EKP linjasi, että ohjauskorot pysyvät nykyisellä tasolla vielä vuoden 2019 kesänkin, ja sen jälkeenkin mikäli on tarvetta. Koron nostosta ei vielä puhuttu. Lisäksi arvopaperien osto-ohjelma lopetetaan vuoden loppuun mennessä. Loka-joulukuussa nykyiset 30 miljardin euron kuukausittaiset ostot pienenevät 15 miljardiin euroon.

Onko varmaa, että näin käy?

– Ei. Linjaukset ovat ehdollisia. Mikäli talous ei kehity odotusten mukaisesti, EKP voi keventää tai kiristää linjaansa tilanteen mukaan.

Miksi pitkät korot laskivat ja euro heikkeni päätöksien jälkeen?

– Markkinat olivat odottaneet nopeammin tiukentuvaa politiikkaa.

Mistä nämä päätökset kertovat?

– Euroalueen talous alkaa pitkän heikon jakson jälkeen olla kestävässä kasvussa, ja myös rahapolitiikan on aika alkaa palata normaaliin.

Miten EKP odottaa talouden kehittyvän?

– Keskuspankissa uumoillaan, että talous kasvaa tänä ja ensi noin kahden prosentin vauhtia ja inflaatio pysyy keskimäärin hieman alle kahden prosentin, mikä jokseenkin vastaa keskuspankin tavoitetta. Ennusteen taustaoletuksena on, että korkokehitys on markkinoiden odotusten mukaista. Keskuspankki näkee myös riskejä, mikä voi perustella hieman markkinaodotuksia hitaampaa linjausta koron nostoista.

Miten tuo osto-ohjelman päättäminen vaikuttaa?

– Periaatteessa ostojen vähentäminen nostaa pidempiaikaisten korkojen, kuten valtionlainojen ja koronvaihtosopimusten (SWAP) korkoja. Näihin vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, ja esimerkiksi Yhdysvaltain kokemusten perusteella vaikutusta voi olla vaikea hahmottaa lyhyellä aikavälillä. Mikäli keskuspankki antaa ylimääräisen likviditeetin markkinoilla vähentyä, niin myös lyhyet korot voivat alkaa nousta jo ennen ohjauskorkojen nostoa.

Mitä riskejä politiikan kiristämisestä on?

– Suurin riski on, jos korkotaso ei vastaa taloustilannetta. Keskuspankin pitäisi kyetä asettamaan korkonsa ennakoivasti oikealle, taloustilannetta vastaavalle, tasolle. Jos korot ovat liian matalat, niin uhkana on ennen pitkää talouden kuumeneminen ja inflaation nousu. Tämä vaatisi politiikan voimakasta kiristämistä ja uhkaisi viedä talouden taantumaan. Liian nopea korkojen nosto puolestaan voisi hyydyttää talouden ennen aikojaan.

Miten osto-ohjelman päättyminen vaikuttaa hyvin velkaisten valtioiden tilanteeseen?

– Osto-ohjelman tavoitteena on inflaation nostaminen EKP:n tavoitetasolle. Ostot ovat tehty maiden suuruuden mukaan, joten suhteessa velkoihin esimerkiksi Italia on hyötynyt siitä Suomea vähemmän. Kysymys on vaikea, sillä mitään aiempaa vastinetta tilanteeseen ei ole. Suurvelallisten kustannukset voivat nousta muita enemmän, mutta paljon on kiinni markkinoiden luottamuksesta. Kevään aikana on nähty, että maan harjoittama politiikka saattaa vaikuttaa paljon enemmän kuin EKP:n ostot.

Miten korkojen nousu vaikuttaa Suomen talouteen?

– Korkojen nousu on Suomen taloustilanteeseen nähden tervetullut. Talous on päässyt hyvään kasvuun ja korkotaso voisi taloustilanteeseen nähden olla nytkin korkeampi. Inflaatio on toki matala, mutta tämä on paljolti seurausta viime vuosien palkkamaltista, jolla on kohennettu kilpailukykyä.

– Korkojen nousu toki lisää kotitalouksien ja yritysten korkomenoja, mutta vastapuolena on talouden muutoin hyvä tilanne. Vaikutus kotitalouksienkin talouteen välittyy hyvin pitkällä aikavälillä, sillä suuri osa lainoista on tasaeräisä, jolloin korkomenojen nousu tuntuu vasta pitkällä aikavälillä, tosin tuolloin korkojen kera.

Eikö korkojen nousu ole asuntovelallisille huono uutinen?

– Asuntolainat ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, ja niitä otettaessa on syytä miettiä, millainen korkotaso on pitkällä aikavälillä. Tällä erää korot ovat edelleen hyvin edullisia asuntovelallisen näkökulmasta myös lähiaikoina.

– EKP:n päätökset ovat kuitenkin hyvä muistutus, ja ehkä itse kunkin on syytä tehdä stressitesti, ja miettiä onko syytä varautua siihen, että korot nousevat nykyisiä hyvin maltillisia odotuksia nopeammin.