Kotimaiselle puurakentamiselle kuuluu kohtalaisen hyvää, arvioi Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen. Puun käyttö on vahvistunut erityisesti julkisessa rakentamisessa ja kerrostaloissa.

– Puusta rakennetaan paljon päiväkoteja, kouluja ja hoivakoteja. Yksi suurimmista syistä, miksi puunkäyttö kiinnostaa julkisissa hankkeissa, on olemassa olevien vanhojen rakennusten sisäilmaongelmat.

Viljakaisen mukaan moni kunta on päättänyt, että sisäilmaongelmainen rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan puurakennus.

– Sisäilman laatua on tutkittu melko paljon. On olemassa tieteellisiä näyttöjä siitä, kuinka puu tasaa sisäilman kosteusvaihteluita ja vaikuttaa siihen, miten miellyttäväksi sisäilma koetaan ja kuinka se vähentää energiantarvetta.

Myös puukerrostalojen rakentaminen on hänen mukaansa hyvällä kasvu-uralla ja hankkeita toteutetaan joka vuosi enemmän. Viime vuonna puukerrostaloasuntoja rakennettiin 1 073.

Pientalorakentaminen on puolestaan kokenut 2010-luvulla laskun, kun talouden luisu vähensi rakentamista. Viljakainen kertoo, että pientaloista yli 80 prosenttia valmistetaan puusta. Hänen arvionsa mukaan pientalorakentamisessa on vähitellen havaittavissa myönteistä kehitystä.

Suosiota selittää moni tekijä

Viime vuonna sahatavaraa käytettiin rakentamiseen yhteensä 4,34 miljoonaa kuutiometriä ja puulevyjä 569 000 kuutiometriä. Tänä vuonna sahatavaran käytön ennakoidaan olevan 4,5 miljoonaa kuutiometriä ja puulevyjen käytön 586 000 kuutiometriä.

Puurakentamisen kasvava suosio on monen tekijän summa. Yksi sen vauhdittajista on vuonna 2011 voimaan tullut palomääräysten muutos.

– Sen seurauksena markkinoille tuli isoja toimijoita, jotka toivat mukanaan omat ratkaisunsa. Se sai kunnat kiinnostumaan puutaloalueista ja puukaupunginosista.

Myös poliittinen ilmapiiri on kannustanut puurakentamiseen.

– Puutalot ovat suurelta osin olleet julkisesti tuettua ARA-rahoitteista tuotantoa. Niissä ARA ei hyväksy puurakennukselle yhtään korkeampia kustannuksia kuin muulle rakentamiselle. Asujan ja rakennuttajan näkökulmasta ne ovat samanhintaisia. Siitä meillä ei ole tarkkaa tietoa, mitä ne maksavat tekijälle.

Tavoitteena Suomen korkein puukerrostalo

Opiskelija-asuntoja valmistava ja vuokraava Joensuun Elli on yksi niistä toimijoista, jotka lähtivät 2010-luvun alussa mukaan puurakentamiseen.

– Markkinoille tuli puurakentamisen rakenneratkaisuja, kuten yhtenäiset liitokset. Kilpailutimme Joensuun Noljakan opiskelija-asunnot ja saimme järkevän hinnan puiselle kokonaisuudelle. Se oli käytännössä samanhintainen kuin betonista tehty, kertoo Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen.

Kilpailukykyisen hinnan lisäksi rakennusmateriaalin pienemmät hiilidioksidipäästöt kiinnostivat. Vuonna 2013 Noljakan asuinalueelle valmistui kuuden pienkerrostalon kokonaisuus. Kyseessä on Ojalaisen mukaan Suomen ensimmäinen kaksikerroksinen CLT-levystä, eli massiivipuusta, valmistettu pientalokohde.

Tämän jälkeen osakeyhtiö on kilpailuttanut toisen rakennuskohteen. Puinen vaihtoehto hävisi kuitenkin kilpailutuksen hinnan takia. Ojalainen arvioi, että hintaero syntyy siitä, että betoni on yhä raaka-aineena edullinen verrattuna puuhun ja sen jalostamiseen.

Nyt Joensuuhun on suunnitteilla Suomen korkein, 14-kerroksinen LVL-levyrakenteista, eli viilupuusta, valmistettava puukerrostalo. Asuntoja siihen tulee 117. Yhtä korkea asuintalo on valmistunut vuonna 2015 Norjan Bergeniin.

– Kaupunki halusi korkeamman puisen kerrostalon. Joensuussa on jo paljon puisia rakennuksia, kuten Areena-monitoimihalli. Korkean puukerrostalon rakentaminen on mahdollista toiminnallisen palomitoituksen ansiosta.

Kotimaiset valmistajat pystyvät nykyään myös tarjoamaan osia näin korkeaan rakennukseen. Projektin luvat ovat kunnossa, ja rakennustöiden on tarkoitus käynnistyä marraskuun viimeisellä viikolla.

Hanke on saanut tukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. Opiskelijatalon vuokrat ovat kuitenkin Ojalaisen mukaan todennäköisesti korkeammat kuin sen muissa kohteissa.

– Rakentamisen kustannukset ovat noin 15 prosenttia korkeammat kuin betonirunkoisella.

Uuden puukerrostalon vuokratason pitäisi kuitenkin olla kilpailukykyinen yksityisten markkinoiden asuntojen kanssa. Jos vuokrataso nousisi korkeammaksi kuin yksityisillä markkinoilla, rakentaminen ei olisi Ojalaisen mukaan kannattavaa.

Puukerrostalon arvioitu valmistumisaika on elokuussa 2019. Opiskelijat pääsevät muuttamaan sinne saman vuoden syksyllä.

Ojalainen uskoo, että puurakentamisen suosio kasvaa tulevaisuudessa. Se vaatii kuitenkin kilpailukykyisempää hintaa.

– Paljonhan puukerrostaloja on rakennettu. Yksikään niistä ei ole kovalla rahalla rakennettu. Ne ovat joko julkisyhteisöjen omakustanteisia rakennuksia tai kuntien ja kaupunkien rakennuttamia. Käytännössä rakentaminen on ollut ARA-tuettua.

Tulevaisuuden rakennusmateriaali?

Puurakentaminen on kasvava trendi maailmalla. Yksi tätä selittävä tekijä liittyy Viljakaisen mukaan luonnonvaroihin.

– Rakentaminen kuluttaa paljon luonnonvaroja. Monin paikoin uusiutumattomista luonnonvaroista, kuten hiekasta, alkaa tulla pula. Joudutaan miettimään, voidaanko betoni korvata jollain muulla. Rakentamisessa korvaava materiaali on usein puu.

Hänen mukaansa puu voisi myös olla ratkaisu rakentamistyön tuottavuuden parantamiseen. Rakentaminen sitoo paljon työvoimaa, mikä voi johtaa työvoimapulaan.

– Jotta työn tuottavuus paranisi, kyseeseen tulee teollinen rakentaminen. Se edellyttää yleensä kohtuullisen keveitä ja lujia elementtejä. Siihen puu sopii hyvin. Teollistamalla haettava työn tuottavuuden parantaminen tukee sitä, että puuta käytetään enemmän.