Saat videot ja muut sosiaalisen median sisällöt käyttöösi, kun hyväksyt kolmannen osapuolen markkinointievästeet.

Muuta evästeasetuksiasi‍

Portaikossa kaikuu nauru, kun valokuvaaja Pirjo Lempeä ja graafinen suunnittelija Riikka Kontio kipuavat lounaalta takaisin töihin.

– Meinasi ihan ajantaju mennä, kun oli niin hyvät keskustelut, Lempeä sanoo, ja Kontiota naurattaa.

56-vuotias Lempeä ja 48-vuotias Kontio ovat työkavereita työosuuskunta Wariassa, joka on oululainen luovien sisältöjen toimisto.

Wariassa työskentelee ihmisiä, jotka ovat periaatteessa itse vastuussa omasta työstään ja toiminnastaan. Kaikki voisivat toimia yksinyrittäjinä tai freelancereina.

Tämä porukka on kuitenkin päättänyt toimia osuuskuntana ja vuokrata yhteisen työtilan Pelikampukselta Oulusta. Parinkymmenen hengen ryhmään kuuluu muun muassa kuvaaja, toimittaja, kääntäjä, tuottaja ja muusikko.

Warian seinille ja hyllyille on levitetty osuuskuntalaisten tekemää taidetta: taidepostikortteja, julisteita ja maalauksia.

Paikalla on Lempeän ja Kontion lisäksi kaksi muutakin warialaista: sohvalla istuvat juttelemassa toimittaja, sisällönsuunnittelija Susanna Ekfors, 46, ja tuottaja Pasi Pirttiaho, 46.

Osuuskunta Warialle on tärkeää, että sen jäsenillä on oikea asenne ja palo toteuttaa ammattitaitoaan. Kuvassa ovat Pirjo Lempeä, Riikka Kontio, Pasi Pirttiaho ja Susanna Ekfors.

Yhtä aikaa omistajia ja työntekijöitä

Työosuuskunta on jäsentensä omistama yritys, joka työllistää jäsenensä. Sen ansiosta on mahdollista tehdä töitä yhdessä ja toisaalta jakaa yrittäjyyden sekä hallinnon vastuita.

Lempeä, Kontio, Ekfors ja Pirttiaho ovat siis sekä yrityksensä omistajia että työntekijöitä.

Warian jäsenille on etu, että heitä on monta. Yhdessä asiakkaalle voi tarjota enemmän kuin kukaan pystyisi yksin tarjoamaan. Esimerkiksi menneenä keväänä Riikka Kontio suunnitteli ulkoasun historiakirjaan, johon tarvittiin valokuva. Kontio ehdotti Pirjo Lempeää kuvaajaksi, ja niin Lempeä sai keikan.

– Usein on ollut sellaisiakin tilanteita, että asiakas tarvitsee tekemilleni verkkosivuille myös sisällön eli tekstiä. Silloin olen tarjonnut omia kirjoittajiamme, Lempeä sanoo.

Osuuskunnasta voi siis olla hyötyä myös asiakkaalle, joka saa kokonaisuuden kätevästi samasta paikasta.

– Projektit myös onnistuvat hyvin, kun ympärillä on se oma, tuttu tiimi. Yhdessä tehty työ on rikkaampaa kuin yksin tehty, Ekfors sanoo.

Warialaiset pyrkivät siihen, että porukassa olisi aina vähintään kaksi saman alan ihmistä. Heidän mielestään on turha ajatella, että toinen saman alan ihminen olisi kilpailija. Jos toinen sairastuu, omasta porukasta löytyy paikkaaja.

Lähes riskitöntä yrittämistä

Waria sai alkunsa 11 vuotta sitten. Pieni porukka luovien alojen pätkätyöläisiä oli turhautunut siihen, että töitä oli muutaman kuukauden, vuoden tai kahden pätkissä, ja pysyvyys puuttui.

– Jos olisi oma yritys, olisi ainakin jotain pysyvää, Pirjo Lempeä muistelee pohtineensa.

Tuohon aikaan työosuuskunnista puhuttiin paljon. Lempeä lueskeli aiheesta, ja osuuskunnan riskittömyys houkutti.

