1. Ruokapakkauksia aaltopahvista

Mistä on kyse: Puu valtaa tilaa muovilta pakkaamisessa – ja näin käy myös ruokapakkauksissa. Esimerkiksi käy EcoFishBox, Stora Enson markkinoille tuoma aaltopahvipakkaus, joka on tarkoitettu kalojen pakkaamiseen myymälä- ja ravintolakuljetuksia varten.

Mitä uutta: Perinteisesti kala on kääritty kuljettaessa muoviin, sillä tuote vaatii vuototiiviin pakkauksen. Vesitiivis ja vuotamaton EcoFishBox täyttää vaatimuksen: laatikon vedenkestävyys perustuu kartongin pintaan laminoituun kalvoon ja kulmarakenteeseen, joka lukitsee pakkauksen vuototiiviiksi.

Miksi voi menestyä: EcoFishBox toimitetaan tehtaalta tilaajalle litteänä aaltopahvilevynä, ja siksi se vie seitsemän kertaa vähemmän varasto- ja kuljetustilaa kuin perinteiset polystyreenilaatikot.

Materiaali on kierrätettävää, mikä tekee siitä ekologisen ja tuo säästöjä jätteenkäsittelyssä. Aaltopahviin on mahdollista painaa, joten se tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös pakkauksen brändäämiseen.

EcoFishBox lanseerataan seuraavaksi Ruotsissa ja Norjassa. Kalan pakkaaminen on suuri ala maailmanlaajuisesti, joten kasvupotentiaalia on.

2. Murtumat kuntoon puukipsillä

Mistä on kyse: Suurimmilla suomalaisilla metsäyhtiöillä on pitkä historia, mutta nyt metsämarkkinoille pyrkii myös startup-yrityksiä. Yksi niistä on suomalainen Onbone.

Onbone saattaa pian tulla tutuksi kätensä tai jalkansa katkaisevalle, sillä yrityksen tuote on Woodcast-kipsi. Sitä valmistetaan puusta ja biohajoavasta muovista.

Yrityksen juuret ovat Helsingin yliopiston kemian laitoksella, jossa kaksi tutkijaa alkoi kehitellä uudenlaista kipsiä 2000-luvun puolivälissä. Onbone perustettiin tuotteen kaupallistamista varten vuonna 2008. Tuote on tällä hetkellä käytössä eri puolilla Eurooppaa ja Lähi-itää.

__Mitä uutta: __Puusta ja biohajoavasta muovista valmistettu Woodcast on myrkytön, helposti muotoutuva ja ilman vettä työstettävä materiaali, joka soveltuu kaikkeen kipsaamiseen ja toimintaterapiaan.

Miksi voi menestyä: Perinteiseen kipsiin verrattuna Onbonen Woodcast on helpotus sairaalahenkilökunnalle. Se säästää henkilökunnan myrkyllisiltä kemikaaleilta ja niiden aiheuttamalta ammattiastmariskiltä, sekä kumihanskojen, hengityssuojaimien ja kohdeimureiden käytöltä.

Käytetyt kipsit voit hävittää joko energia- tai biojätteenä.

Onbone on vielä tappiollinen, mutta korkean riskin pääomasijoittajat uskovat yritykseen. Se keräsi kaksi vuotta sitten 10 miljoonan euron rahoituksen kasvun rahoittamiseen.

3. Biopolttoainetta metsäteollisuuden jätteestä

Mistä on kyse: Auto, joka kulkee biodieselillä, ja tehdas, jota pyörittää fossiilisten polttoaineiden sijaan bioenergia. Näin on yhä useammin.

Biopolttoainetta saadaan eloperäisistä kasvimassoista, eli muun muassa metsistä, soilta ja pelloilta. Sitä voidaan valmistaa myös teollisuusjätteestä.

Suomessa biopolttoaineet ovat viime vuosina olleet metsäyhtiöiden suurin yksittäinen uusi investointikohde. Biopolttoaineiden merkitystä Suomessa kasvattaa myös se, että valtio pyrkii uusiutuvissa 55 prosentin omavaraisuuteen. Siksi tuotantoa tarvitaan lisää.

Moni metsäyhtiö onkin viime vuosina panostanut biopolttoaineiden valmistukseen tehtaidensa yhteydessä. Esimerkiksi UPM rakennutti vastikään 179 miljoonaan euron biojalostamon Kaukaan paperi- ja sellutehtaan viereen Lappeenrannassa.

__Mitä uutta: __Biopolttoaineet ovat yksi potentiaalisimmista tavoista lisätä puusta saatavaa arvoa. Kun myös valmistusjäte käytetään hyödyksi, raaka-aine tulee hyödynnettyä entistä monipuolisemmin.

Niin sanottujen ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden ongelma on, että niitä valmistetaan ruokakasveista, kuten maissista, sokeriruo’osta ja palmuöljystä, ja niillä on suuret ympäristövaikutukset.

Toisen polven biopolttoaineet sen sijaan tehdään usein tähde- ja jäteperäisistä raaka-aineista. Esimerkiksi UPM:n biopolttoaineet valmistetaan tähderaaka-aineesta eli mäntyöljystä, josta merkittävä osa syntyy tehtaan oman selluntuotannon tähteenä.

__Miksi voi menestyä: __Biopolttoaineita käyttämällä voidaan vähentää päästöjä. UPM ilmoittaa biopolttoaineensa kasvihuonekaasupäästöjen olevan jopa 80 prosenttia fossiilisia polttoaineita pienemmät.

EU:n ympäristötavoitteet vauhdittavat biopolttoaineiden yleistymistä. Tavoitteena on nostaa biopolttoaineiden osuus 10 prosenttiin liikenteen polttoaineista EU-maissa vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoite on 20 prosenttia.