Koronapandemia ei romuttanut yritysten uskoa vastuullisuustyöhön
Suomalaiset suuryritykset näkevät vastuullisuuden kasvavana kilpailuetuna, mutta sen vaikutusten järjestelmällisessä mittaamisessa on vielä parannettavaa. Viime vuosina vastuullisuus on tullut yhä tiiviimmäksi osaksi yritysten ydintoimintaa.
OP:n vuosittaisen tutkimuksen mukaan suuryritykset ovat sitoutuneita vastuulliseen toimintaan. Jopa 92 prosenttia yritysjohtajista pitää vastuullisuuteen liittyviä tekoja kasvavana kilpailuedun lähteenä, ja 94 prosenttia katsoo, että heidän toimialallaan vastuullisuutta voi kehittää osana ydinliiketoimintaa.
Yritysten yhteiskunnallisen roolin merkitys sen sijaan painottuu vastuullisuustyössä aiempaa vähemmän. Noin 60 prosenttia suuryrityksistä kokee yhteiskunnallisten ongelmien, kuten ympäristö- tai talouskysymysten, ratkaisemisen osaksi tehtäväänsä. Vuonna 2019 näin koki vielä yli 70 prosenttia vastaajista.
- Vaikka viime vuosi oli haastava, vastuullisuustyön merkitys ei ole menettänyt painoarvoaan suuryritysten agendalla. Vastuullisuus on vuosien saatossa yhdistynyt yhä tiiviimmäksi osaksi yritysten prosesseja. Uskon, että koronapandemia osaltaan vain kiihdyttää tätä kehitystä, sanoo OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi.
- Arvioimme, että erilaisissa vastuullisuusvertailuissa menestymisestä tulee yhä keskeisempi kilpailuvaltti yrityksille, kun yritysten tekoihin globaalien kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi aletaan kiinnittää yhä enemmän huomiota. Positiivista on myös, että sijoittajista on tullut yksi yritysten globaalin vastuullisuustyön keskeisistä ajureista, kommentoi Keskon pääjohtaja Mikko Helander tutkimuksen tuloksia.
Vähemmistö suuryrityksistä mittaa vastuullisuuden kuluja ja hyötyjä
Tutkimustulokset osoittavat, että suuryritykset tekevät vastuullisuustyötä tavoitteellisesti. Lähes 70 prosentissa suuryrityksistä hallitus asettaa aktiivisesti vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita ja myös seuraa niiden kehitystä.
Vain vajaassa kolmanneksessa suuryrityksistä ylimmän johdon palkitseminen on sidottu vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen. Noin neljännes vastaajista puolestaan kertoi, että johdon palkitsemista ei ole sidottu vastuullisuustavoitteisiin lainkaan.
Myös vastuullisuustyön euromääräisessä mittaamisessa on vielä kehitettävää. Vastuullisuustyöstä syntyviä kustannuksia mittaa hieman alle puolet (47 prosenttia) vastaajista ja hyötyjä 45 prosenttia.
- Vastuullisuuteen liittyvät teot nähdään usein projektiluontoisina sen sijaan, että ne olisi integroitu yrityksen arvoketjuun. Vastuullisuuden sitominen keskeisesti tuloslaskelmaan on monille yrityksille edelleen suuri haaste, jonka ratkaiseminen on yhä tärkeämpää koronapandemian jälkeisessä maailmassa, arvioi Katja Keitaanniemi.
Tulokset perustuvat OP:n vuosittaiseen Suuryritystutkimukseen, joka mittaa suomalaisten suuryritysten näkemyksiä liiketoiminnan ja talouden kehityksestä. Tutkimukseen vastasi 240 henkilöä yhteensä 161 suomalaisesta tai Suomessa toimivasta suuryrityksestä, ja vastaajia ovat etenkin toimitusjohtajat, talous- ja rahoitusjohtajat sekä liiketoimintajohtajat. Aineisto kerättiin syksyllä 2020, ja tutkimus julkaistiin kokonaisuudessaan 12.1.2021. OP Ryhmä toteuttaa Suuryritystutkimuksen kumppaninaan Aalto-yliopiston professorien perustama NIBS-ajatushautomo. Suuryritystutkimus on toteutettu jo vuodesta 2012 saakka.