Riskittömyys tarkoittaa ensinnäkin sitä, että osuuskuntaan ei tarvita isoa pääomaa: perustamiseen riittää muutaman sadan euron rekisteröintimaksu. Jokainen jäsen myös sijoittaa osuusmaksun, joka vaihtelee osuuskunnan tarpeen mukaan. Se voi olla esimerkiksi muutamia kymppejä

Jos konkurssi tulisi, jäsen ei voi menettää muuta kuin sijoittamansa osuusmaksun.

Moni tuntee osuuskunnan turvalliseksi yrittämisen muodoksi myös siksi, että sen kautta on mahdollista olla yrittäjä ja säilyttää samalla oikeus palkansaajan työttömyysturvaan.

Sovitellun työttömyysturvan ehtoja ovat muun muassa, että osuuskunnan jäsenmäärä on vähintään seitsemän ja että työntekijällä on työsuhde osuuskuntaan.

Osuuskunnan hallintoa hoitavat warialaiset yhdessä. Hallitus kantaa ylintä vastuuta. Lisäksi osalle jäsenistä on määritelty vastuualueita: yksi hoitaa laskutuksen, yksi yhteisten kulujen maksun Warian tililtä, ja niin edelleen.

Yhteisiä kuluja koituu esimerkiksi toimiston vuokrasta, kirjanpidosta ja yhteisistä työvälineistä.

Pirjo Lempeä on yksi osuuskunta Warian perustajajäsenistä. Osuuskunta sai alkunsa Oulussa 11 vuotta sitten, jotta luovan alan pätkätyöläisillä olisi jotain pysyvää.

Eläkettä kertyy kuin työntekijälle

Myös työosuuskunnan eläkejärjestely miellyttää monia.

Tavallisesti yrittäjät maksavat yrittäjäeläkevakuutuksen maksua eli YEL-maksua. Tästä vakuutuksesta kertyy yrittäjän eläke ja määrittyy sosiaaliturva eli esimerkiksi sairauspäivärahan tai vanhempainpäivärahan määrä.

Työosuuskuntien jäsenet ovat kuitenkin useimmiten työntekijän asemassa, ja heille karttuu eläkettä samalla tavalla kuin palkkatyöläiselle.

Käytännössä asiakkaiden maksamat laskut menevät osuuskunnan tilille, ja sieltä osuuskuntalaisille maksetaan kirjanpitäjän avulla palkkaa. Osuuskunta pidättää palkasta lakisääteiset työnantajamaksut, ja palkasta lähtee tietty prosentti myös eläkemaksua, sairausvakuutusmaksua ja muita työnantajan kuluja.

Pirjo Lempeä pohtii, että hän tuskin jää koskaan kokonaan eläkkeelle. Hän päättää jo nyt omista aikatauluistaan ja tekee asioita, joista nauttii.

Lempeä pitää siitä, että osuuskuntalaisena hänen ei tarvitse erikseen juurikaan miettiä eläkettä. Palkasta lähtevät lain vaatimat eläkemaksut, ja työeläkeotteen saapuessa Lempeä katsoo, paljonko eläkettä on kertynyt. Siinä se.

Joustoa elämäntilanteen mukaan

Osuuskuntalaiset ajattelivat jo perustamisvaiheessa, että Warian pitää olla jäsentensä avuksi ja iloksi, eikä se saa rajoittaa heidän toimeentuloaan.

– Meillä ei esimerkiksi ole sellaista sääntöä, että kaikki työt pitää tehdä osuuskunnan kautta. Jokainen työskentelee, kuten parhaaksi näkee. Systeemi on joustava, Lempeä sanoo.

Paristakymmenestä warialaisesta neljä tekee tällä hetkellä kaiken työnsä osuuskunnassa. Lisäksi muutama työskentelee osuuskunnan kautta osa-aikaisesti. Loput ovat muualla töissä ja ovat Wariassa mukana esimerkiksi taideprojektinsa vuoksi.

Työntekijät haluavat koota elantonsa asioista, jotka tuntuvat hauskoilta ja mielekkäiltä. Samalla he haluavat keskittyä työntekoon niin, etteivät joudu vastaamaan yksin kaikesta kirjanpidosta, ennakkoverojen pyörittelystä ja muusta yksinyrittäjän arkeen kuuluvasta paperityöstä.

– Ei tällaista työpalettia minkään työnantajan palveluksessa saa aikaan. Olen kuvaaja, webdesigner, graafinen suunnittelija, kouluttaja, taiteilija, Pirjo Lempeä luettelee.

