4 faktaa viljelyvuodesta – sateet kiusasivat viljelijöitä
Lisää aiheesta
Alueelliset erot olivat tänä vuonna sääolosuhteiden takia suuret: Osa tiloista koki suuria menetyksiä ja osa korjasi huippusadon. Luonnonvarakeskuksen Anneli Partala tiivistää kuluneen viljelyvuoden pääkohdat.
1. Sadot jäivät pieneksi
Viljasato jäi tänä vuonna tämän vuosituhannen toiseksi huonoimmaksi. Kuluneen vuoden 3,4 miljardin kilon viljasato oli viisi prosenttia edeltävää vuotta pienempi. Ainoastaan vuonna 2010 sato on ollut heikompi kuin tänä vuonna. Alueelliset erot olivat suuria, ja paikoitellen satoa jäi peltoon paljon sateiden takia.
– Viljojen viljelyala on laskussa, eikä koko satoa saatu korjattua. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa oli vaikeat korjuuolot. Siellä jäi paljon satoa korjaamatta. Joillain alueilla tuli kuitenkin huippusatoja, ja keskimääräiset hehtaarisadot olivat hyviä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luken) yliaktuaari Anneli Partala.
Vilja-alan yhteistyöryhmän VYRin toteuttaman Jälkipuinti-kyselyn perusteella koko maassa sadosta jäi puimatta keskimäärin kymmenen prosenttia. Idässä ja pohjoisessa vilja-, öljy- ja valkuaiskasveista peltoon jäi jopa 30 prosenttia. Kyselyn perusteella kuivauskustannukset olivat vähintään kaksinkertaiset tavalliseen nähden.
Kasvukausi kulki tänä vuonna 2–3 viikkoa tavallista jäljessä. Se yhdistettynä hyvin sateiseen loppukesään ja syksyyn toi osalle tiloista suuria menetyksiä.
Erityisesti kevätkylvöisille kasveille kulunut vuosi oli vaikea. Kauran, vehnän ja ohran korjuualat ja sadot jäivät edeltäviä vuosia pienemmiksi. Vähiten hupeni kauran sato, sitä kerättiin noin 1 012 miljoonaa kiloa. Vehnäsato oli puolestaan 789 miljoonaa kiloa ja ohra noin 1 451 miljoonaa kiloa.
Myös härkäpapu ja herneet kärsivät runsaista sateista. Härkäpavun viljelyala kasvoi kolmanneksella, mutta sen satotaso putosi viime vuodesta noin viidenneksen.
2. Syysviljat onnistuivat
Syksyllä kylvetyt kasvit pärjäsivät tänä vuonna erityisen hyvin. Rukiin sato oli 114 miljoonaa kiloa, mikä on suurin sato sitten vuoden 1990.
– Rukiin viljelyala oli suuri. Iso osa siitä on syyskylvöistä, ja siitä päästiin korjaamaan suurin osa ennen sateita. Rukiin hehtaarisadot olivat tänä vuonna kovat.
Sen hehtaarisato nousi kauraa korkeammalle. Myös syysvehnän viljely onnistui, ja sen 153 miljoonan kilon sato oli yli puolet suurempi kuin viime vuonna. Samoin kävi myös kuminalle. Aikaisen korjuuajan ansiosta se pärjäsi hyvin.
Onnistujiin lukeutuvat myös luomuviljat, joiden satomäärä nousi edeltävän vuoden tasosta 12 prosenttia reiluun yhdeksään miljoonaan kiloon.
3. Laatu jäi tavallista heikommaksi
Sateiden takia viljat jäivät kosteiksi, mikä nosti kuivauskustannuksia tavallista korkeammalle. Myös kasvitauteja havaittiin tänä vuonna melko paljon.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan punahomeen aiheuttamaa DON-hometoksiinia löytyi paljon tämän vuoden sadosta. Kolmanneksessa sen analysoimista kauranäytteistä ja viidenneksessä kevätvehnänäytteistä todettiin hometoksiineja.
Erityisesti vehnän laatu jäi heikoksi tänä vuonna. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ja Luke arvioivat, että tämä näkyy tuonnin nousuna.
– Vehnän osalta on sellainen arvio, että sitä on todennäköisesti tarve tuoda Suomeen. Pullalle, leiville ja kekseille on tietyt laatukriteerit. Kotimaan sadossa on ollut laatuongelmia, eli valkuaista ei ole tarpeeksi tai hehtolitrapaino ei ole riittävän hyvä.
VYRin marraskuun lopussa julkaiseman kautta 2017–2018 koskevan kotimaan viljatasearvion mukaan vehnän tuonnin tarve olisi noin 33 miljoonaa kiloa.
Myös ohran ja kauran tuontimäärät kasvavat jonkin verran verrattuna vuoden takaiseen ajanjaksoon. Niiden vientimäärät putoavat kauraa lukuun ottamatta kauden 2016–2017 tasosta.
Ruis puolestaan kattaa kotimaan kysyntää hyvin, ja sen tuonti vähenee puolella.
4. Syyskylvöt olivat vaikeat
Luken Partala kertoo, että syksyn sateet heijastuvat myös ensi vuoteen. Koneet eivät päässeet märille ja upottaville pelloille.
– Viljat saatiin korjattua myöhään pelloilta ja oli erittäin märkää. Sateinen syksy vaikutti kylvömääriin. Syyskylvöille jäi lyhyt aika, ja pellot olivat kosteat. Oletuksena on, että syysvehnän ja syysrukiin sekä syysrypsin ja -rapsin alat ovat tänä syksynä pieniä.
Tämä tulee vaikuttamaan esimerkiksi ensi vuoden tuontitarpeisiin.
Lue myös Anneli Partalan keväinen arvio vuoden kasvutrendeistä.