Etla raportoi nyt kolmannen kerran, miten paljon arvonlisää suomalaiset suuryritykset tuottavat talouteen. Vuosina 2008 ja 2015 listan ykkönen on ollut Nokia, mutta tällä kertaa kärkeen nousi OP Ryhmä. Finanssiyritys tuotti arvonlisää vuonna 2019 kaikkiaan 1,685 miljardia euroa.

Arvonlisä lasketaan tutkimuksessa yhdistämällä yrityksen Suomen yksiköiden työvoimakustannukset, liikevoitto sekä poistot ja arvonalennukset. Etlan tutkimusjohtajan Jyrki Ali-Yrkön mukaan teollisuusyrityksestä on helpointa hahmottaa, mistä puhutaan, kun puhutaan arvonlisästä.

– Teollisuusyritys ostaa panoksia, komponentteja tai alihankintaa ja jalostaa niitä jollakin tavalla eteenpäin. Tähän se käyttää joko työvoimaa tai koneita ja laitteita. Yritys myös toivoo tekevänsä tämän kannattavasti eli tuottavansa voittoa.

Entä mitä tarkoittaa finanssialan yrityksen tuottama arvonlisä? Finanssiyrityksistä listalla on myös Nordea, jonka listasijoituksen OP ohitti jo vuoden 2015 tutkimuksessa.

– Pankki kokoaa rahaa tahoilta, joilla on ylijäämää ja kanavoi sitä niille, joilla on puutetta rahoituksesta. Tämä on paljon abstraktimpaa kuin teollisuuden toiminta. Tässä tutkimuksessa ei ole analysoitu tarkemmin, missä lisäarvo syntyy.

Finanssiala työllistää

Sen kuitenkin voi päätellä, että työvoimakustannusten osuus on vahva: Etlan tutkimuksen kymmenestä kärkiyrityksestä OP Ryhmä on merkittävin työnantaja Suomessa. Talouselämä 500 -yritysten joukossakin OP oli Suomen kolmanneksi suurin työllistäjä vuonna 2019.

Yritysten tuottaman suoran arvonlisän lisäksi Etla laski myös yritysten merkityksen niiden tekemien ostojen kerrannaisvaikutukset mukaan lukien. Isoimpiin kerrannaisvaikutuksiin ylsivät metsäyhtiöt, jotka ostavat Suomesta raaka-aineita ja työllistävät puiden korjuun kautta. OP:n kerrannaisvaikutukset olivat 541 miljoonaa euroa.

– Kerrannaisvaikutukset tulevat finanssialalla erityisesti palveluiden ostosta, se on selvin ero verrattuna metsäyhtiöihin, arvioi Ali-Yrkkö.

Arvonlisä on kiinnostava mittari siksi, että sitä voi verrata suoraan bruttokansantuotteeseen toisin kuin esimerkiksi yrityksen liikevaihtoa. Harmi kyllä muualta maailmasta ei vastaavia tutkimuksia löydy, joten kansainvälinen vertailu ei ole mahdollista.

Hyvä ettei yksi dominoi

Vuoden 2008 tutkimuksen jälkeen yritysten kymmenen kärjen merkitys on pienentynyt. Silloin niiden osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 8,8 prosenttia, vuonna 2019 enää 5,7 prosenttia. Ali-Yrkön mukaan aiemmassa isossa osuudessa näkyi Nokian vaikutus, ja on hyvä asia, ettei yksi yritys enää dominoi listaa.

– Nokia oli niin iso Suomessa ja koko elektroniikkateollisuudessa, että se heilutti koko kansantaloutta. Uskon kyllä, että Nokia tulee vielä nousemaan tälläkin listalla, mutta ei niin merkittäväksi kuin vuonna 2008.

Uusin kymmenen merkittävimmän yrityksen joukko on laaja kattaus finanssialaa, teollisuutta, palveluita ja kauppaa.

Vuoteen 2008 verrattuna kymmenen kärjestä ovat tipahtaneet Nokian lisäksi metalliteollisuusyritys Rautaruukki ja energiajätti Fortum, jonka tilalla on Neste. Uusia tulokkaita ovat telepalveluyritys Elisa ja lääketeollisuutta edustava Bayer, joka ABB:n lisäksi on toinen ulkomaalaisomisteinen yritys listalla.

Ali-Yrkkö nostaa esiin metsäteollisuuden vahvan edustuksen: UPM, Metsä Group ja Stora Enso ovat pysyneet listalla ja hivuttautuneet ylöspäin. Hän kuitenkin huomauttaa, että kymmenen kärjestä ei kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä heti sen perässä tulee laajempi joukko merkittäviä arvonluojia.

– Yritysjoukko on yllättävän monipuolinen, ja se on hyvä asia: monipuolisuus tuo lisää resilienssiä talouteen. Hyvä asia on myös se, että lista elää. On dynaamisen talouden merkki, ettei se pysy samana vaan on yrityksiä, joilla on mahdollisuus ja kyky nousta listalle.