– Työeläkejärjestelmämme on edelleen vakaalla ja kestävällä pohjalla. Mitään äkillistä hätää ei ole, sanoo Eläketurvakeskuksen (ETK) johtaja Jaakko Kiander.

– Meillä on tulevaisuuden turvana isot rahastot, ja tällä hetkellä arvioidaan, että nykyinen työeläkemaksutaso olisi riittävällä tasolla ainakin seuraavien 30 vuoden ajan.

Suomen työeläkejärjestelmä on malliltaan osittain rahastoiva. Se tarkoittaa, että noin neljännes eläkevastuista on rahastoitu ja loput eläkkeet maksetaan kulloinkin työssä käyvien maksamilla eläkemaksuilla.

Tällä hetkellä työeläketoimijoiden yhteenlasketut varat ovat yli 200 miljardia euroa. Kertyneet eläkevastuut puolestaan ovat laskutavasta riippuen 600–700 miljardia euroa.

– Suomessa on rahastoituja eläkkeiden osia niin paljon, että huoltosuhteen heikkeneminen pystytään vastaanottamaan nykyisellä eläkkeiden maksutasolla hyvin pitkään, vahvistaa työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö Tela ry:n johtava ekonomisti Risto Vaittinen.

Syntyvyyden romahtamista ei osattu ennustaa

Eläketurvakeskus laatii pitkän aikavälin ennusteita työeläkkeiden kehityksestä ja eläkejärjestelmän kestävyydestä.

Vielä kaksi vuotta sitten ETK arvioi, että mikäli rahastot tuottavat pitkällä aikavälillä keskimäärin 3–3,5 prosentin tuotto-olettaman verran, ei nykyiseen työeläkemaksusuunnitelmaan tarvita muutosta.

Lisäksi vuoden 2017 eläkeuudistuksen piti sen hetkisen väestöennusteen perusteella pysäyttää eläkemaksujen kohoaminen nykytasolle.

Eläketurvakeskuksen laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne julkaistaan raporteissa kahden–kolmen vuoden välein. Siitä huolimatta syntyvyyden romahtaminen viimeisen viiden vuoden aikana yllätti täysin.

– Vuonna 2010 keskimääräinen lapsiluku synnytysikäistä naista kohden oli vielä 1,8, kun se nyt on enää 1,35. Näin nopea ja suuri lasku on historiallisesti poikkeuksellista, eikä sitä osattu ennustaa, Jaakko Kiander sanoo.

Työmarkkinoilla vauvakato näkyy vasta viiveen jälkeen, mutta juuri pitkän aikavälin tarkastelussa syntyvyydellä on suuri vaikutus työeläkemaksujen kehittymiseen. Eläketurvakeskuksen skenaariolaskelmien mukaan työeläkemaksua tulisi korottaa noin kuudella prosentilla vuoteen 2085 mennessä.

– Huono syntyvyys heikentää ikärakennetta vuosisadan jälkipuoliskolla ja aiheuttaa maksunkorotuspainetta 30 vuoden päähän. Toisaalta pitää muistaa, että koska ennusteet ovat hyvin kauas yltäviä, niihin liittyy myös epävarmuutta, Kiander korostaa.

Maahanmuutto ja maastamuuton väheneminen tavoiteltavia

Työperäinen maahanmuutto on tehokas tapa vaikuttaa eläkemaksuihin. Jos nykyinen maahanmuutto kasvaisi Tilastokeskuksen vuoden 2018 väestöennusteen nettomaahanmuuton oletukseen verrattuna 10 000:lla eli 25 000:een, olisi sen työeläkemaksua pienentävä vaikutus ETK:n arvioiden mukaan pitkällä aikavälillä noin kaksi prosenttiyksikköä eli kolmannes työeläkemaksun korotuspaineesta.

Lähivuosikymmeninä eläkemaksua alentaisi kuitenkin eniten skenaario, jossa maastamuutto vähenee merkittävästi. Syynä on, että lyhyellä aikavälillä korkeasti koulutettujen maastamuutto heikentää järjestelmän rahoituspohjaa.

– Maasta pois muuttavat ovat yleensä koulutettua kantaväestöä, jolla on hyvä työllisyystilanne kotimaassa eli he ovat talouden kannalta hyviä työntekijöitä. Maahanmuuttajilla taas on tyypillisesti alkuvaiheessa matalampi työllisyysaste kuin kantasuomalaisilla, jolloin maastamuuton väheneminen on työllisyyden kannalta parempi asia kuin saman suuruinen maahanmuutto, Kiander selventää.

Vaikutus eläkemaksun alenemiseen on kuitenkin ETK:n laskelmien mukaan aika lailla sama kaksi prosenttia kuin maahanmuuton kasvulla.

