Valtiovarainministeriön työryhmä julkaisi lokakuussa keinoja kotitalouksien velkaantumisen ehkäisemiseksi. Osa suunnitellusta sääntelystä, kuten enimmäisvelkasuhde ja enimmäistakaisinmaksuaika, liittyy asuntolainoihin. Työryhmän ehdotuksen mukaan kotitaloudella saisi olla velkaa enintään 4,5 kertaa bruttotulojen verran. Asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi olla korkeintaan 25 vuotta.

OP:n ekonomisti Joona Widgrén laski, kuinka suuren asunnon 4,5-kertaisilla bruttotuloilla saisi vapailta markkinoilta eri puolella Suomea, jos koko asunnon hinta katettaisiin lainalla.

Jos enimmäisvelkasuhde toteutuisi ehdotuksen mukaan, riittäisi keskituloisen helsinkiläisen kotitalouden enimmäislaina 68-neliöiseen, keskihintaiseen asuntoon. Vaasalainen, lappeenrantalainen ja lahtelainen kotitalous pystyisivät sen sijaan ostamaan keskituloillaan jo noin 120 keskihintaista asuntoneliötä. Vaikka asunnot ovat Helsingissä selkeästi muuta maata kalliimpia, eivät bruttotulot ole samassa suhteessa muuta maata suuremmat.

Kun velan määrä olisi sidottu bruttotuloihin, vaikutukset koskisivat erityisesti pienituloisimpia asunnon ostajia.

– Velkarajoitus vaikuttaisi todennäköisesti etenkin ensiasunnon ostajiin. Omistusasuntojen kysyntä saattaisi hieman laskea kasvukeskuksissa, mikä heijastuisi hintoihin. Vuokra-asuntojen kysyntä sen sijaan todennäköisesti hieman kasvaisi, ekonomisti Widgrén arvioi.

Helsingissäkin voisi keskustan ulkopuolella asua tilavasti

Myös pääkaupungin sisältä voisi löytää tilavan asunnon jatkossa, jos olisi valmis muuttamaan kauemmas keskustasta. Helsinkiläisen kotitalouden 4,5-kertaisilla, keskimääräisillä bruttotuloilla saisi keskustan ja Etu-Töölön postinumeroalueelta (00100) noin 41 neliömetrin asunnon. Laskelmat on tehty vanhojen kerrostaloasuntojen keskihintojen mukaan.

Jos ostaja olisi valmis liikkumaan Etu-Töölöstä kymmenisen kilometriä pohjoisemmaksi eli Kannelmäkeen, saisi sieltä kotitalouden 4,5-kertaisilla keskituloilla jo 86 neliötä. Jakomäessä keskihintaisia asuinneliöitä saisi jo noin 141.

– On luonnollista, että keskustan asunnot ovat kalliimpia kovan kysynnän ja toisaalta rajallisen tarjonnan takia. Kaikilla ei ole näillä alueilla varaa asua, eikä tarvitsekaan, sillä vaihtoehtoja löytyy kaikenlaisille asujille. Keskusta-asumisen suosio on nyt kasvanut, mikä näkyy niin, että keskustassa hinnat nousevat nopeammin kuin muualla kaupungissa, Widgrén sanoo.

Laskelmassa on oletettu, että koko asunnon hinta otettaisiin lainana, vaikka todellisuudessa osa katetaan esimerkiksi säästöillä. Enimmäisvelkasuhteessa suunnitellaan otettavaksi asuntolainan lisäksi huomioon myös muut velat.

Velkaantumiseen liittyvän sääntelyn lopullinen muoto selviää myöhemmin. Valtiovarainministeriön ehdotus on paraikaa lausuntokierroksella, joka päättyy marraskuussa.