Hannu Haukilahti, 59, on toiminut vuodesta 2016 lähtien ikäihmisten perhehoitajana yhdessä puolisonsa Eila Ohinmaan, 60, kanssa. Haukilahden suvun kotitilalla Vetelissä asustavalla pariskunnalla on tällä hetkellä viisi perhehoidettavaa, jotka ovat asuneet heillä täysipäiväisesti jo pari vuotta. Tilaa riittäisi kuudennellekin.

Hoidon sijaan Haukilahti puhuu mieluummin huolenpidosta.

– Meillä asuu ihmisiä, jotka eivät tarvitse niin paljon apua kuin tehostetussa palveluasumisessa, mutta eivät pärjää yksin kotona. Täällä he kokevat olevansa turvassa, Haukilahti kertoo.

Perhehoitajuuden alkutaipaleella Haukilahtea hieman jännitti, sillä tehtävä vaatii huolellisuutta. He saivat onneksi oppia hommaan pikkuhiljaa, sillä asukkaat saapuivat ripotellen.

– Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan perustarpeista huolehtimisesta. Autamme peseytymisessä ja pukeutumisessa, tarjoamme ruokaa ja aktiviteettejä sekä huolehdimme lääkejaosta.

Yhteinen alanvaihdos

Vastuu vanhempien maatilasta siirtyi Haukilahdelle sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna 1985. Kun tilan tuotanto lopetettiin 2000-luvulla ja pellot ja navetta vuokrattiin naapureille, alkoi Haukilahti pohtia niin sanottua viimeistä työuraa.

– Jos jatkajaa ei löydy tai muusta syystä ole paukkuja tilan pyörittämiseen, perhehoito voi olla varteenotettava vaihtoehto eläkeiän kynnyksellä, Haukilahti sanoo.

Eila Ohinmaa muutti Veteliin vuonna 2005. Hän työskenteli siistijänä, mutta myöhemmin halu opiskella lähihoitajaksi heräsi. Koulussa esiin nousi perhehoito. Pariskunta asui kahdestaan isossa talossa, ja Ohinmaa keksi, että tämä voisi olla heidän juttunsa. Ajatus kyti valmistumiseen saakka, minkä jälkeen hän ja Haukilahti suuntasivat perhehoitajien ennakkovalmennukseen.

– Kun ensimmäiset perhehoidettavat saapuivat, minä tein edelleen myös lähihoitajan töitä ja Hannu hoiti mummoja ja vaareja kotona, Ohinmaa muistelee.

Vasta viidennen hoidettavan saavuttua Ohinmaa ryhtyi miehensä tapaan kokoaikaiseksi perhehoitajaksi. Vuorotyöhön väsynyt Ohinmaa halusi vakaata elämää. Sitä hän on saanut, sillä perhehoitokodissa heillä on säännölliset ruoka- ja nukkumaanmenoajat.

Henkistä ja fyysistä turvaa

Perhehoidon järjestämisestä vastaavat kunnat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tilastojen mukaan Suomessa on noin 300 ikäihmisten päätoimista perhehoitajaa, ja perhehoidossa noin 1 300 iäkästä ihmistä.

– Ihmisiä, jotka tarvitsisivat perhehoitoa, on valtavan paljon enemmän kuin nyt on perhehoidossa. Meidän tehtävämme on levittää tietoisuutta, järjestää vertaistukea ja neuvontaa perhehoitajille sekä kouluttaa vetäjät ennakkovalmennuksiin, sanoo Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen.

Hyvässä perhehoitokodissa perheenjäsenillä on yksimielisyys tehtävään ryhtymisestä. Kuukkasen mukaan perhehoitajaksi voi ryhtyä tehtävästä kiinnostunut henkilö, jonka elämäntilanne mahdollistaa perhehoitajuuden. Kodin sijainnilla tai asumismuodolla ei ole merkitystä.

– Siis perhe, jolla on halu elää tavallista arkea ja jonka ihmissuhteet ja talous ovat raiteillaan. Näin pystyy tarjoamaan vieraalle ihmiselle tasapainoisen ja turvallisen elämän, jossa on jatkuvuutta.

Valmiudet punnitaan kuntien ja oppilaitosten tarjoamassa ennakkovalmennuksessa, jonka jälkeen tehdään päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä.

Perhehoitajuus sopii ihmisille, jotka viihtyvät kotona. Käytännön töiden, kuten ruuanlaiton, tulee tuntua omilta. Etukäteen on hyvä tutustua esimerkiksi siihen, millaista muistisairaan ikäihmisen ohjaaminen on ja mitä se edellyttää. Lisäksi perhehoitajan on oltava valmis avaamaan kotinsa ja osittain myös elämänsä vieraille ihmisille.

