Bloggaaminen on tänä päivänä ammatti muiden joukossa ja vieläpä tuottava sellainen. Alan parhaiden ammattilaisten vuositienestit kipuavat yli 100 000 euron. Suuret tulot saattavat kummastuttaa sivusta seuraajaa eikä toisaalta ihme: ala on vielä suhteellisen uusi ja harva tietää, mistä vaikuttajan palkka koostuu.

Vaikuttaja tai sisällöntuottaja ovatkin kenties bloggaajaa parempia ammattinimikkeitä. Harva kovakaan nimi päivittää työkseen ainoastaan blogiaan ja sen somekanavia. Mahdollista se toki olisi, mutta usein aikaa jää muuhunkin työhön tai yritystoimintaan.

Tickle Your Fancy‍ -nimisen lifestyle-blogin ympärille uransa rakentanut Sara Vanninen, 28, saa pääosin elantonsa nimenomaan blogistaan, mutta tekee paljon muutakin. Yhdeksän vuoden mittainen blogiura on koulinut Vannisesta someammattilaisen: hän suunnittelee ja tuottaa sisältöä eri yritysten somekanaviin, hoitaa urheiluvaatefirman PR:ää ja pitää toisinaan myös koulutuksia ja käy puhumassa tapahtumissa. Hän julkaisee bloggaajakollegoidensa kanssa podcastiakin, muttei saa siitä ainakaan toistaiseksi palkkiota.

-Haluan kehittää itseäni jatkuvasti. Ahmin kaikenlaista kokemusta, sillä en tule päivittämään blogiani ikuisesti. Muista töistä ei makseta yhtä hyvin kuin näkyvyydestä kanavissani, mutta en tee työtäni ainoastaan rahan vuoksi. Tämä on intohimoni, Vanninen sanoo.

Mistä raha tulee?

Bloggaajien palkkiot koostuvat eri tavoin: osa saa blogin seuraajamäärään perustuvaa kuukausipalkkaa portaalista, jonka sivuilla blogia julkaistaan. Yleensä jokainen, niin portaalissa kuin itsenäisesti bloggaava ammattilainen, saa palkkioita myös kaupallisista yhteistöistä eri yritysten kanssa. Niissä bloggaaja kertoo omalla tyylillään esimerkiksi tuotteesta, ja yritys maksaa saamastaan näkyvyydestä. Yhä useammin yritykset ostavat myös oikeudet kuviin, joita bloggaajat ovat yrityksen tuotteista ottaneet.

Osa bloggaajista käyttää blogeissaan affiliate-linkkejä eli mainoslinkkejä, jotka vievät nettikauppaan. Jos lukija ostaa bloggaajan luoman linkin kautta vaikkapa tuotteen tai palvelun, saa bloggaaja provisiota eli rahaa.

Kaupallisten yhteistöiden palkkiot määräytyvät yleensä seuraajamäärien mukaan. Vanninen kertoo, että yhden kaupallisen blogiyhteistyön hinta alkaa ammattibloggaajilla yleensä noin tuhannesta eurosta. Vanninen kertoo, että hintoja joskus kummastellaan sen perusteella, että kaupallisen blogisisällön tekemiseen kuluisi suhteellisen vähän aikaa.

-Hinta ei kuitenkaan määräydy sen perusteella, kuinka kauan työtunteja sisällön tekemiseen kuluu vaan sen, kuinka paljon se tavoittaa ihmisiä. Oman blogini seuraajamäärä on sama kuin ison maakuntalehden levikki. Jos sen etusivulta haluaa mainospaikan, ei sitä rasvapurkilla saa, 55 000 uniikin lukijajoukon kuussa tavoittava Vanninen vääntää rautalangasta.

Tuotteiden ja hyödykkeiden tarjoaminen palkkioksi näkyvyydestä on vähentynyt selvästi. Yritykset ovat jo hyvin perillä siitä, kuinka hyvin kaupallinen blogipostaus tai Instagram-julkaisu tavoittaa kuluttajia ja että näkyvyys on rahan arvoista.

-Ei kukaan muukaan saa työstään palkaksi tavaraa. Miksi bloggaajan pitäisi tyytyä siihen?

Vannisen liikevaihto oli viime vuonna 142 000 euroa, josta verotettavaa tuloa oli noin 120 000 euroa. Hän pyörittää bisnestään toistaiseksi toiminimellä, mutta oman osakeyhtiön perustaminen on suunnitelmissa.

-Laskuttamani summa ei ole palkkani. Välistä lähtevät verojen lisäksi esimerkiksi yrittäjän eläkemaksut ja vakuutukset, joista palkkatyöläisen ei tarvitse huolehtia.

