin. Tämä näkyy myös sen hinnassa: osakkeen hinta oli helmikuun lopussa lähes 47 euroa.

– Se lisä, mitä laadusta pitää maksaa suhteessa vähemmän vakaisiin kilpailijoihin, on tällä hetkellä Sammon kohdalla melko korkea.

Pohjoismainen hajautus

Sammon kohdalla huomionarvoista on myös se, että kyseessä on kattavasti koko Pohjolassa toimiva yhtiö. Käytännössä Sampoa omistamalla saa salkkuunsa maantieteellistä hajautusta: Suomen lisäksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan. Tämä tarkoittaa myös valuuttakurssien liikehdintää, mikä voi vaikuttaa yhtiön tulokseen.

– Jos Norjan tai Ruotsin kruunussa näkyy isoja liikkeitä, se heijastuu Sammon tuloslukuihin. Hyvä puoli on puolestaan se, että maantieteellinen hajautus tuo muilta osin tasaisuutta toimintaan. Taloussuhdanteet kulkevat hieman eri tahtiin myös Pohjoismaissa.

Vakuutustoiminnassa myös sääilmiöillä on iso vaikutus korvausten suuruuteen. Jos esimerkiksi Norjassa on paljon myrskytuhoja, mutta Ruotsissa niitä on vain vähän, heilunta tasoittuu.

Korkeat korot ovat vakuutusyhtiöiden kumppani

Vahinkovakuutustoiminta on hyvin riippumatonta taloussuhdanteista, eivätkä talouden nousut ja laskut juurikaan vaikuta näkymiin. Vakuuttaminen on osa arjen riskeihin varautumista kaikissa olosuhteissa.

Myös yhtiöiden toimintaperiaate pysyy samana: Vakuutusyhtiöt keräävät asiakkailtaan maksuja ja korvaavat niillä sattuvia vahinkoja.

– Tässä välissä rahasummaa sijoitetaan pääasiassa velkakirjasijoituksiin. Nyt kun korot ovat nollassa, vakuutusyhtiöiden sijoitustuotot ovat laskeneet dramaattisesti.

Tätä yhtiöt ovat paikanneet tarkistamalla vakuutusmaksujensa hintatasoa. Konttoreista ne ovat jo luopuneet aiemmin.

Silloin kun korot nousevat, yhtiöiden sijoitustuotot kasvavat.

– Sijoittajalle yksi tapa suojautua korkojen nousulta onkin sijoittaa finanssiyhtiöihin, koska toisin kuin muut yhtiöt ne hyötyvät korkeasta korkotasosta. Korkojen noususta huolehtiville vakuutus- ja finanssiala voi olla hyvä sijoituskohde.

Turvallisempi tulevaisuus

Saaren mukaan vakuuttaminen ja finanssimaailma muuttuvat teknologian kehityksen edetessä. Esimerkiksi itseohjautuvien autojen kehitys todennäköisesti vähentää vakavia onnettomuuksia ja laskee suurten korvausten määriä. Myös kotien hälytysjärjestelmät ovat entistä tehokkaampia.

Vakuuttaminen ei kuitenkaan ole Saaren mukaan häviämässä minnekään. Henki- ja terveysvakuuttaminen kasvattavat merkitystään väestön ikääntyessä, samoin tarve omaisuuden suojaamiselle varallisuuden kasvaessa. Perinteiset vakuutukset saavat rinnalleen myös uusia muotoja. Saaren mukaan yhä useampi yritys varautuu esimerkiksi kyberuhkiin vakuutuksella.

Myös finanssiala on suurten muutosten edessä. Sampo pyrkii reagoimaan niihin, ja se on lähtenyt mukaan kolmeen fintech-yritykseen sijoittamalla niistä jokaiseen noin 250 miljoonaa euroa. Jos ne osoittautuvat hyviksi kohteiksi, ne voivat pidemmällä aikavälillä vaikuttaa merkittävästikin Sammon menestykseen.

Lisää analyysia Twitterissä: @anttisaari1‍ ja OP sijoitustutkimuksen palvelussa‍. Osakesijoittamisen voit aloittaa op.fi:ssä, tutustu palveluumme.‍

Esittelemme kuukauden osake -artikkelisarjassa arvo-osakkeita. Jutuissa ei anneta sijoitussuosituksia, vaan jokainen osto- ja myyntipäätös täytyy sijoittajan harkita itse. Osakemarkkinoiden luonteen mukaisesti maltillisetkin yhtiön toiminnan tai toimintaympäristön muutokset tai osakemarkkinoiden yleiset vaihtelut voivat aiheuttaa tuntuvia kurssimuutoksia. Osakkeen arvon aiempi kehitys ei myöskään välttämättä ohjaa sen arvon tulevaa kehitystä.