Räätälöitävä pesti

Päätoiminen perhehoitaja saa toimeentulon lisäksi toteuttaa kotona omaa elämäntapaansa, sillä työn sisällä on paljon vapauksia. Täysipäiväisen perhehoitajuuden lisäksi voi ryhtyä sijaiseksi vakituiselle perhehoitajalle tai mennä antamaan perhehoitoa ikäihmisen kotiin.

– Monet eläkeläiset tekevät lyhytkestoista perhehoitoa esimerkiksi osan kuukaudesta ja tarjoavat näin omaishoitajalle arvokkaan mahdollisuuden pitää vapaata, Kuukkanen sanoo.

Hoitopalkkion maksaa ikäihmisen perhehoitoon ohjannut kunta. Palkkion määrä perustuu hoidon vaativuuteen ja vaihtelee kunnittain. Lisäksi perhehoidettavasta syntyneistä kustannuksista maksetaan kulukorvausta.

Ikäihmiselle perhehoito mahdollistaa elämän pienessä yhteisössä perheenjäsenenä. Tämän seurauksena terveyskeskuskäynnit ovat vähentyneet, ja usein on voitu esimerkiksi vähentää unilääkitystä, koska päivissä on mielekkyyttä.

– Kynnys siirtyä omaishoitajan luota perhehoitoon on matalampi. Ikäihminen kokee, että hän tulee kylään, ei laitokseen, Kuukkanen sanoo.

Koti täynnä vieraita

Ohinmaa ja Haukilahti ovat hurahtaneet lavatansseihin, ja ennen perhehoitajuutta he pyörivät parketilla useita kertoja viikossa. Tehtävän myötä rakkaasta harrastuksesta on pitänyt osittain luopua, sillä he saavat iltasijaisen parhaimmillaan pari kertaa kuukaudessa.

Lomilla Haukilahti ja Ohinmaa lähtevät pois kotoaan, ja sijaishoitaja tulee asumaan heille. Matkailusta on tullut aiempaa suurempi osa elämää. Helmikuun alussa pariskunta lensi Kanariansaarille tanssimaan sydämensä kyllyydestä.

Eila Ohinmaan ja Hannu Haukilahden perhehoitokodin pöydän ääressä kaikki ovat yhtä suurta perhettä. Kuva: Hannu Haukilahti

Ohinmaan mukaan perhehoitajan tulee kestää työn sitovuutta.

– Varsinkin jos yksin tekee, niin ei tästä lähdetä kauppaan ja kuntosalille ja jätetä hoidettavia muutamaksi tunniksi yksikseen. Onneksi meitä on kaksi. Ei tarvitse yksinään pähkäillä.

Puoliso Haukilahti on samoilla linjoilla:

– On tämä aina paljon vahvemmalla pohjalla, jos voi tehdä yhdessä, vaikka sisarusten kesken. Se luo tietynlaista turvaa.

Kunnalla on vastuu perhehoidettavista, joten sieltä saa apua tarvittaessa. Tukea saa myös perhehoitajan esihenkilöltä, kotisairaanhoidosta ja Perhehoitoliitosta.

Perhehoitajan tulee luottaa ihmisiin, sillä yleensä asukkaiden omaiset ja lomittajat ovat aivan vieraita ihmisiä. Heistä tulee kuitenkin pikkuhiljaa tuttuja ja omaisiin syntyy lämpimät välit, kun he näkevät, että läheinen on hyvässä hoidossa.

Yksi suuri perhe

Persoonina Haukilahti ja Ohinmaa ovat erilaisia, mutta perhehoitajuus sopii heille molemmille. Haukilahti on lapsuudesta saakka kasvanut isossa kolmen sukupolven perheessä, joten hänelle on luontaista elää ihmisten ympäröimänä.

– Minä pärjäisin vähemmälläkin, mutta ei se haittaa, että tässä on tätä porukkaa, Ohinmaa naurahtaa.

Pariskunnan eläköityminen lähestyy. Ohinmaa on pohtinut, kuinka osaa tulevaisuudessa laittaa ruokaa kahdelle, kun on vuosia kokannut päivittäin parhaimmillaan kahdeksalle.

Ohinmaa toivoo, että saa jatkaa perhehoitajana eläkeikään asti. Sen jälkeen hän haluaisi luovuttaa talon jollekin, joka jatkaisi työtä, ja Ohinmaa voisi toimia lomittajana. Haukilahti on samoilla linjoilla.

Pariskunta kokee, että heidän perheensä on laajentunut.

– Emme ajattele, että syömme lounasta asiakkaiden kanssa, vaan kyllä me olemme yhtä perhettä siinä pöydän ääressä, Haukilahti sanoo.