Tutkimuksessa mitattiin 15-vuotiaiden koululaisten taitoja arkielämässä tarvittavien talous-ja raha-asioiden hallinnassa. Kysymykset käsittelivät esimerkiksi pankkitilien käyttöä ja talouden perusasioiden, kuten korkojen ja laskujen ymmärtämistä. Talousosaamisen lisäksi arvioinnissa selvitettiin myös nuorten rahankäyttöä ja kulutuskäyttäytymistä.

Suomalaisnuorten osaamisen taso oli PISA-tutkimuksen toiseksi parasta yhdessä Kanadan kanssa. Vertailun paras maa oli Viro. Suomessa oli kaikista osallistujamaista eniten korkeimmalle suoritustasolle yltäneitä huippuosaajia, 20 prosenttia oppilaista.

Oma pankkikortti saa kiinnostumaan taloudesta

Tutkimuksen mukaan mahdollisuus hoitaa omia raha-asioita itsenäisesti oman pankkitilin kautta oli selvästi yhteydessä hyvään talousosaamiseen.

Peräti 89 prosentilla tutkimukseen osallistuneista suomalaista 15-vuotiaista nuorista oli jo oma pankkitili, ja 78 prosentilla oma pankki- tai maksukortti. Nämä olivat koko vertailun suurimpia osuuksia.

Suomalaiset nuoret olivat myös kaikkein eniten kiinnostuneita raha-asioista. Heidän valmiutensa tehdä omaa talouttaan koskevia päätöksiä oli kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla.

Tuotteiden hintojen vertailu oli suomalaisille nuorille hyvin yleistä ja silläkin oli hieman OECD-maiden keskiarvoa voimakkaampi yhteys talousosaamiseen.

Myös kouluopetus sai hyvät arviot

Tutkimus kertoo, että talousasioiden opettaminen kouluissa on Suomessa yleisempää kuin OECD-maissa keskimäärin.

Suomalaisista oppilaista 71 prosenttia kertoi saavansa talousosaamiseen liittyvää tietoa opettajiltaan. OECD-maiden keskiarvo oli 50 prosenttia.

Suomalaiset oppilaat kertoivat myös kohdanneensa talousosaamiseen liittyviä tehtäviä koulussa melko runsaasti.

Sekä opetuksen että tehtävien määrällä oli selkeä yhteys talousosaamisen tasoon.

Suomessa taloustietoa ei opeteta peruskoulussa omana oppiaineenaan, vaan sisältöjä löytyy ainakin matematiikan, kotitalouden ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmista.

Tutkimus antaa tukea sille, että taloustiedon sisältöjen opetuksessa on myös onnistuttu.

Ei suuria eroja koulujen välillä

Talousosaaminen jakaantuu Suomessa hyvin tasaisesti koulujen välillä. Koulujen väliset erot olivat koko tutkimuksen pienimpiä.

Tuloksissa huolestuttavaa ovat suuret erot yksiöiden välillä. Koulujen sisäinen vaihtelu oli koko tutkimuksen suurinta ja selvästi voimakkaampaa kuin esimerkiksi lukutaidossa. Samasta koulusta löytyi kaikkein heikoimpia kuin myös talousosaamisen huippujakin.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten osaaminen kytkeytyy OECD-maiden keskiarvoa voimakkaammin tulotasoon. Alueellisia tai koulun sijaintipaikkaan kiinnittyviä eroja ei tutkimuksessa havaittu.

Arviointiin osallistui kaikkiaan 117 000 15-vuotiasta nuorta 20 OECD-maasta. Talousosaaminen on PISA-tutkimuksessa ylimääräinen, kansallisesti valittavissa oleva arviointialue. Suomi osallistui arviointiin ensimmäistä kertaa.

Suomessa valmistellaan kansallisen talousosaamisen strategiaa. Suomen Pankin johtamassa projektissa mietitään kansallisella tasolla, miten talousosaamista voitaisiin parantaa.

​