– Olen ostanut metsäpalstoja nyt parikymmentä vuotta. Meidän perheyrityksessä oli sellainen käytäntö, että osinkoja ei lapsille maksettu rahana vaan metsänä ja myös asunto-osakkeina. Olen ostanut metsäpalstoja sekä molemmille lapsille että itselleni, kertoo Pekka Taavitsainen.

Tällä hetkellä Taavitsaisen perheen metsäomaisuus kattaa yhdeksän kohdetta eri puolilla Suomea.

– Olen helsinkiläinen, mutta Savosta lähtöisin, joten sieltä olen metsää myös hankkinut. Toki muualtakin, ja Loppi, Oulainen ja Ylivieska ovat tulleet tutuiksi näissä merkeissä.

Metsäsijoittamisen alku oli Taavitsaisen tapauksessa suorastaan tunteisiin vetoava. Hän osti takaisin oman syntymäkotitilansa metsät ja pellot, jotka olivat muutaman mutkan kautta päätyneet naapurin omistukseen. Entä mistä sijoittaja saa tiedon myynnissä olevista lupaavista kohteista?

– Hyvinkin monista lähteistä, joista niin sanottu puskaradio ei ole vähäisin. Olen saanut vinkkejä pankin suunnalta, ja myös metsäyhtiöiden edustajat voivat myyjän luvalla kertoa, että nyt olisi näkyvissä halukkuutta muuttaa metsäomaisuutta rahaksi.

Synnytäänkö vai kasvetaanko metsien mieheksi?

– Olen pientilalta kotoisin, ja isäni oli Metsäliitossa pikkupomona, joten kiinnostus metsään ei ole yllätys. Olin jo lapsena kesäisin monin tavoin mukana uitoilla. Onpa tullut harrastettua perinteistä tukkilautalla juoksenteluakin.

Ihme olisi, jos metsäinnostus ei olisi synnyttänyt miehessä myös metsästysviettiä.

– Metsästys on ollut rakkain harrastukseni ja on vieläkin, vaikka ikä alkaa panna rajoitinta päälle. Mutta edelleen kuulun hirviporukoihin, ja pidän metsästysyhdistyksen jäsenyyttä erittäin tärkeänä bonuksena sille, että omistaa metsää.

Miten helsinkiläinen kauppias ehtii metsänhoitoon ja metsälle Savoon?

– Ehtii, kun veri vetää, vastaa Taavitsainen.

– Kieltämättä joskus aikoinaan mietin, onko tässä enää tolkkua mukana, kun sunnuntaina illalla ajelin Oulaisista Helsinkiin ja seuraavana aamuna piti olla taas kaupassa.

Kaikkea metsänhoitoon liittyvää ja puukauppoja ei tietenkään voi tehdä matkan päästä ja oman toimen ohella. Taavitsainenkin on rakentanut paikallisten yhteistyökumppanien verkoston, jonka kanssa asiat hoituvat. Veroilmoitukset ja muu paperityö on ulkoistettu kirjanpidon ammattilaiselle.

Tuskin ainakaan pikavoittoja – puu kasvaa omaan tahtiinsa

Yksi sijoittaja hakee pörssistä voittoja myymällä aamupäivällä ja ostamalla iltapäivällä halvemmalla takaisin. Metsäsijoittaja puolestaan pohtii, olisikohan hakkuiden aika 10 vai 15 vuoden päästä. Metsäpalstan omistaja taitaa olla rauhallisen ja pitkäjänteisen sijoittajan perikuva?

– Ainakaan minä en jatkuvasti tuijota tuottoprosentteja, mutta tietysti kyse kuitenkin on sijoituksesta ja tuottojen tavoittelusta. Tätä taustaa vasten näen markkinatilanteen ostajan kannalta nyt sellaisena, että varsinkin pienten metsäpalstojen hinnat ovat kiivenneet paikoin jo epärealistisen ylös. Olisin valmis ostamaan lisääkin, mutta hintataso arveluttaa.

Metsän tuotto-odotuksien suhteen Taavitsainen on optimisti, vaikka puun hinta ei juuri viime aikoina ole noussutkaan. Odotuksia siivittävät metsäteollisuuden suuret investoinnit, jotka viittaavat siihen, että tämän päivän taimesta saa asiallisen hinnan sitten, kun tulevilla vuosikymmenillä sen aika on.

Kenelle pitkän linjan metsäsijoittaja suosittelisi suomalaisen metsän ostamista?

– Kenelle tahansa sijoittajalle! Metsäpalstan omistaminen on luonteeltaan aivan erilaista kuin arvopaperisijoittaminen. Siinä on jotakin konkreettista, kirjaimellisesti käsin ja jaloin kosketeltavaa, toisin kuin arvo-osuuksissa.

Niinpä. Arvo-osuusmättäällä ei kasva mustikoita.

Monta tapaa sijoittaa metsään

  • Metsään voi sijoittaa muutenkin kuin ostamalla metsäpalstan. Metsäyhtiöiden osakkeet ovat perinteisin suomalainen osakesijoitus. Nyt on mahdollista sijoittaa rahaston kautta myös metsään. Tämän oven avaa OP-Metsänomistaja-rahasto‍.
  • Metsäpalstan hinta riippuu muun muassa palstan sijainnista ja palstalla olevasta puustosta eli sen tuottomahdollisuuksista. Metsäpalstat ovat pääsääntöisesti arvokkaampia Etelä- kuin Pohjois-Suomessa, ja hakkuukypsää puuta kasvava palsta on kalliimpi kuin taimikkovaltainen palsta, josta ei ole odotettavissa puunmyyntituloja lähivuosina.
  • Maanmittauslaitos‍ julkaisee toteutuneiden metsätilakauppojen keskiarvohintoja. Metsäpalstoja välittää muun muassa OP-Kiinteistökeskus‍.
  • Metsäpalstan hankinta on kiinteistökauppa, jolle on haettava lainhuudatus maanmittauslaitokselta. Kaupasta maksetaan valtiolle varainsiirtovero, joka on neljä prosenttia kauppahinnasta. Metsämaasta ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa, vaan veroa maksetaan puunmyyntituloista, joista on vähennetty metsän hoitoon liittyvät kustannukset.
  • OPn Metsätilakaupan oppaassa‍ on paljon hyödyllistä tietoa metsäpalstan ostajalle.