Kyse ei ole muovin kieltämisestä, vaan sen käytön muuttamisesta kestävämmäksi. Näin kuvailee EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

EU-komissio julkisti Kataisen johdolla muovistrategian, jolla lisätään muovin kierrätystä, lopetetaan merten roskaaminen ja vähennetään muovin käyttöä korvaamalla se vaihtoehtoisilla materiaaleilla.

Strategian mukaisesti kaikkien Euroopan markkinoilla olevien muovipakkausten on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Nykyisellään vain 5 prosenttia pakkausmuovien arvosta jää talouteen kiertoon. Rahassa mitattuna se tarkoittaa vuositasolla yli 100 miljardin euron polttamista kirjaimellisesti savuna ilmaan, kärräämistä kaatopaikoille tai kolmansiin maihin.

– Ei ole kestävää, että ostamme valtavat määrät öljyä ja heitämme sen hukkaan lähes saman tien. Muutos on välttämätön ja Euroopalla on parhaat edellytykset johtaa sitä, painottaa Katainen.

Operaatio markkinavoimien valjastus

Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavan Kataisen mukaan tavoitteena on tehdä muovin kierrätyksestä kannattavaa yrityksille ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia kestäville vaihtoehdoille.

– Suunnitelma perustuu markkinavoimien valjastamiseen, vain niin saamme kestäviä tuloksia. Voiton on tultava jostain. Ilman sitä ei ole taloutta ja jos talous ei pyöri, ei ole kiertotalouttakaan, kertaa Katainen.

Muovistrategian toteuttaminen on Kataisen mukaan täysin mahdollista. EU-tasolla työ on jo alkanut. Toukokuun lopussa komissio julkisti direktiiviesityksen, jolla vähennetään kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä.

Esimerkiksi muoviset ruokailuvälineet, lautaset ja pillit on valmistettava kestävimmistä materiaaleista. Kertakäyttöiset muoviset juomapakkaukset ovat sallittuja vain, jos korkit ja kannet pysyvät niissä kiinni. Vuoteen 2025 mennessä muoviset pullot on kierrätettävä 90 prosenttisesti. Lisäksi jäsenmaiden on asetettava kansalliset tavoitteet muovisten elintarvikepakkausten ja juomamukien käytön vähentämiselle.

Muovintuottajien vastuuta puolestaan laajennetaan niin, että yritysten on jatkossa osallistuttava jätehuollon ja puhdistamisen kustannuksiin. Esimerkiksi tupakantumpit on jatkossa saatava kerättyä ja kierrätettyä.

Tiettyihin tuotteisiin on myös kiinnitettävä merkinnät, joista käy ilmi, sisältääkö se muovia, miten jäte on hävitettävä ja onko sillä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Komission laskujen mukaan näillä toimilla vältetään 22 miljardin euron ympäristövahingot, vähennetään päästöjä ja säästetään kuluttajilta 6,5 miljardia.

Katainen huomauttaa, että merten roskaantumisesta 27 prosenttia on peräisin kalastusvälineistä. Jatkossa kalastajien ja kalastusvälineiden tuottajien on osallistuttava jätteenkäsittelyn kustannuksiin satamissa. Äskettäin hyväksytty jätedirektiivi puolestaan vähentää merkittävästi EU-maiden kaatopaikkajätettä.

– Jo näillä toimilla on lähivuosina isot vaikutukset muovijätteen määrään ja mihin se päätyy, toteaa Katainen.

Vähemmän jätettä, lisää euroja

Mutta tämä on Kataisen mukaan vasta alkua. Seuraavaksi komissio ryhtyy laatimaan muoville laatustandardeja yhteistyössä tutkijoiden ja muoviteollisuuden kanssa. Nyt ongelmana on, että muovilaatuja on markkinoilla kymmeniä erilaisia ja vain harvoja laatuja voi sekoittaa keskenään. Siksi korkealuokkaisen uusiomuovin valmistus on hankalaa.

Laatuongelmien lisäksi alan toimijat pelkäävät, ettei uusiomuovia ole riittävästi saatavilla. Yhtenäisten laatustandardien ansiosta muovi saadaan tehokkaasti kiertämään ja uusiomuoville luodaan sisämarkkinat. Lisäksi tekeillä on laatustandardit myös biohajoavalle muoville.

Moni kuluttaja on hämmentynyt käsiteviidakon keskellä. Epämääräinen "biomuovi" sana ei kerro tarkoitetaanko biopohjaista, biohajoavaa vai molempia. Biomuovien ympäristöystävällisyydessä on isoja eroja ja moni biohajoava muovilaatu vaatii erityisolosuhteet maatuakseen.

Uudet säännöt ja standardit parantavat muovien kierrätettävyyttä ja lisäävät sen kysyntää. Esimerkiksi pantillisten palautusjärjestelmien käyttö kasvaa huomattavasti nykyisestä, sillä se on tehokas keino taata yrityksille materiaalin tasainen saatavuus.

Talteen kerätyn muovin määrän kasvaessa on perustettava suurempia kierrätyslaitoksia ja luotava yhteinen järjestelmä jätteiden erilliskeräykselle ja -käsittelylle. Lisäksi muovijätteen kierrätysvelvoite luo uutta liiketoimintaa jätteen käsittelybisnekseen ja uusiomuovin valmistukseen.

