Fortumin Matti Lievonen: ”Epävarmuus ei saa lamaannuttaa”

Energiayhtiö Fortumin hallituksen puheenjohtaja Matti Lievonen seuraa maailmanpolitiikkaa ja -kauppaa tarkkaan. Hänelle on selvää, että ympäri maailmaa nähtävät pienet ja suuret poliittiset murrokset asettavat merkittäviä haasteita myös yritysten taloudelle.

– Jos katsoo vaikka kolme vuotta taaksepäin, sitä oikein hätkähtää – nyt on tullut mukaan todella paljon epävarmuustekijöitä.

Monella tapaa epävarmalta näyttävä kansainvälinen toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa valtaosalle suomalaisista suuyrityksistä. OP Ryhmän suuryritystutkimuksen‍ mukaan jopa 56 prosenttia yrityksistä näkee maailmanpolitiikan nykytilan uhkana, kun vuotta aiemmin luku oli 44 prosenttia. Vastaavasti vuosi sitten 26 prosenttia suuryrityksistä koki maailman poliittisen tilanteen mahdollisuutena, nyt vain viidennes.

– Maailmanpolitiikan tilanteen seuraaminen on olennainen osa strategiaamme. Meillä on hahmoteltuna erilaisia mahdollisia laukaisimia ja ennusteita siitä, miten ne vaikuttaisivat liiketoimintaan, Lievonen kertoo.

Protektionismin kasvu huolettaa

OP:n suuryritystutkimuksen mukaan merkittäviä huolenaiheita yrityksille ovat muun muassa Venäjän tilanteen kehittyminen ja protektionismin kasvu maailmankaupassa. Ne mietityttävät luonnollisesti myös Fortumia, jonka toiminta on keskittynyt Pohjoismaiden lisäksi Venäjälle, Puolaan, Baltian maihin ja Intiaan.

Hyvin konkreettinen seuraus protektionismin kasvusta on brexit, jonka todellisia vaikutuksia Euroopan sisäiseen kauppaan pystytään Lievosen mukaan vasta arvailemaan.

– Samankaltaisia, ainakin osin perinteiseen politiikkaan tyytymättömyydestä kumpuavia liikehdintöjä on kuitenkin nähtävissä myös monessa muussa EU-maassa, kuten Ranskassa ja Belgiassa. Olennaista on se, millaisia lupauksia ihmisille nyt tehdään.

Fortum on Venäjällä merkittävä energiantuottaja ja se on viime aikoina lisännyt erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa maassa. Venäjän poliittinen epävakaus on vahvasti läsnäoleva riski energia-alalla ja heilauttelee helposti muun muassa öljyn hintaa. Viime aikoina öljyn hinta on kuitenkin ollut laskussa muun muassa voimakkaasti kasvaneen tarjonnan vuoksi.

– Venäjän tilanteen kanssa on tosin eletty jo pitkään, joten en näe sitä merkittävän huolestuttavana, Lievonen toteaa.

Yhdysvallat ja Kiina hallitsevat

Tällä hetkellä Lievonen suuntaa katseensa erityisesti Yhdysvaltain ja Kiinan toimintaan sekä kahden suurvallan väliseen polarisaatioon.

– Niiden päätökset kun heijastuvat kaikkeen ja kaikkialle. Jos Yhdysvallat esimerkiksi kiristää tuontiverotusta, se tulee vaikuttamaan todella moneen alaan.

Teknologiayhtiö Applen vuoden 2019 alussa antama tulosvaroitus toistaa Lievosen mukaan samaa kaavaa kuin Yhdysvaltain autoteollisuuden lähettämä signaali: suurin kasvu on nyt taittunut, mihin vaikuttavat esimerkiksi Kiinan nousu ja heikentynyt dollari.

Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltain lisäksi Lievonen sanoo tarkastelevansa uteliaana muun muassa sitä, mitä tapahtuu Brasiliassa ja Intiassa.

– Pääministeri Narendra Modi on kehittänyt Intian taloutta tehokkaasti ja odotan mielenkiinnolla, pystyykö hän jatkamaan työtään.

Suhdannehuippu Suomessa saavutettu

Lähes kolme neljästä yrityksestä uskoo suhdannehuipun Suomessa olevan nyt saavutettu, selviää suuryritystutkimuksesta. Hieman yli puolet pitää tilannetta uhkana.

– Kun kovin kasvu alkaa heikentyä, kotimaan kulutus pitäisi saada kasvuun. Toisaalta Suomi on hyvin vientivoittoinen maa, joten taloutemme on pitkälti riippuvainen Euroopan ja koko maailman tilanteesta, pohtii Lievonen.

Suuryritystutkimus kertoo, että vain alle puolet yrityksistä pitää korkotason mahdollista nousua merkittävänä ongelmana.

Ennakoitu korkojen nousu ei huoleta suuremmin myöskään Lievosta.

– Tilanne näyttää mielestäni vielä ihan hyvältä. Yhdysvaltain keskuspankki FED on nostanut korkoja, mutta Euroopan keskuspankki ei ainakaan toistaiseksi ole lähtenyt korotuksiin. Ja suomalaisten yritysten taseet ovat keskimäärin todella hyvässä kunnossa, mikä auttaisi korotusten iskiessä.

Olennaista on Lievosen mukaan se, että poliittisen ja taloudellisen epävarmuuden edessä ei täysin lamaannuta. Investointeja ei kannata lopettaa täysin, mutta ne pitää tehdä äärimmäisen strategisesti ja juuri oikeaan aikaan.

– Kun vaikkapa valuuttakurssit kiristyvät, yritykset luonnollisesti leikkaavat myös investointeja, mutta siitä voi alkaa helposti negatiivinen kierre ympäri maailmaa.

Uusiutuva energia tuo kasvua

Fortumille hidastuva talouskasvu merkitsee sitä, että kysynnän kehittymistä seurataan entistä tarkemmin.

– Pitää pystyä jarruttelemaan ja kaasuttamaan samaan aikaan. Siis miettiä hyvin tarkkaan, millä alueella tarvitaan kasvua, missä jarrututusta, Lievonen kuvailee.

Hän muistuttaa, että yleensä suuren disruption mukana tulee myös liiketoimintamahdollisuuksia.

– Esimerkiksi ilmastonmuutos on suuri uhkakuva kaikille yrityksille, mutta luo toisaalta uusia kasvun ajureita. Asioita pitäisi osata myös tarkastella monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi Yhdysvallat ei maana tällä hetkellä ole kovin sitoutunut ilmastopolitiikkaan ja uusiutuvaan energiaan, mutta Amerikan osavaltioiden ja kaupunkien tasolla sillä saralla tapahtuu paljon.

Panostus uusiutuvaan energiaan on aurinkoenergian ja tuulivoiman saralla jatkuvasti kasvavalle Fortumille hyvin tärkeää. Vuonna 2018 yhtiö sijoitti 150 miljoonaa euroa alkuvaiheen kasvuyrityksiin vastatakseen erityisesti digitaalisuuden, kaupungistumisen ja kiertotalouden tuomiin muutoksiin energia-alalla.

Toisaalta myös ylioptimismi on vaarallista, toteaa Lievonen lopuksi.

– Mahdolliset riskit ja uhkakuvat on tärkeää tunnistaa, jotta niihin voidaan reagoida.