Falco-lautan ensimmäinen itsenäinen matka jää historiankirjoihin: näin automaatio ohjaa merenkulun muutosta
Lisää aiheesta
Automaatio voi parantaa energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Näin se ohjaa merenkulun kehitystä.
Suomessa tehtiin vuoden 2018 lopulla historiaa, kun lautta-alus Falco kulki ensimmäisenä maailmassa täysin autonomisesti Paraisista Nauvoon.
Lautan henkilökunta ei puuttunut sen ohjaukseen millään tavoin. Sen sijaan Falco navigoi hyödyntäen siihen asennettua Rolls Royce -yhtiön teknologiaa ja järjestelmiä. Matkan aikana alus havainnoi ja tunnisti ympärillään olevia kohteita ja väisti niitä sensorifuusion ja tekoälyn avulla.
Autonomisen navigointijärjestelmän avulla Falco myös rantautui ilman ihmisen puuttumista operointiin. Paluumatkalla noin 50 henkilöautoa kuljettavaa lauttaa ohjattiin Finferriesin etäoperointikeskuksesta.
Falco on hyvä esimerkki nyt suurin harppauksin etenevästä liikenteen automaatiosta, joka muuttaa vauhdilla alan yritysten toimintamahdollisuuksia.
– Jos katsotaan historiallisesti merenkulkua, ensimmäinen tavoitteemme on turvallisuuden kehittäminen. Mutta automaatio muuttaa myös työn luonnetta paljon, toteaa Finferriesin toimitusjohtaja Mats Rosin.
Koneet havainnoivat esteitä
Finferries on valtion omistama lautta- ja yhteysaluspalvelujen tarjoaja, jonka pääkonttori sijaitsee Turussa. Konsernilla työskentelee yli 300 työntekijää 44 reitillä eri puolilla maata. Viime vuosina se on yhdessä teknologiayhtiö Rolls-Royce kanssa panostanut merkittävästi merenkulun autonomisuuden ja etäoperoinnin kehittämiseen.
Rosinin mukaan automaation avulla pystytään parantamaan ennen kaikkea merenkulun turvallisuutta. Esimerkiksi Falcoon asennettujen sensoreiden ja kameroiden avulla voidaan luoda ihmissilmää tarkemmin yksityiskohtainen ja ajantasainen kuva alusta ympäröivästä tilanteesta. Kuva välitetään etäoperointikeskukseen, jossa päällikkö valvoo tilannetta ja on tarpeen tullen valmis puuttumaan aluksen ohjaukseen etäoperoinnin kautta.
– Poikkeaminen väylästä on merenkulussa se yleisin vaaranpaikka, ja kone pystyy estämään sen tehokkaasti. Autonominen teknologia voi myös tukea ihmistä aluksen ohjauksessa hieman kaistavahdin tapaan ja varoittaa lähestyvistä esteistä, Rosin kertoo.
Autonomian kehitys on lupaavaa myös vesiliikenteen energiatehokkuuden kannalta.
– On äärimmäisen tärkeää, että saamme merenkulussa aiheutuvat päästöt mahdollisimman alas. Koneet muun muassa mahdollistavat ennakoivan ajotyylin, jossa kaikki tapahtuu juuri ajallaan eikä jarrutella tai kaasutella turhia.
Lauttaliikenteen sähköistyminen on toinen merkittävä keino energiatehokkuuden parantamiseksi, ja silläkin saralla Finferries on ollut alansa uranuurtaja. Vuonna 2017 yhtiö otti käyttöön Suomen ensimmäisen akkukäyttöisen hybridilautta Elektran, jonka energialähteinä toimivat ensisijaisesti maasähköllä ladattavat akkupaketit sekä niiden rinnalla varmistuksena diesel-sähkö.
Ohjauksesta asiakaspalveluun
Meriliikenteen kehityksessä tapahtuu tällä hetkellä paljon innovaatioita Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi Wärtsilä on testannut autonomista vuonolauttaa Norjassa, ja myös teollisuuskonserni ABB on kokeillut Helsingissä liikennöivän Suomenlinnan lautan etäohjausta.
Miltä näyttää alan tulevaisuus? Selvää on se, että automaatio tulee muuttamaan esimerkiksi Finferriesin henkilökunnan työn luonnetta. Rosin uskoo, että kun monet rutiinitehtävät poistuvat ihmisen harteilta, työstä voi tulla aiempaa mielekkäämpää.
– Rutiiniajo poistuu vähitellen, ja työn sisällössä korostuvat valvonta ja asiakaspalvelu. Erittäin positiivista on myös se, että työympäristöinä konehuoneissa tulee olemaan huomattavasti aiempaa vähemmän melua ja lämpöä.
Tekniikan kehittyessä ja yleistyessä henkilökunnan lisä- ja uudelleenkouluttaminen voi tulla ajankohtaiseksi. Rosin kuitenkin korostaa, että vaikka automaatio kehittyy nopeasti, suurissa muutoksissa tulee kestämään vuosia. Esimerkiksi Falcon autonominen matka oli demonstraatio ja lautan kehitystyö jatkuvaa käyttöä varten jatkuu yhä.
– Automaatio on matka ja on hyvin vaikea sanoa, mitä kaikkea se tulee muuttamaan. En kuitenkaan usko muutoksen olevan niin nopeaa, ettemme ehtisi alana reagoida siihen, Rosin pohtii.