Vanninen myöntää olevansa hiukan boheemi talousasioiden kanssa – onneksi kirjanpitäjä auttaa numeroiden pyörittelyssä.

Ei yhdeksästä viiteen -työtä

Millainen sitten on vaikuttajan tyypillinen työpäivä? Vannisen mukaan sellaista ei varsinaisesti ole, vaan jokainen päivä on erilainen. Yleensä hän herää seitsemän aikaan ja aloittaa työt kotona lukemalla sähköpostit. Työpäivään saattaa kuulua palavereita, tapahtumia, suunnittelua sekä inspiraation ja ideoiden etsimistä. Vanninen jakaa työhuoneen kahdeksan muun vaikuttajan kanssa ja kaikki saavat valokuvausapua toisiltaan.

-Olen hyvin harvoin toimistolla yhdeksästä viiteen. Työni on todella liikkuvaa. Parhaiten tätä voisi ehkä verrata toimittajan ja valokuvaajan työhön.

Entä sitten se kuuluisa glamour ja jatkuva samppanjan lipittely, jotka nousevat usein esiin ammattibloggaajista puhuttaessa? Vaikuttajat saavat toki toisinaan kutsuja upeisiin juhliin, mutta arki on arkea – myös bloggaajalla.

-Ei kukaan tätä työkseen tekevä ehdi käydä huvikseen tapahtumissa pyörimässä, vaan niihin mennään bisnes edellä. Verkostoitumaan ja tapaamaan brändien edustajia, Vanninen muistuttaa.

Blogeja ja somekanavia seuratessa käsitys vaikuttajan elämästä luonnollisesti vääristyy. Ei uraansa kauniisiin kuviin perustava ammattilainen julkaise kuvia tavallisesta päivästä tietokoneen ääressä vaan kauneimmista yksityiskohdista ja elämän tähtihetkistä, kuten upeasta paikasta lomamatkalla.

-Instagram-kuvilla ei ole välttämättä mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ei siellä esitellä oikeaa arkea, vaan kaikkea visuaalisesti kaunista. IG-kuva on harvemmin edes reaaliaikainen.

Vanninen pysyttelee tiukasti ajan hermolla ja tietää, mikä somekanava on milloinkin pinnalla ja mihin kannattaa erityisesti panostaa. Ilman uudistumiskykyä alalla ei pärjää. Vanninen uskoo kuitenkin, että perinteiset tekstipainotteiset blogit pysyvät vielä suosiossa.

-Täytyy tietää, missä ihmiset ovat. Nyt hypessä on selvästi Instagram Story. Blogien kulta-aika on ohitettu, mutta blogit ovat Suomessa edelleen vahvoja. Ruotsissa vaikuttaminen on siirtynyt paljon selvemmin Instagramiin ja YouTubeen. Suomessa laadukasta blogisisältöä arvostetaan kuitenkin edelleen.

”Erotu joukosta”

Sara tietää, että huumori ja erilaiset listaukset toimivat aina blogeissa. Pukeutuminen, hyvinvointi, liikunta, ravinto, ruokapäiväkirjat, reseptit ja reissuvinkit nouseviin kohteisiin ovat nekin kiinnostavia aiheita. Kantaa ottavilla teksteillä saa takuulla yleisöä. Ekologisuus, työelämä, yrittäminen ja raha ovat juuri nyt aiheina pinnalla.

-Kannattaa tutkia blogin ja somekanavien analytiikkaa ja miettiä, mikä toimii ja miksi: saisiko aiheesta vielä enemmän irti. Otsikointi on tärkeää ja Google-ystävällisyyteen kannattaa panostaa.

Vanninen uskoo, että pienet piirit tekevät Suomessa alalle pääsemisen suhteellisen helpoksi. Ruotsissa seuraajamäärien on oltava selvästi suurempia, jotta somesisältöä tekevä otetaan vakavasti. Mikrovaikuttaminen on kuitenkin tulevaisuutta: pienetkin seuraajamäärät kiinnostavat mainostajia, jos vaikuttajalla on tarkasti rajattu aihealue. Tiukasti vaikkapa matkailuun keskittyvä vaikuttaja ei kaipaa niin suurta seuraajamassaa taakseen saadakseen mainostajat kiinnostumaan itsestään.

-Kannattaa yrittää keksiä se oma juttu, jolla erottuu joukosta. Vaikuttaja pärjää, kun brändää Itsensä ja oman tekemisensä hyvin ja tarkasti. Instagram on hyvä alusta, jonne puskea omaa taitoaan.