OP Ryhmän Ritakallio ja Microsoftin Airaksinen: Tekoäly ratkaisisi Suomen talouden suurimmat ongelmat, jos tavoitteet asetettaisiin korkeammalle

Totuttua korkeammat korot ja julkisen talouden kestävyyspaineet ovat saaneet suomalaisen talouskeskustelun viime aikoina synkäksi. OP Ryhmän toukokuussa julkaistun kyselyn‍ mukaan myös kansalaisten mieliala on pessimistinen: peräti kaksi kolmesta suomalaisesta nuoresta aikuisesta näkee taloudellisen tulevaisuutensa synkkänä muun muassa väestön ikääntymisen sekä heikon talouskasvun vuoksi. 

Kesän aikana kuluttajien luottamus on Tilastokeskuksen mukaan pysynyt heikkona. 

Onko talouteen näköpiirissä toivonpilkahduksia? 

– Ehdottomasti on, toteaa Microsoft Suomen toimitusjohtaja Mervi Airaksinen. 

– Suomi on haikaillut kauan tuottavuuden kasvua sekä uusia tuotteita ja palveluita vauhdittamaan talouskasvua. Generatiivinen tekoäly teki siksi tulonsa juuri oikealla hetkellä. Tuloksia ei kuitenkaan saavuteta, jos suomalaiset johtajat eivät suhtaudu tekoälyn hyötyihin tosissaan, hän jatkaa. 

Airaksisen mukaan generatiivinen tekoäly auttaa työntekijää suoriutumaan rutiinitehtävistään nopeammin, jolloin yhä suurempi osa tämän ajasta vapautuu uusien ideoiden synnyttämiseen – siihen, missä ihminen on tuottavimmillaan. Keventyvä työkuorma voi auttaa myös julkista sektoria suoriutumaan osasta velvoitteitaan nykyistä pienemmillä resursseilla. 

OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio näkee tekoälyn tuomat kasvumahdollisuudet samansuuntaisesti. 

– Tällä hetkellä Suomessa jopa alihyödynnetään tekoälyä tavoitteiden asettamisessa. Kun otamme generatiivista tekoälyä käyttöön, meidän pitäisi asettaa jo nyt paljon kunnianhimoisemmat tavoitteet tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantumisen sekä sitä kautta talouskasvumme suhteen, Ritakallio toteaa. 

Suomalaiset ottavat uudet teknologiat nopeasti haltuun 

Ritakallio ja Airaksinen katsovat, että tekoäly tuo erityisiä mahdollisuuksia nimenomaan Suomelle. Taustasyinä ovat muun muassa Nokian perinnön aikaansaama teknologiaosaaminen sekä julkisten palveluiden pitkälle edennyt digitalisoiminen, mikä on vauhdittanut IT-palveluekosysteemin kehittymistä laajemminkin. 

Olemme olleet Pohjoismaiden nopeimmat tekoälyn omaksujat, mutta se ei yksin riitä.

Microsoftin huhtikuussa teettämä tutkimus ‍ osoittaa, että suomalaisorganisaatiot ovat omaksuneet tekoälyn käyttöönsä kaikista nopeimmin Pohjoismaissa: haastatelluista suomalaisorganisaatioista 61 % käytti tekoälyä, kun osuus oli Norjassa 52 %, Tanskassa 48 % ja Ruotsissa 45 %. 

– Olemme olleet Pohjoismaiden nopeimmat tekoälyn omaksujat, mutta se ei yksin riitä: Suomen taloudella on omat haasteensa. Siksi meidän täytyy vauhdittaa digitalisaatiota edelleen ja pyrkiä ottamaan uusista teknologioista yhä määrätietoisemmin irti taloudellisia hyötyjä, Airaksinen sanoo. 

Muun muassa finanssialan ja julkisen sektorin datakäytänteisiin liittyy erityisiä tietoturvavaatimuksia. Näiden sektorien digitalisoituminen kiihtyy Suomessa entisestään, kun Microsoft rakentaa datakeskusalueen Uudellemaalle. Datakeskusalueen ansiosta kaikista nykyaikaisimpia digitaalisia palveluita voidaan operoida myös Suomen maaperällä. 

– OP Ryhmä odottaa innolla Microsoftin Uudellemaalle rakentuvan datakeskusalueen valmistumista. Se tarjoaa OP Ryhmälle mahdollisuuksia kiihdyttää entisestään digitalisaatiota pankki- ja vakuutuspalveluissa. Suomalaiselle elinkeinoelämälle ja julkiselle sektorille se luo merkittäviä mahdollisuuksia digitalisaation ja sitä kautta talouskasvun vauhdittamiseksi, Ritakallio sanoo.  

Chatboteista kohti tietovarantojen yhdistelyä ja hyperpersonalisointia 

Noin 14 000 henkilöä työllistävä OP Ryhmä on vakuuttunut tekoälyn hyödyistä liiketoiminnalle. Yhtiön tekoälymatka alkoi jo vuonna 2017, jolloin OP Ryhmän digitaalisiin palveluihin kehitettiin ominaisuuksia helpottamaan asiakkaiden menojen ja tulojen hallintaa ja esimerkiksi kategorisoimaan automaattisesti eri menoluokkia. Lisäksi lanseerattiin chatbot ja ensimmäinen koneoppimismalli, OP Kodin hinta-arviolaskuri. 

