Suomalaisilla pelloilla viljellyt kasvit ovat vaihdelleet vuosikymmenten kuluessa perunasta ohraan ja vehnään.

Viime vuosina puolestaan kaura, härkäpapu, rapsi, kumina sekä herneet ovat keränneet lisää viljelyalaa. Mutta miltä näyttävät tulevan kesän viljelytrendit?

Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Anneli Partala arvioi tulevaa Luken sadalta vuodelta keräämien viljelytilastotietojen perusteella.

​

1. Kaurabuumi jatkuu

Kauran suosio notkahti 2010-luvun alussa, mutta viime vuonna sen viljely saattoi kääntyä uuteen nousuun. Se oli viljoista ainoa, jonka viljelyala kasvoi. Kauraa viljeltiin viidenneksen pienemmällä alalla kuin sen huippuvuonna 1975.

– Osaltaan viljelyn suosiota selittää ruokabuumi, joka näkyy myös ulkomailla, Partala kertoo.

Kaura onkin noussut suomalaiseksi superfoodiksi, josta on kehitetty puhtikauran kaltaisia uudenlaisia tuotteita.

– Kaura on viljojen ruokakäyttöä seuraavissa tilastoissa nousijana, ja se lähenee jo rukiin käyttömäärää. Rukiin lukema on ollut noin 100 miljoonaa kiloa, Partala kertoo.

Sen terveysvaikutukset kiinnostavat myös ulkomailla, ja kauraa on Partalan mukaan viety muun muassa Saksaan ja Alankomaihin.

Kaikesta Suomessa käytetystä kaurasta kolme neljännestä on kuitenkin rehukäytössä. Se on säilyttänyt asemansa tuotantoeläinten yleisenä ruokintaviljana.

– Jos kauran hinta on kilpailukykyinen ja viljelijä voi odottaa siitä parempaa tuottoa, se saattaa vahvistaa asemaansa muiden viljojen joukossa, Partala arvioi.

Suuri viljelyalan kasvuloikka vaatisi kuitenkin koko kauraketjun voimien yhdistämistä tuotannossa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.

​

2. Härkäpapu saattaa kiihdyttää vahvaan kasvuun

Viime vuonna härkäpavun ja kuminan kumpaisenkin viljelyala kasvoi noin 20 prosenttia. Partala arvioi, että tämä kehityssuunta jatkuu myös tulevana kesänä.

Varsinkin härkäpapu saattaa ottaa suuren harppauksen tulevina vuosina. Se sopii ruuanlaittoon, ja esimerkiksi Härkis-härkäpapuvalmiste on tutustuttanut suomalaisia sen käyttöön.

– Suuremmin viljelyalassa näkyy kuitenkin se, että härkäpapua on kokeiltu kotieläimille soijan korvaajana. Tutkimus ja rehuteollisuus ovat testanneet, että se sopii rehuihin hyvin.

Jos härkäpapu vahvistaa asemaansa rehuteollisuuden raaka-aineena, se heijastuu myös viljelyalaan, Partala sanoo.

Hänen mukaansa toinen rehukäytössä kiinnostava ja kasvukykyinen valkuaispitoinen ryhmä ovat herneet.

Myös kuminan viljely saattaa jatkaa pari vuotta kestänyttä kasvuaan. Sen markkinat ovat kuitenkin rajatummat, ja kasvin viljelysuosio on vahvasti sidoksissa maailman markkinatilanteeseen.

– Kumina nousi vuonna 2006 huippuunsa, yli 22 000 hehtaariin. Sen jälkeen on ollut kaksi aaltoa. Nyt ollaan kolmannen aallon nousussa. Kuminassa on näkynyt neljän vuoden rytmitystä, kun se on käynyt aallon korkeimmalla kohdalla ja laskenut sen jälkeen hieman.

​

3. Nurmi on suositumpaa kuin aikoihin

Nurmi oli viime vuonna kaikkein suosituin viljelykasvi. Tuolloin lähes kolmanneksella koko maan 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalasta viljeltiin kotieläinten rehuksi tuotettavaa rehua ja nurmea.

Partalan mukaan näitä on viimeksi ollut yhtä paljon 20 vuotta sitten.

– Kotieläintiloilla on nyt nurmea, mutta syy voi olla myös siinä, että viljelijä on arvioinut nurmenviljelyn olevan omalla tilalla kannattavampaa kuin viljan viljelyn.

​

+1. Kuka brändäisi perunan?

Perunan huippukausia elettiin 1940- ja 1950-luvuilla. Nykyään sen viljely on tehokkaampaa ja kulutus on vähäisempää, mikä näkyy pienempänä viljelyalana.

Kyseessä on Partalan mukaan tuottoisa viljelykasvi, jonka satonäkymät olisivat hyvät. Tuotekehittely voisi hänen mukaansa nostaa perunanviljelyn kasvuun.

– Pystymme tuottamaan hyviä satoja verrattuna muihin maihin. Jos siitä olisi jotain tuotetta tai jalostetta tai siitä tulisi terveystrendi, se saattaisi maistua entistä enemmän.