ITM Finlandin ohella eurooppalaisessa Data Task Force -yhteistyöverkostossa on mukana Suomesta myös Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. DTF-verkosto koostuu eri maiden viranomaisten lisäksi eurooppalaisista palveluntuottajista ja ajoneuvojen valmistajista.

– Tämä on merkittävä uusi avaus yhteistyölle, sillä saamme nyt myös autonvalmistajilta liikkuvista ajoneuvoista käyttöön paljon monipuolista dataa, mitä yhdistelemällä ja analysoimalla omiin tietolähteisiimme voimme kehittää aiempaa tarkempia ja reaaliaikaisempia liikenteen ohjauspalveluja, sanoo ITM Finlandin operatiivinen johtaja Riku Suursalmi.

Tiesää tarkentuu

Data Task Forcen yhteistyöllä pyritään vauhdittamaan uusia konkreettisia liikenneturvallisuutta parantavia palveluja tai jalostamaan jo olemassa olevia ratkaisuja. Suursalmi mainitsee yhtenä esimerkkinä tiesääjärjestelmän, jonka laatua ajoneuvoista kerättävällä tiedolla voidaan parantaa.

– Nykyinen tiesääjärjetelmä perustuu 420 tiesääasemasta kerättyyn tietoon ja yhteistyöhön meteorologisten toimijoiden kanssa. Olosuhdetieto on luonteeltaan paikallista ja kuvaa vain tilannetta tiesääaseman läheisyydessä. Nykyinen järjestelmä on myös kallis ja työläs ylläpitää, Suursalmi sanoo.

Liikkuvien ajoneuvojen dataväylien keräämää tietoa yhdistelemällä muihin tietolähteisiin saadaan tarkempi ja reaaliaikaisempi kuva sääoloista koko tieosuudelta, mikä tuottaa laadukkaamman kuvan sääoloista.

– Ajoneuvojen keräämä tieto välittyy tieliikennekeskukseen, jossa tieto analysoidaan ja palautetaan esimerkiksi liikennetiedotteina kuljettajille, Suursalmi sanoo.

Digitaalinen kaksonen luo peilikuvan todellisuudesta

Kun liikenne automatisoituu ja autonomiset robottiautot alkavat yleistyä, välittävät ne tietoa liikennekeskuksiin, jotka puolestaan palauttavat tietoa kuljettajan sijasta suoraan ajoneuvon dataväylään.

– Autonominen robottiauto osaa reagoida tehokkaammin esimerkiksi tiellä liikkuvaan muuhun liikenteeseen, tienpinnan liukkauteen tai ruuhkatilanteisiin, Suursalmi visioi.

Teollisen internetin muotitermi digitaalinen kaksonen on myös tieliikenteen älykkäiden palveluiden kehittämisen ytimessä. Digitaalinen kaksonen on tapa luoda peilikuva todellisuudesta hyödyntämällä erilaisista tietolähteistä saatavaa tietoa.

– Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi ajoneuvojen dataväylistä kertyvät tiedot ABS-antureista, jarrutuksista, luistonestosta, hätävilkuista tai pyyhkijöistä. Kertynyttä tietoa voidaan yhdistää videoanalytiikkaan, konenäköön tai IoT- ja mobiiliantureihin ja mallintaa erilaisia skenaarioita tai ennusteita, Suursalmi sanoo.

– Digitaalinen kaksonen mahdollistaa tehokkaat tieliikenteen hallinnan ja ohjauksen palvelut, turvallisuuskriittiset toiminnot, kunnossapidon prosessien kehittämisen, tuen automatisoituvalle liikenteelle sekä hyödyt liikkujille, yrityksille, väylänpitäjille, liikennesektorille sekä pelastus- että turvallisuusviranomaisille niin matka- kuin logistiikkaketjussa, Suursalmi luettelee.

Tutka valvoo Lahden eteläisen kehätien tunnelissa

Tämän hetken arkiliikenteessä ITM Finlandin peruspalveluista tuoreimpia toteutuneita ratkaisuja ovat Vt 12 Lahden eteläisen kehätien liikenteenohjaus sekä Vt 1 Kehä III–Munkkiniemi ja Vt 3 Klaukkala–Nurmijärvi -osuuksien vaihtuvat nopeusjärjestelmät.

– Kehä III–Munkkiniemi kaistakohtainen vaihtuva ohjaus on toteutettu ensimmäinen kerran Suomessa. Lahden eteläisen kehätien tunneliratkaisuissa käytetäään uutena ratkaisuna tutkaan perustuvaa häiriöhavaintojärjestelmää, joka havainnoi ja analysoi liikennevirtaa ja poimii esiin pysähtyneet, väärään suuntaan ajavat tai hitaasti kulkevat ajoneuvot sekä välittää tiedot Tampereen tieliikennekeskukseen, Suursalmi sanoo.

Hänen mukaansa tutkateknologia eroaa induktiosilmukka- tai kameratulkintapohjaisesta ratkaisusta, sillä tutka ei ole yhtä altis olosuhteiden muutoksille, kuten valaistukselle, lumisateelle tai renkaiden jäljille tienpinnassa.

– Tutkateknologian suhteen ollaan kuitenkin vielä uuden äärellä. Nähtäväksi jää, miten tutkajärjestelmä oppii tunnistamaan liikennevirran muutokset tai tilanteen, jos kaista on suljettu liikenteeltä esimerkiksi huoltotöiden vuoksi, hän sanoo.

Lue myös: Falco-lautan ensimmäinen itsenäinen matka jää historiankirjoihin: näin automaatio ohjaa merenkulun muutosta