Kuluneiden vuosien aikana OP Ryhmä on edennyt tekoälykehityksessään pitkälle.

Generatiivista tekoälyä hyödyntävä OP Maiju on lanseerattu nopeuttamaan ja helpottamaan OP Ryhmän henkilöstön työtä, ja asiakkaille kehitetty, uusimpia tekoälymalleja hyödyntävä OP Aina toimii asiakkaiden henkilökohtaisena apurina 24/7. Jatkossa se yhdistää asiakkaan dataa useilta eri palvelualueilta entistä saumattomamman, erinomaisen asiakaskokemuksen varmistamiseksi. 

Tekoäly on yhä vahvemmin mukana myös talousrikosten torjunnassa. 

Palveluiden kehittyminen – suurilta osin tekoälyn mahdollistamilla parannuksilla – tuottaa myös tuloksia. Asiakkaat ovat yhä halukkaampia tukeutumaan digitaalisiin kanaviin, kun palvelut ovat entistäkin helppokäyttöisempiä ja aiempaa hyödyllisempiä.  

– OP Ryhmä kehittää äärimmäisen mielenkiintoisia palveluita esimerkiksi tietovarantojen yhdistämisen ja hyperpersonalisoinnin parissa. Asiakkaiden halu käyttää mobiilipalvelua vuosi vuodelta enemmän osoittaa selkeästi, että tekoäly on myös parantanut palveluiden laatua, Airaksinen toteaa. 

Microsoft on generatiivisen tekoälyn teknologioiden kehittäjänä monella tapaa aitiopaikalla tekoälyn hyödyntämisessä työn tukena. Tällä hetkellä näkyvimpänä tekoälyelementtinä microsoftlaisten arjessa on Copilot, josta on muutaman kuukauden aikana tullut yhtiön jokaisen työntekijän tärkeä tuki. 

– Copilot säästää työaikaani päivittäin tunnin tai kaksi. Se vetää puolestani yhteen pitkiä sähköpostiketjuja ja vaikkapa sääntelyä koskevia dokumentteja. Microsoftin globaali organisaatio tekee töitä läpi aikavyöhykkeiden, joten saan esimerkiksi yöllä pidetyistä palavereista ja sähköpostiketjuista aamuisin yhteenvedot sen sijaan, että katsoisin vaikkapa parituntista palaverinauhoitetta, Airaksinen kuvailee. 

– Copilot auttaa minua pysymään ajan hermolla, erottamaan viestien joukosta oleelliset asiat ja keskittymään luovaa ajattelua vaativaan työhön. 

Myös Ritakallio on ottanut Copilotin käyttöön monipuolisesti päivittäisiin työrutiineihinsa. Hän muistuttaa, että pienistäkin ajansäästöistä syntyy päivän mittaan työtä helpottavia ja tuottavuutta parantavia säästöjä. 

Vastuullisuudesta pidettävä kiinni 

Generatiivisen tekoälyn kaltaiset suuret mullistukset tuovat eteemme luonnollisesti myös uusia kysymyksiä ratkottavaksi. Ritakallio ja Airaksinen korostavat, että kun tekoälyn merkitys työpäivässämme kasvaa yhä suuremmaksi, on tärkeää kiinnittää myös erityistä huomiota siihen, että uutta teknologiaa käytetään vastuullisesti ja eettisiä periaatteita noudattaen. 

OP Ryhmä ryhtyi julkaisemaan tiedon hallinnan käytäntöjä erittelevää vuosittaista tietotilinpäätöstä‍ jo vuonna 2018.  

– Tietotilinpäätöksessä erittelemme monipuolisesti ja avoimesti muun muassa tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä toimintatapoja. Ylläpidämme myös listaa vastuullisen tekoälyn periaatteista, joiden tehtävänä on varmistaa, että tekoälysovelluksia kehitetään ja käytetään oikeanlaisilla tavoilla hyvinvointia edistäviin käyttötarkoituksiin, Ritakallio kertoo. 

Microsoft on kehittänyt ja ylläpitänyt vastuullisen tekoälyn toimintaohjeita‍ yli vuosikymmenen ajan. Ohjeet sisältävät muun muassa tekoälykehitykseen liittyviä periaatteita sekä prosesseja, joita erilaisten tekoälysovelluksien kehittämisessä täytyy ottaa huomioon. 

Uusien teknologioiden kehittyessä nopeasti Airaksinen peräänkuuluttaa myös avoimen tiedon ja kokemuksien jakamisen merkitystä. 

– Oman toimintamme lisäksi koemme Microsoftilla vastuuta ekosysteemistä – yrityksistä ja organisaatioista, jotka kehittävät sovelluksia teknologioidemme päälle. Periaatteemme ovat avoimesti saatavilla kaikille, jotta esimerkiksi ekosysteemikumppanimme voivat luoda niiden pohjalta eettisiä toimintamalleja omiin tarpeisiinsa,hän sanoo.

– Tekoälyn kehittyessä oppien jakaminen on tärkeää, ja otamme mielellämme inspiraatiota myös kumppaniyritystemme kehittämistä hyvistä vastuullisuuskäytännöistä.