Kannustimet etsiä kestävämpiä ratkaisuja antavat EU-maiden yrityksille teknologista etumatkaa kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. Komission arvioiden mukaan EU-maiden lajittelu- ja kierrätysbisnekseen syntyy 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Ennen kaikkea komission suunnitelmat luovat markkinoita materiaaleille ja ratkaisuille, joissa öljy on korvattu bioperäisellä raaka-aineilla. Katainen huomauttaa, että suurin potentiaali on puubiomassalla. Komission suunnitelmat lupaavatkin hyvää suomalaiselle biotalousosaamiselle. Yksi esimerkki on Kotkamillsin kehittämä nesteitä ja rasvaa kestävä kartonkinen biohajoava kuppi.

Se on valmistettu ilman muovisisusta, joten kupin voi kierrättää sanomalehden ja toimistojätepaperin mukana. Kuppikartongille myönnettiin juuri elintarvikepakkaussertifikaatti ja Kotkamills on valmis myymään kartonkia McDonaldsin ja Starbucksin kaltaisille jäteille. Komissio rahoittaa älykkäämpien ja kierrätettävämpien materiaalien kehittämistä 100 miljoonalla eurolla seuraavan kahden vuoden aikana.

– Tämä on ala, jossa uusien ratkaisujen kehittämiseen kannattaa nyt todella satsata, Katainen toteaa.

Kuluttajan päätös ratkaisee

Tavoitteena on muuttaa globaalien muovimarkkinoiden koko toimintalogiikka. Katainen muistuttaa, että eurooppalaisista laeista tulee voimaan astuessaan epäsuorasti myös kansainvälisiä, sillä ne koskevat jokaista yritystä, joka haluaa tuotteensa eurooppalaisille markkinoille.

– Kauppa on tehokas painostuskeino saada myös muut maanosat mukaan.

Toimimalla edelläkävijänä EU:lla on muutenkin hyvät mahdollisuudet saada aikaan muutoksia esimerkiksi G7- ja G20-ryhmien sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon kautta. Lisäksi komissio neuvottelee useiden maiden kanssa kahdenvälisesti. Aasian maiden kanssa on käynnissä myös kumppanuushankkeita, joilla kitketään meriin päätyvän muovinroskan määrää.

Katainen huomauttaa, että kaikki muovi ei katoa markkinoilta tulevaisuudessakaan.

– Kestävällä tavalla käytettynä muovi on erinomainen materiaali. Muovin keveys vähentää päästöjä ja säilyvyyttä parantavat ominaisuudet ruokahävikkiä.

Sen sijaan Katainen uskoo, että muovin kierrätyksestä tulee normi ja kiertotalouden rullatessa öljyä tarvitaan muovin valmistukseen huomattavasti nykyistä vähemmän. Myös muovin määrä markkinoilla pienenee ja tilalle tulee paljon biopohjaisia materiaaleja, tuotteita ja uudenlaista liiketoimintaa. Toteutuuko visio vai ei, sen päättävät lopulta kuluttajat. Heidän odotuksensa materiaalien kestävyydeltä ja kierrätykseltä ovat avain muutokseen.

– Lainsäätäjät voivat säätää lakeja, mutta muovi on niin iso osa arkeamme, että jokaisen meistä on muutettava käyttäytymistään. Markkinat seuraavat perässä, toteaa Katainen.

Muovimarkkinat numeroina

  • Muoviperheeseen kuuluu kymmeniä eri materiaaleja. Yleisimmin käytettyjä muoveja on markkinoilla 28 erilaista.
  • Muovijätettä syntyy EU-maissa joka vuosi 26 miljoonaa tonnia.
  • 70 prosenttia muovista päätyy kaatopaikoille tai poltettavaksi.
  • Nykyisellään vain 5 prosenttia pakkausmuovien arvosta jää talouteen kiertoon, 95 prosenttia heitetään hukkaan. Rahassa mitattuna hukkaan heitetään 70-100 miljardia euroa.
  • Jos kaikki maailmalla käytetty muovi kierrätettäisiin, säästettäisiin 3,5 miljoonaan barrelia öljyä vuodessa.
  • Kierrättämällä miljoona tonnia muovia säästyy miljoonaa henkilöautoa vastaava määrä päästöjä vuodessa.
  • Muoviteollisuuden 60 000 yritystä työllistävät EU-maissa suoraan yli 1,5 miljoonaa ihmistä ja alan vuotuinen liikevaihto on 350 miljardia
  • 50 prosenttia maailman muovista valmistetaan Aasiassa. Muovin tuotanto kasvoi viime vuonna 322 miljoonasta tonnista 335 miljoonaan tonniin.
  • Kyselyn mukaan 74 prosenttia EU-maiden kansalaisista on huolissaan muovin vaikutuksista omaan terveyteensä ja lähes 90 prosenttia on huolissaan ympäristövaikutuksista.

​

Lue edellinen juttu 70 000 000 kiloa hukattua muovia.

​