Anna Hanski: Taiteessa ei uskalleta puhua rahasta

Iskelmistään useimmille tuttu Anna Hanski pyörittää kesäteatteri- ja radiojuontajatöidensä ohella kesäravintola Konnustupaa Leppävirralla. Kiireinen kesä siis yrittäjällä luvassa!

Eikä syksyllä näytä kiireet helpottavan, sillä luvassa on lisää uutisia ravintolarintamalla.

Mistä lapsuudenkodin opeista on ollut sinulle hyötyä työelämässä? 

– Olen kasvanut taiteilijaperheessä ja -suvussa. Yrittämisen ja bisneksen tekemisen olen joutunut kuitenkin opettelemaan itse.  

Kun puhutaan taiteesta ja taiteen merkityksestä, ilmapiiri on usein sellainen, että raha ei kuulu siihen. Tai siitä pelottaa puhua.  

Kun nyt buukkaan ravintolaamme esiintyjiä, yritän aina painottaa heille, että puhumme rahasta asiana, joka ei ole yhtä kuin sinä. Oman osaamisensa myyminen ja hinnoittelu voi olla vaikeaa, ja rahasta tulee helposti henkilökohtainen asia.  

Ensimmäinen kesätyöpaikkasi? 

–   Olin 13-vuotiaana lapsuudenystävän isän työpaikalla tekemässä voileipiä laivoille myytäväksi. Muistan tuon kesän aina, kun näen noita leipiä vitriinissä. Ostin kesätyörahoilla valkoisen Honda Monkey -mopon, joka varastettiin kolmen viikon kuluttua. Se oli tragedia!  

Millainen olit koulussa? 

–   Melko laiska. Keskityin niihin asioihin, mitkä kiinnostivat: lauluun ja leikkiin. Myös kielissä olin hyvä. Kävin lukiota kaksi vuotta. Olin seitsemäntoistavuotias, kun sinkkuni soitettiin Levyraadissa, ja sitten ura lähtikin lentoon. Menin vielä iltalukioon, mutta valkolakki jäi suorittamatta. Se on jäänyt kaivelemaan. 

Siitä asti päätyöni on ollut laulaminen, joskin olen laajentanut toimenkuvaani.  

Mikä innosti sinua lähtemään nykyiseen yrityskuvioon? 

–  Istuimme ystäväni Tarun kanssa saunassa Leppävirralla ja mietimme, että olisipa ihanaa, jos tuo kesäravintola olisi auki. Ideoimme siinä saunanlaiteilla, millainen olisi mielestämme vetovoimainen kesäravintola. Paikka olikin myynnissä, ja teimme päätöksen siltä istumalta.

Haluamme tarjota kesäravintolassamme sellaisia hyviä ruokia, mitä ei muualta kunnasta saa, ja minä pystyn hyödyntämään tapahtuma-alan verkostojani. 

Ihminen, jolta olet oppinut eniten yrittäjyysmaailmassa?  

– Yhtiökumppanini Taru. Hän on toiminut pankkialalla ja on innoittajani. Taru innostaa ajattelemaan isosti.  

Suurin riski? 

–   Suurin riski on, jos ei ymmärrä yrittäjänä kokonaisuutta.  

Ensimmäinen kosketukseni artistina yritysmaailmaan oli karu. Olin väärien tyyppien kanssa tekemisissä, asiat oli tietämättäni hoidettu huonosti ja sain 90-luvun laman myötä niskaani velkataakan. Siitä selvittyäni sanoin, että en enää ikinä lähde mihinkään yritystoimintaan.  

Riskejä on otettava, jotta voi kasvaa.

Nyt aika on toinen, en enää sanoisi noin. Haluan tietää ja osata ravintolan toiminnasta kaiken. Riskejä on otettava, jotta voi kasvaa. Niiden kanssa pitää kuitenkin osata olla maltillinen. 

Miten artistin ura on auttanut muussa yrittämisessä?  

–  Ihmisten kohtaaminen ja kanssakäyminen on helppoa. Omassa tapahtumaravintolassa osaan ottaa artistin tarpeet huomioon.  

Miten saat pidettyä tasapainon yrittäjyyden ja siviilielämän välillä?  

–   Asun yksin ja voin itse määritellä tekemiseni. Olen aktiivinen mummin roolissa, mutta nyt kesällä tyttäreni lapsineen voivat vuorostaan kulkea minua katsomaan. En tunne tarvetta levätä ja jos sellainen fiilis tulee, järjestän lepoa. Pyrin pitämään hyvän ravinnon, riittävän unen ja liikunnan balanssissa kiireenkin keskellä.  

Mikä pitää sinut liikkeessä?  

–  Olen kova tekemään töitä, tuntuu, että olen energisempi kuin ikinä! Välillä tuntuu, että aika loppuu, mutta en halua jämähtää paikoilleni.  

Sijoitatko, vai miten olet varautunut mahdollisiin eläkepäiviisi? 

 –    On selvää, että näinä aikoina eläkkeeseen täytyy varautua. Minä säästän. 

Anna Hanski, 53, pyörittää Leppävirralla Konnustupa-ravintolaa. Pitkän linjan laulaja työskentelee myös Radio Nostalgiassa radiojuontajana. Kesällä Anna nähdään lisäksi Hämeenlinnan Uuden kesäteatterin Elämältä kaiken sain -musiikkiteatteriesityksessä.