Pieni kynnys kokeilla uutta

Lempeä ja Kontio istuvat toimistolla vastakkain projektityöpöydän ääreen. Lempeä pyörittelee käsissään sinistä, kukka-aiheista korvakorua, johon on kiinnittämässä hakasen. Kontio on sekoittanut akryylimaaleista sävyjä ja lisää niitä siveltimellä valotetun kuvan päälle.

– Tämä on yhteinen kesäprojektimme. Teemme taidetta, jota sitten myymme erilaisissa tapahtumissa, Kontio kertoo.

Osuuskunnan kautta on pieni kynnys kokeilla uusia asioita ja yhdistää ne osaksi omaa toimeentuloaan. Luovia juttuja syntyy kuin itsekseen.

– Hyvien kavereiden kanssa on helpompi heittäytyä, tuottaja Pasi Pirttiaho sanoo.

Kaikki Warian jäsenet ovat yli nelikymppisiä. Samassa elämäntilanteessa olevien kanssa on helppo tehdä töitä.

– On kai eri asia olla nuori vastavalmistunut ja etsiä paikkaansa elämässä kuin olla keski-ikäinen, joka etsii paikkaansa elämässä, Pirjo Lempeä sanoo.

Uusia jäseniä otetaan osuuskuntaan harkiten. Jonkun jäsenistä täytyy tuntea tulokas ja tietää, millaista hänen kanssaan on tehdä työtä.

– Sen lisäksi, että on ammattitaitoa, pitää olla myös hyvä tyyppi, Lempeä sanoo.

Hänen mielestään osuuskunta on erinomainen tapa tehdä työtä, mutta kaikille se ei sovi. Lempeä listaa asioita, joita osuuskuntalaiselta vaaditaan.

– Yrittäjähenkinen asenne, rautainen ammattiaito, luovuus, epävarmuudensietokyky. Ja jos ei osaa johtaa itseään, mitään ei tapahdu.

Susanna Ekfors korostaa, että koko osuuskunnan olemassaolon kannalta on tärkeää, että se koostuu juuri oikeista tyypeistä.

– Kun edellinen toimeksianto loppuu, etsitään uusia ja luodaan itselle työtä. Kaikki lähtee intohimosta omaa tekemistään kohtaan.

Pirjo Lempeä ja Riikka Kontio työstävät parhaillaan yhteistä taideprojektia, josta syntyneitä tuotteita he aikovat myydä kesätapahtumissa.

Suomalaiset osuuskunnat

  • Suomessa on noin 4700 osuuskuntaa. Niistä noin puolet luetaan työ- ja yrittäjyysosuuskunniksi. Toinen puoli on niin sanottuja infraosuuskuntia: vesi-, energia-, sähkö- ja laajakaistaosuuskuntia. Lisäksi on vanhoja isoja osuuskuntia kuten osuuspankkeja, osuuskauppoja ja elintarvikealan osuuskuntia.
  • Työ- ja yrittäjyysosuuskunnat ovat uusimpia tulokkaita, sillä niitä on perustettu vasta 1980-luvulta alkaen. Työosuuskuntia on kaikilla toimialoilla ja yhtä lailla maaseudulla kuin kaupungeissa. Suurimpia toimialoja ovat kulttuuri ja media, työnvuokrauspalvelut, IT- ja rakennusala.
  • Kasvava ryhmä työosuuskuntien perustajissa ovat keski-ikäiset, jotka hakevat työlleen uutta suuntaa.
  • Viimeisin trendi ovat ruokaosuuskunnat. Niiden tarkoituksena on tuottaa lähiruokaa jäsenten pöytään. Sopimukseen yleensä kuuluu, että osuuskuntalaiset osallistuvat ruuan viljelyyn tai jakeluun omalla työpanoksellaan.

Tiesitkö, että myös OP on osuustoiminnallinen ja sen omistavat asiakkaat?

OP on perustanut omistaja-asiakasyhteisön omistaja-asiakkaiden uudenlaiseksi vaikuttamiskanavaksi, jonka kautta osuuskunnan jäsenet saavat halutessaan mahdollisuuden vaikuttaa omistamansa pankin toimintaan. Lue lisää omistaja-asiakasyhteisöstä‍.