Vaikka sijoittamiseen sisältyy aina ripaus tuuria, suurin osa menestyksestä rakentuu omien päätösten ja pitkäjänteisen tekemisen varaan.

OP Pohjolan varallisuudenhoidon asiantuntija Ville Rajala luettelee viisi sijoittajan tavallisinta sudenkuoppaa ja kertoo, miten ne vältetään.

Virhe 1: suunnitelman puute

Sijoittamisen aloittamisessa voi käydä niin, että innostuu liikaa ja kokeilee vähän kaikenlaista sattumanvaraisesti.

– Tällöin sijoitetaan ilman selkeää suunnitelmaa, aikahorisonttia ja käsitystä omasta riskinsietokyvystä. Näin tulee tehtyä usein huonoja päätöksiä, Rajala sanoo.

OP Pohjolan sijoittajaprofiili‍ antaa osviittaa siitä, minkälainen sijoittaja itse on. Haluaako tavoitella korkeampia tuottoja suuremmalla riskillä vai sijoittaa maltillisesti? Profiiliin pääsee suoraan myös sijoitukset-välilehdeltä OP-mobiilista.

– Profiilin avulla on mahdollista rakentaa oma sijoitussuunnitelma. Sen kautta pystyy hahmottamaan, minkälaiset sijoituskohteet sopisivat itselle.

Hyvä sijoitussalkku ei rakennu yksittäisistä nappisijoituksista tai yhtiöpoiminnoista vaan suunnitelmallisesta ja laajasta hajautuksesta.

Kun suunnitelma on tehty hyvän sään aikana, se auttaa maailman myrskyissä.

– Jos sijoitushorisontti on 20 vuoden päässä, nykyhetki näyttäytyy oikeassa perspektiivissä. Hurjaltakin tuntuvat vaiheet menevät ohi. Silloin ei ole aika lopettaa sijoittamista vaan pikemminkin nähdä laskut mahdollisina oston paikkoina.

Osinkosijoittamisessa kannattaa huomioida yhtiön kokonaisvaltainen taloudellinen tilanne

– Pelkkä osinkotuotto ei näytä koko kuvaa.

Hyvä sijoitussalkku ei rakennu yksittäisistä nappisijoituksista tai yhtiöpoiminnoista vaan pikemminkin suunnitelmallisesta ja laajasta hajautuksesta. Tällainen salkku sisältää yhtiöitä eri toimialoilta ja maantieteellisiltä alueilta.

Sijoittaja voi myös valita rahaston, jossa salkunhoitaja tekee kaiken työn sijoittajan puolesta.

Virhe 2: tunteiden ohjaamat päätökset

Paniikissa tehdyt ratkaisut ovat harvoin hyviä. Siksi sijoittajan ei kannata myydä kurssien laskiessa eikä ostaa kiireessä nousun keskellä.

Rajalan mukaan tunteiden merkitystä sijoittamisessa usein aliarvioidaan.

Korkoa korolle -ilmiö kiihtyy ajan kanssa. Epärealistiset odotukset johtavat hätiköityihin päätöksiin.

– Kun sijoittamiselle on mietitty tavoitteet ja niiden pohjalta raamit, tunteet vaikuttavat siihen vähemmän. Sama pätee myös muuhun elämään.

Esimerkiksi treenatessa on helpompaa noudattaa tiettyä saliohjelmaa kuin miettiä joka päivä uudelleen, mitä tänään tekisin.

Virhe 3: hajautuksen puute

Mikäli koko sijoitussalkku on liian riippuvainen yhdestä maantieteellisestä alueesta tai yrityksestä, se on haavoittuva.

– Maailmantalous ja geopolitiikka ovat antaneet hyviä esimerkkejä siitä, miksi on riskialtista laittaa sijoitukset yhden kortin varaan. Kun salkku on järkevästi hajautettu, riskit realisoituvat epätodennäköisemmin, Rajala sanoo.

Salkussa kannattaa olla:

  • Vähintään 8–10 eri yhtiötä eri toimialoilta. Tämä vähentää riskiä siitä, että yhden alan ongelmat (esim. teknologia, energia tai rahoitus) heiluttavat liikaa koko salkkua.
  • Vähintään 3–5 aluetta maantieteellistä aluetta, esimerkiksi: Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia ja kehittyvät markkinat, kuten Intia. Aasian ja kehittyvien markkinoiden sisällä on myös muistaa hajautus, sillä alueet ovat laajoja.

