St1:n Anttonen: ”Lämmöntuotantoa varten ei tarvitse polttaa mitään”
Lisää aiheesta
Energiayhtiö St1:n pääomistaja Mika Anttonen siirtäisi yrityksille enemmän vastuuta ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii hänen mukaansa konkreettisia tekoja.
Jos St1:n pääomistaja Mika Anttonen saisi päättää, hän velvoittaisi fossiilisen energian tuottajat ja myyjät istuttamaan puita.
– Meillä on sata miljardia tonnia liikaa hiiltä ilmakehässä. Vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetettaisiin kokonaan, ilmastonmuutos jatkuu. Emme saa hiiltä pois millään muulla tavalla kuin lisäämällä yhteyttävien kasvien määrää.
Siksi olennaisinta olisi hänen mukaansa hiilinielujen kasvattaminen. Jotta ylimääräinen hiili saataisiin poistettua ilmakehästä tulevan 20 vuoden aikana, olisi metsiä lisättävä Saharan tai Euroopan kokoisen alueen verran.
Tämä vaatii hänen mukaansa myös yritysten reagointia. St1 onkin aloittanut metsitysmallin pilotoinnin Marokossa paikallisen yliopiston kanssa.
– Tällä hetkellä päällimmäisenä työn alla on rakentaa mekanismi, jolla fossiilisen energian tuottajat pystyisivät puita istuttamalla kompensoimaan syntiään, fossiilisen energian tuotantoa.
Sadan hehtaarin kokoiselle, erämaassa sijaitsevalle testialueelle istutetaan eri kasveja, ja tarkoitus on löytää parhaiten hiiltä sitovat lajit. Niiden hiilidioksidin sitomiskykyä seuraavat Ilmatieteen laitoksen kehittämät mittarit. Näin saadaan tarkat, jopa minuuttitasoiset tiedot hiilidioksidin sitomisesta.
– Pilotin tavoite on metsitysjärjestelmän luominen. Kun malli on luotu ja on mittausjärjestelmä, kaikki maailman fossiilisen energian tuottajat voitaisiin velvoittaa laskemaan päästönsä ja se, kuinka paljon yhtiön pitää istuttaa metsää, jotta hiilidioksidin määrää saadaan vähennettyä.
Fossiilisesta energiajärjestelmästä uusiutuviin energiamuotoihin
Anttonen on pohtinut yrityksensä suhdetta fossiilisiin polttoaineisiin tarkkaan. Ne ovat yhä tärkeä osa toimintaa, mutta yritys tähtää niistä luopumiseen. Toistaiseksi fossiilisen energian vahva kassavirta tasoittaa uusiutuvien energiamuotojen miinusmerkkistä toimintaa.
– Visiomme on olla CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä. Toimintamme lähtee siitä, miten voimme olla omalta osaltamme muuttamassa energiantuotantoa ja -bisnestä kestävämmälle pohjalle. Luomme innovaatioita ja uusia tapoja toimia, jotta voimme jollain aikajänteellä siirtyä fossiilisesta energiajärjestelmästä uusiutuvan energian järjestelmään.
Yritys voi siis olla keino vaikuttaa. Esimerkiksi 2000-luvun taitteessa St1 alkoi kokeilla uusia energiamuotoja. Vuoden 2004 tienoille se lähti mukaan tuulivoimaan, ja vuonna 2005 se alkoi hyödyntää jätteitä bioetanolin valmistuksessa.
Tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja vähitellen saada se myös hallintaan. Tämä luo paremmat olot ympäri maailmaa ja vähentää ilmastopakolaisuutta.
Liiketoimintaa ei kuitenkaan ensisijaisesti suunnitella vastuullisuuden kautta, eikä se ole Anttosen mukaan ollut keino houkutella uusia asiakkaita. Kyse on ennemminkin yrityksen toiminnan omista arvoista.
Yritystoiminta on tapa tukea hyvinvointiyhteiskuntaa
Anttonen ei käytä puheessaan sanaa vastuullisuus, vaan hän puhuu yritysten velvollisuudesta tehdä parempi maailma.
Työuransa aikana Anttonen on nähnyt, miten yhteiskunnat toimivat eri puolilla maailmaa. Suomessa asiat ovat hänen mukaansa erittäin hyvin.
– Haluan olla tekemässä yrityksen kautta asioita, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa. Koko filosofia lähtee siitä perusajatuksesta, että pohjoismainen hyvinvointimalli on paras tapa järjestää yhteiskunta. Yrityksenä haluamme toimia niin, että tuemme omalla toiminnallamme tällaista maailman parasta yhteiskuntajärjestelmää.
Yritystoiminnassa yhdistyvät pyrkimys tehdä yhteiskunnalle hyvää sekä bisnesajattelu. Anttosen mukaan yritys pyrkii viemään eteenpäin yhteiskunnan kannalta tärkeitä asioita, kuten uusiutuvia energiamuotoja, ja kohdistaa niihin omia resurssejaan.
Anttoselle tärkeitä arvoja ovat esimerkiksi maksuton koulutus ja terveydenhuolto sekä inhimillisen elämän takaava sosiaaliturva. Yritys on hänelle tapa ottaa vastuuta niin omista kuin muiden asioista. Jos yritys olisi pörssissä, toimintalogiikka olisi Anttosen mukaan toinen.
– Meillä on käynyt hyvä tuuri bisneksessä ja voimme tehdä asioita, joilla on merkitystä ja joista saamme itse tyydytystä. Ne tulevat ympäröivästä yhteiskunnasta.
5,7 kilomerin syvyydessä
Lähes kuusi kymmenestä OPn suuryritystutkimukseen osallistuneesta yrityksestä kokee tehtäväkseen osallistua yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun.
Tavoitteiden muotoutumiseen vaikuttavat myös johdon omat toimet. Anttonen on palkittu useaan otteeseen vastuullisesta toiminnastaan, ja esimerkiksi viime syksynä hän sijoittui Pohjois-Euroopan Top 20 vastuullisinta johtajaa -listauksessa viidenneksi.
Hänet tunnetaan myös ennakkoluulottomista kokeiluista. Yksi käynnissä olevista suunnitelmissa on maalämmön valjastus energiantuotantoon. Espoon Otaniemessä porataan parhaillaan kahta reikää. Toinen niistä on lähes kuuden kilometrin syvyydessä matkalla kohti maan ydintä.
Projektin onnistumisesta ei ole takuita, mutta Anttonen pitää tärkeänä, että yritys tavoittelee tällaisia uudenlaisia keinoja.
– Kunnianhimon taso on korkealla. Näen niin, että isossa kuvassa maailma menee sellaiseen järjestelmään, että lämmöntuotantoa varten ei tarvitse polttaa mitään. Kaikki tarvittava lämpö on saatavilla maankuoresta. Yritämme luoda siihen toimivia teknisiä ratkaisuja. Tämä on yksi yritys siihen suuntaan.
Hän kertoo, että toiminnassa eteenpäin kannustava tärkeä voima on myös sopiva henkilökunta. Profiloituminen vastuulliseksi yritykseksi houkuttelee uusia, samanhenkisiä tekijöitä.
– Meillä on sellainen tilanne, että tulijoita olisi enemmän kuin pystymme tarjoamaan töitä.
Lue lisää vastuullisesta yritystoiminnasta OPn ja Aalto-yliopiston professorien suuryritystutkimuksesta.