Paine eläkemaksujen nostamiseksi olemassa

Jos ajateltaisiin ainoastaan työeläkejärjestelmän rahoitusta, eläkemaksujen korottaminen olisi nopea tapa saada pitkän ajan näkymä kuntoon.

– Eläketurvakeskuksen arvion mukaan välitön nostontarve tasapainon saavuttamiseen olisi vähän yli kaksi prosenttia, ja se on aika paljon. Ainakin osa tulevasta maksupaineesta voitaisiin kattaa nostamalla eläkemaksua ja lisäämällä rahastointia, Risto Vaittinen sanoo.

Mitä aiemmin työikäisen väestön vähenemisestä johtuvaan maksupaineeseen reagoidaan nostamalla maksuja, sitä vähemmän eläkemaksua tarvitsee nostaa. Näin siitä huolimatta, että maksupaine on pitkällä tulevaisuudessa.

– Pääomaa karttuisi toki silloin enemmän, mikä alentaisi tehokkaasti tulevaa maksunkorotuspainetta. Lähtökohtaisesti työeläkemaksuja ei kuitenkaan haluta korottaa, koska se lisäisi työvoimakustannuksia, Jaakko ­Kiander muistuttaa.

– Muutama vuosi ensin seurataan, onko syntyvyyden aleneminen pysyvä ilmiö. Mikäli on, niin sitten aletaan miettiä mitä sille voisi tehdä sekä muita keinoja: voitaisiinko työllisyysastetta saada korotettua, maahanmuuttoa kasvatettua tai pitääkö maksuja korottaa.

Vaittinen on keinojen suhteen samoilla linjoilla, mutta lähtisi lisäksi hakemaan korkeampia sijoitustuottoja.

– Suomessa yksityisalojen eläkelaitosten sijoitustuotot ovat valtion tai kuntien eläkerahastosijoituksiin verrattuna olleet alhaisempia. Tämä johtuu yksityisalojen tiukemmasta vakavaraisuussääntelystä.

– Jos sääntöjä voitaisiin höllätä, tuottoja voitaisiin mahdollisesti saada vielä lisää, mutta korkeampien tuottojen havitteluun liittyy aina myös korkeampi riski, Vaittinen muistuttaa.

– Todennäköistä kuitenkin on, että maksupaineen nousu on niin suuri, että sitä ei taklata millään yksittäisellä tekijällä, vaan balanssin saavuttamiseksi joudutaan käyttämään useampia erilaisia keinoja.

Kannattaako henkilökohtainen varautuminen?

– Väestörakenteen muutos, joka johtuu esimerkiksi syntyvyyden alenemisesta, on makrotaloudellinen koko taloutta koskeva riski, johon on hyvin vaikea tarjota mitään yksilöllistä vakuutusta, Vaittinen pohdiskelee.

– Vakuutustoimintahan perustuu siihen, että riski jakautuu satunnaisesti ihmisten välille ja kaikki haluavat suojautua sitä vastaan. Väestön ikääntyminen taas kohtaa meitä kaikkia.

– Jokaisen on itse harkittava, haluaako säästää tulevaisuutta varten enemmän, jos uskoo, että eläkkeet tulevaisuudessa eivät ole riittävällä tasolla.

Kianderin mielestä tärkeintä on, että vanhuuteen varautuu ajoissa ja käy keskustelemassa taloudellisesta suunnittelusta pankissa tai vakuutusyhtiössä.

– Suomalaisille tärkeä varautumisen tapa on omistusasuminen ja käänteistä asuntolainaa voi hyödyntää. Myös eläkkeelle jäämisen suhteen on tänä päivänä valinnanmahdollisuuksia. Ensin on hyvä tarkistaa oma työeläkeotteensa ja sitten käydä läpi muu varallisuus, miettiä kuinka pitkään aikoo olla työelämässä ja voiko lisätä säästämistä.

– Yksityiset eläkevakuutukset eivät tällä hetkellä ole verokohtelun kiristymisen ja ikärajan nousun vuoksi kuluttajalle kovin houkutteleva tuote. Sen sijaan verohuojennettu osakesäästötili voi hyvinkin olla sellainen. Kätevää toki olisi, jos voisi ostaa vakuutuksen vanhuuden vaivoja vastaan.

Rahastointi pitää eläkemaksut kurissa

  • Kerättävistä työeläkemaksuista osa rahastoidaan eli sijoitetaan tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä varten.
  • Osa maksettavista eläkkeistä kustannetaan kuluvan vuoden työeläkemaksuilla, osa aiemmin rahastoihin talletetuista varoista.
  • Jokainen sukupolvi maksaa osan ­sillä hetkellä eläkkeellä olevien sukupolvien eläkkeistä, mutta säästää samalla omaa tulevaa eläkettään varten.

​

​

​

​