1. Mistä osingonjakokeskustelussa on kyse?

Koronapandemian vuoksi monet yhtiöt ovat päätyneet osinkopäätöksen lykkäämiseen myöhempään ajankohtaan, useimmiten syksyyn. Tämä on luonnollista, sillä kukaan ei vielä tiedä miten pitkästä pandemiasta on kyse, ja kuinka syvät taloudelliset vaikutukset tällä tulee lopulta olemaan.

Päätösten lykkääminen osoittaa, että yhtiöillä on vakaa halu palkita omistajiaan osingoin, mutta näin epävarmassa tilanteessa yhtiöt haluavat lyhyellä tähtäimellä turvata maksu- ja toimintakykyään. Tämä on minusta monissa tapauksissa perusteltua. Varsinaisia osinkojen peruutuksia on nähty lähinnä yhtiöillä, jotka kärsivät koronakriisistä suorimmin ja vakavimmin.

2. Millä toimialoilla yhtiöt eivät voi  jakaa osinkoa tai peruuttavat niiden maksun?

EKP on kieltänyt pankeilta osingonmaksun lokakuun alkuun saakka, jotta pankit ovat mahdollisimman vahvassa asemassa tarjoamaan rahoitusta yrityksille ja kotitalouksille, jotka sitä poikkeustilanteessa tarvitsevat. Vakuutusalalla valvoja on antanut vähemmän jyrkän suosituksen pidättäytyä toistaiseksi osinkojen maksusta, jota alan toimijat lähes poikkeuksetta tulevat kuitenkin noudattamaan.

Mikäli tilanne normalisoituu vuoden loppua kohti, odotan pankkien ja vakuutusyhtiöiden kuitenkin maksavan aiemmin indikoimansa osingot. Osingon peruutuksia on nähty muutamilla yhtiöillä, joilla liiketoiminta on koronakriisin vuoksi lamaantunut pahanpäiväisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi Finnair ja NOHO Partners. Näillä yhtiöillä tulevan toimintakyvyn turvaaminen on nyt ykkösprioriteetti.

3. Minkä toimialan yhtiöt voivat jakaa osinkoja?

Jo keväällä osinkoja on perusteltua jakaa, mikäli yhtiön taloudellinen asema on erittäin vahva tai koronakriisin aiheuttamat kolhut yhtiölle tulevat olemaan vähäisiä tai ainakin rajallisia. Tällaisia ovat muun muassa teleoperaattorit. Useilla yhtiöillä päätöksen lykkäys lienee oikea vaihtoehto: omistajia halutaan ja kuuluu palkita, mutta on perusteltua katsoa pahimman kriisin yli syksyyn.

4. Jos yhtiö on esimerkiksi keskellä yt-prosessia, voiko yhtiö jollain tavoin perustella osingonjaon?

Osingonjako ja yt-prosessi sidotaan usein samaan keskusteluun, mikä on mielestäni perusteetonta. Osingot kertovat menneestä eli niillä palkitaan omistajia jo tehdystä tuloksesta. Yt-prosessilla puolestaan halutaan vaikuttaa tulevaisuuteen. Jos yhtiön kysyntänäkymä on heikentynyt, yhtiön velvollisuus on reagoida tähän kustannuksia leikkaamalla. Muunlainen toiminta olisi omistajien kannalta vastuutonta, sillä omistaja kantaa riskin. Jos tuloskunnosta ja osingonmaksusta ei parhaan mukaan pidetä huolta, se heikentää omistajuuden houkuttelevuutta, millä on pidemmän päälle vakavia seuraamuksia pääoman saatavuudelle ja investoinneille.

5. Miten osinkojen jakamatta jättäminen vaikuttaa isossa kuvassa?

Tilanne on hankala tahoille tai henkilöille, jotka ovat tottuneet rahoittamaan toimintaansa osinkovirran turvin. Pahimmillaan tämä voisi johtaa tarpeeseen hankkia likvidejä varoja osakeomistuksia myymällä, joka ei nykyisillä kurssitasoilla välttämättä vaikuta houkuttelevalta. Osinkojen lykkäys on monissa tapauksissa perusteltua, mutta samaan aikaan pitää ymmärtää tämän olevan tärkeä prioriteetti monille sijoittajille, jotka kantavat yritystoiminnan riskin.

Lue lisää sijoittamisesta op.fi-sivuilta‍