Sijoittajan täytyy olla ikuinen optimisti, joka uskoo valoisampaan tulevaisuuteen.

Hajauttamisen tavoitteena ei ole maksimoida tuottoa lyhyellä aikavälillä vaan pienentää riskiä ja tasoittaa salkun kehitystä, kun eri markkinat ja toimialat liikkuvat eri tahtiin.

Tämä onnistuu usein parhaiten maailmanlaajuisilla rahastoilla, jotka sisältävät jo valmiiksi laajan hajautuksen sekä toimialoittain että maantieteellisesti.

Tälläinen maailman osakemarkkinoille hajauttava rahasto on esimerkiksi OP-Maailma Indeksi -sijoitusrahasto‍. Rahasto on hyvin edullinen osuuspankin omistaja-asiakkaalle: rahaston hallinnointipalkkio on OP-bonusten jälkeen vain 0,145 prosenttia, ja ilman OP-bonuksia 0,39 prosenttia.

Virhe 4: Epärealistiset odotukset ja liian lyhyt aikajänne

Moni odottaa sijoittamiselta suuria tuottoja nopeasti ja vieläpä ilman riskiä. Äkkirikastumisesta ei kuitenkaan kannata unelmoida.

– Sijoittaminen ei yleensä tuota tulosta välittömästi. Korkoa korolle -ilmiö‍ kiihtyy ajan kanssa. Epärealistiset odotukset johtavat hätiköityihin päätöksiin. Näihin odotuksiin myös monet sijoitushuijaukset vetoavat, Rajala varoittaa.

Tuotto-odotus pitäisi suhteuttaa omaan riskinsietokykyyn. Mitä suurempi tuotto, sen suurempi riski ja päinvastoin.

Sijoitusten kehittyminen

1–3 vuotta

Korkoa korolle -ilmiön vaikutus on vielä vähäinen, ja tuottojen kasvu voi tuntua hitaalta.

5–7 vuotta

Kun markkinat kehittyvät myönteisesti, korkoa korolle -ilmiö alkaa vähitellen kiihtyä, sillä myös aiemmin kertyneet tuotot alkavat tuottaa lisää.

10+ vuotta

Korkoa korolle -ilmiö nousee keskeiseen rooliin. Merkittävä osa kasvusta voi syntyä aiemmille tuotoille kertyvästä lisätuotosta.

Esimerkit havainnollistavat, miten myös tuotoille alkaa kertyä ajan myötä tuottoa. 

Todellinen kehitys riippuu markkinatilanteesta ja sijoituskohteiden arvonkehityksestä sekä sijoitusajasta. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta.

Virhe 5: liiallinen reagointi markkinoihin

Uutisotsikoiden ja lyhyen aikavälin tunnelmien perusteella ei ole viisasta tehdä sijoituspäätöksiä.

– Historia on osoittanut, että maailmaan mahtuu monenlaista kriisiä, mutta niiden aikana kannattaa pitää pää kylmänä. Sijoittajan täytyy olla ikuinen optimisti, joka uskoo valoisampaan tulevaisuuteen. Ei ole järkeä ajatella, että kaikki tulee menemään mahdollisimman huonosti, Rajala sanoo.

Vaikka olisi haksahtanut sijoittajana johonkin jutussa mainituista sudenkuopista, sekään ei ole maailmanloppu.

– Jokainen tekee virheitä. Niistä voi oppia: mitä tekisin seuraavalla kerralla toisin?

Sijoitussuunnitelma elää sijoittamisen mukana, ja sitä kannattaa tarkastella vuosittain. Suunnitelmallisuus suojaa ylilyönneiltä.

OP Pohjolan asiakkaat voivat varata maksuttoman ajan sijoitusneuvojalle, jonka kanssa sijoitussuunnitelma laaditaan yhdessä. Rajala vinkkaa lisäksi tutustumaan OP:n sijoituskouluun‍.

– Se on oivallinen työkalu, jonka avulla voi kehittyä sijoittajana.

Vastuunrajoitus

Tämä on mainos. OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. 

Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sijoituspalvelut tarjoaa osuuspankki.