Yhä useampi elintarvike pakataan muoviin. Muovin kokonaismäärä on kuitenkin pysynyt elintarvikepakkauksissa vuosikaudet ennallaan. Syy on selvä: muovipakkaukset ovat yhä ohuempia ja keveämpiä samalla kun niiden kestävyys on parantunut. Muovit vastaavat moniin kuluttajien vaatimuksiin.

– Muovista voidaan valmistaa kustannustehokkaasti erimuotoisia ja -kokoisia pakkauksia ja niihin saa helposti erilaisia painatuksia. Pakkaukset voidaan myös tehdä täysin läpinäkyviksi, mikä on useiden elintarvikkeiden kohdalla tärkeä ominaisuus, Muoviteollisuuden ry:n hallituksen jäsen ja eri materiaaleista pakkauksia valmistavan Arteknon toimitusjohtaja Kimmo Korhonen sanoo.

Muovin etuna on myös sen hyvä kierrätettävyys. Teollisuus, kauppa, maatalous ja rakennusala ovat jo pitkään huolehtineet muoveistaan. Nyt on kuluttajien vuoro.

Roskiksesta granulaatiksi

Kun kuluttaja pudottaa kotonaan erottelemansa muoviroskat joko taloyhtiön muovikierrätysastiaan tai Rinki-ekokeräyspisteen säiliöön, siitä alkaa muovin matka uusiokäyttöön.

Ensimmäiseksi muovi puristetaan eli paalataan joko keräyspisteen puristimessa tai keräysautossa paketiksi, sillä irtonaisen muovimateriaalin kuljettaminen sellaisenaan olisi erittäin tehotonta.

Paalattuna muovi puristuu kymmenesosaan alkuperäisestä tilavuudestaan.

Kun muovipaalit tulevat Fortumin kesällä 2016 valmistuneelle laitokselle, ne puretaan ja materiaali syötetään liukuhihnalle. Siellä se lajitellaan neljään eri muovilaatuun. Tässä hyppäämmekin jo kemian puolelle, sillä muovilaadut ovat suurelle osalle kuluttajia melko tuntemattomia.

–Erotamme vastaanotetusta materiaalista pienitiheyksiset polyeteenit (LDPE), suuritiheyksiset polyeteenit (HDPE), polypropeenit (PP) ja polyetyleenitereftalaatin (PET). Erottelussa käytämme NIR-laitteistoa (near infrared, lähi-infrapuna), joka erottaa erilaisten muovilaatujen heijastamien eri aallonpituuksien perustella, mistä muovista on kyse. Kun muovilaatu on tunnistettu, se ohjataan puhaltimella sille kuuluvaan jatkojalostusprosessiin, Fortumin kierrätysmuoveista tehtyjen muoviprofiilien ja -granulaattien tuotemyyntipäällikkö Kirsi Rantala kertoo.

Tuhansia tonneja hyötykäyttöön

Kuluttajille muovilaadut näkyvät niiden erilaisina käyttötarkoituksina. Kovaa PET-muovia käytetään esimerkiksi pulloissa ja kirsikkatomaattirasioissa, voirasiat ovat PP:tä, sampoopullot HDPE:tä ja kalvomaiset muovit kuten muovipussit LDPE:tä.

Riihimäen laitokselle tulee kaikkia muovilaatuja, ja niiden määrät ovat pysyneet melko tasaisina: LDPE:tä on reilu puolet ja loput melko tasamäärin muita laatuja.

Kun muovilaadut on eroteltu toisistaan, niistä kerätään tuotantoon sopivat erät, jotka etenevät jatkojalostukseen. Ensimmäisessä vaiheessa muovi murskataan hiutaleiksi. Sen jälkeen se pestään niin, että kaikki epäpuhtaudet painovärejä lukuun ottamatta irtoavat muovista.

Seuraavaksi kukin muovilaatu sulatetaan ekstruuderissa, puristetaan pursottimen läpi ohueksi nauhaksi ja pilkotaan pari milliä halkaisijaltaan oleviksi rakeiksi eli granulaateiksi.

Fortum tuottaa Riihimäen laitoksellaan vuosittain tuhansia tonneja granulaatteja. Materiaali, joka ei mene hyötykäyttöön, poltetaan eli se hyödynnetään energiana.

Kukkaruukkuja ja hevoskarsinoita

Muovigranulaatit toimitetaan pääasiassa kotimaisille muovivalmistajille. Orthex on yksi tunnetuimpia uusiomuovien käyttäjiä. Se on valmistanut vuoden 2017 alusta alkaen uusiomuovista muun muassa kukkaruukkuja, saaveja, ämpäreitä ja säilytyslaatikoita.

Riihimäen laitoksen lisäksi Fortumilla on toinen pienempi kierrätysmuoveja käsittelevä laitos. Sen raaka-ainetta ovat teollisuuden ja kaupan muovit, jotka on jo laitokselle tullessaan eroteltu eri muovilaatuihin. Tämä laitos tuottaa vuosittain 600-800 tonnia muoviprofiileja. Teollisuusmuoveja kierrättää Fortumin lisäksi muun muassa Lassila & Tikanojan omistama Muoviportti Oy ja Suomen Käyttömuovi Oy.

Teollisuuden muoveista Fortum valmistaa Circo-muoviprofiileja kuten lautoja ja tolppia.

– Hevoskarsinoiden rakentajat ovat yksi suurimmista profiilien käyttäjäkunta. He käyttävät muoviprofiileja niiden kestävyyden vuoksi ja siksi, että hevoset eivät järsi muovilautoja. Terassilaudaksi profiilit eivät sovellu, koska ne ovat sateella liukkaita.

Globaali ongelma

Muovien vähäinen kierrätys ei ole yksin suomalainen ongelma.

– Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa käytetystä muovista hyödynnetään noin kolmannes. Kierrätyksen osuus kokonaismäärästä on vain muutamia prosentteja, Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teemasta vastaava johtaja Mari Pantsar sanoo.

Polttaminen on yleisin, ja samalla tehottomin, muovijätteen hyödyntämistapa. Pantsarin mukaan polttaminen on tuhlausta, ei kierrätystä.

Keskustelu muovijätteestä ja erityisesti merien muoviroskasta on demonisoinut muovin. Samalla ovat hämärtyneet muovien hyvät puolet.

– Muovit ovat lentokoneissa ja autoissa erinomaisia materiaaleja, sillä ne ovat paitsi kestäviä myös kevyitä, mikä laskee polttoaineen kulutusta. Myös lääketeollisuudessa ja elintarvikepakkauksissa muovi on monissa tapauksissa paras materiaali.

Pantsar muistuttaa, että muoviset tavarat nähdään helposti kertakäyttöisinä ja halpoina, ja siksi ne heitetään helposti pois.

– Muovista on tullut kiertotalouden vastakohtana olevan tuhlaustalouden räikein ilmentymä. Ajattelemme, ettei muovilla ole mitään arvoa ja siksi heitämme käyttökelpoisiakin muoviesineitä pois, jopa luontoon.

Muovien kierrätykseen kannustaa EU:n tavoite, jonka mukaan kaiken pakkausmuovin pitäisi olla kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä. Ennen sitä on syytä muistaa EU:n muoville asettama neljän R:n tärkeysjärjestys: vähentäminen (reduce), uudelleenkäyttö (reuse), kierrätys (recycle) ja hyötykäyttö (recover).