Vuosi 1990 on painunut monen suomalaisen mieleen yhtenä historian pahimmista talouskriiseistä. 1990-1993 välillä Suomen bruttokansantuote laski 13 prosenttia ja työttömyysaste kohosi lähelle 20 prosenttia.

Muutamassa vuodessa yrityksiä kaatui ennätysmäärä ja ihmiset joutuivat muuttamaan pois kodeistaan, sillä asuntolainan korko saattoi olla marginaalin kanssa jopa yli 20 prosenttia. Yhdistettynä työttömyyteen se oli myrkkyä kotitalouksille.

Jotain mittakaavasta kertoo se, että nykyrahassa 20 prosentin korko tarkoittaisi 20 vuoden laina-ajalla ja 250 000 euron lainasummalla reilun 4100 euron kuukausilyhennystä. Nykypäivänäkin se olisi monelle tekemätön paikka.

90-luvun alun lama on hyvä esimerkki talousennustamisen vaikeudesta. Juuri tällaisten yllättävien tapahtumien ennustaminen on haastavaa, vaikka merkit olisivatkin ilmassa.

– Juuri finanssikriisien kanssa tulevat ne suurimmat ennustevirheet, kertoo Heiskanen.

Työttömyysluvut korkealla edelleen

Tuon ajan jäljet näkyvät edelleen Suomessa. Suurimmat seurannaisvaikutukset ovat työmarkkinoilla, sillä työttömyysluvut ovat edelleen korkeat. Lamaa edeltävänä aikana työttömyysprosentti oli 3,5, mikä tuntuu tässä maailmanajassa utopialta, sillä tällä hetkellä työttömyysaste on 8,5 prosenttia.

– Sen aikainen yrittäjäsukupolvi on edelleen hyvin varovainen ja samalla työmarkkinoille tullut uusi sukupolvi ei päässyt niin hyvin töihin.

Vaikka ajatus 90-luvun kaltaisesta lamasta tuntuu monelle vieraalta, näkee Reijo Heiskanen uuden laman mahdollisena skenaariona. Siihen Suomen voisi ajaa esimerkiksi suuri muutos vientimarkkinoissa.

– Talouden näkymä on nyt hyvä pariksi vuodeksi, vaikka suhdanteen kypsymisestä kertovia merkkejä alkaakin vähitellen näkyä. Sellaisia synkkiä pilviä kuin ennen 1990-luvun lamaa tai finanssikriisiä oli, ei kuitenkaan ole ilmassa. Riskejä täytyy silti uskaltaa punnita avoimesti, sillä pahimpia kriisejä ei ole koskaan pystytty ennustamaan.

Taloutta voidaan ennustaa vuosi tai kaksi etukäteen

Heiskasen ja muiden OPn ekonomistien ennusteet ovat pitäneet viime aikoina kutinsa. OP voitti juuri vuoden 2017 Talousennustajakilpailun. Taakse jäi liuta kotimaisia pankkeja, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Suomen Pankki. Henkseleitä Reijo Heiskanen ei kuitenkaan paukuttele.

– Tällaisella pienellä ja ketterällä organisaatiolla on helppoa reagoida asioihin nopeasti. Sen vuoksi pankit usein menestyvät tällaisissa kilpailuissa tutkimuslaitoksia ja keskuspankkeja paremmin.

Kuinka pitkälle tulevaisuuteen taloutta voidaan ennustaa? Heiskasen mukaan ilman yllätyksiä talouden kehittymistä voidaan ennustaa kohtalaisen luotettavasti vuoden tai parin päähän.

– Ennustaminen perustuu pohjimmiltaan systematiikkaan ja siihen vaikuttavat esimerkiksi se miten vientiteollisuus, investoinnit ja ihmisten kulutuskäyttäytyminen kehittyvät, kertoo OPn pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Suomen talous on kehittynyt varsin positiivisesti useamman vuoden peräkkäin. Reijo Heiskasen mukaan talouden tilanne näyttää hyvältä niin pitkälle kuin sitä voidaan luotettavasti ennustaa. Riskejä on kuitenkin olemassa, sillä tilanne saattaa muuttua kansainvälisen politiikan takia.

Kun Yhdysvallat aivastaa, muu maailma vilustuu

Kuluttajan näkökulmasta ostovoima jatkaa kehittymistään ja korkonäkymät ovat myös lähitulevaisuudessa maltillisia. Ohjauskoron nosto tulee aikanaan, mutta sen tarkka arvioiminen on haastavaa. Positiivisia asioita ovat myös yhteiskunnan rakenteelliset uudistukset, jotka vakauttavat taloutta.

– Yhtenä riskinä on toki se, että tuudittaudutaan liikaa hyvänolon tunteeseen, mikä voi olla pitkällä tähtäimellä riski. Olemmehan me varoitelleet riskeistä jo pidemmän aikaa, mutta kun tilanne näyttää hyvältä, niin varoitukset menevät kuuroille korville, pohtii Heiskanen.

Yhdysvallat on suurmahti, jonka merkitys talouden heilahteluille on suuri. Maailmalla on paljon arvioita siitä mitä jenkkimarkkinoilla on tulevaisuudessa tapahtumassa. Myös Suomessa Yhdysvaltoja seurataan, mutta fokus on Suomessa ja Euroopassa. Ihan huomiotta maailman suurinta talousvaltaa ei kannata kuitenkaan jättää.

– Kun Yhdysvallat aivastaa, niin muu maailma vilustuu.