Kaskas Median ei ole tarvinnut murtaa lasikattoa
Lisää aiheesta
Tiedeviestintään erikoistunut viestintätoimisto Kaskas Media syntyi median murroksen sivutuotteena.
Keskellä Helsinkiä sijaitsevassa toimistotalossa on hilpeä tunnelma. Vuonna 2013 perustetun Kaskas Median perustajajäsenet Annina Huhtala, Liisa Mayow ja Maria Ruuska kaatavat kahvia toistensa mukeihin ja täydentävät ristiin toistensa lauseita.
Kaskas Media on kasvanut kolmen naisen toimistosta 12 henkilöä työllistäväksi viestintätoimistoksi, jolla on varaa toimia kaupungin paraatipaikalla. Ajatus omasta yrityksestä syntyi jo vuonna 2010, kun pätkätyöputkessa olleet nuoret toimittajat pohtivat, missä he voisivat käyttää journalistisia taitoja.
– Median murrosta ja alan synkkiä tulevaisuusnäkymiä toisteltiin jatkuvasti. Meitä ympärillä vellova keskustelu sapetti. Halusimme ajatella, että maailma on täynnä mahdollisuuksia, kertoo Annina Huhtala.
Huhtalan mukaan hyvä tiimi oli alussa tärkeämpi kuin itse liikeidea. Ensimmäisenä ajatuksena oli tehdä Kaskas Mediasta journalistinen tuotantoyhtiö. Tiedeviestintä vei kuitenkin mennessään.
– Toimittajan työssä huomasimme, miten paljon tiedetietoa jää käyttämättä. Meillä oli iso tarve tehdä jotain merkityksellistä. Samaan aikaan halusimme luoda samalla itsellemme haastavan ja palkitsevan työn, Huhtala sanoo.
Sana kiiri. Kaskas Medialle alkoi tipahdella asiakkaita. Matkassa on ollut ripaus onnea ja Huhtalan, Mayowin ja Ruuskan mukaan sopiva ajoitus, mutta ennen kaikkea paljon työtä.
– Varsinkin yritystaipaleen alussa oli tärkeää kutsua itsensä kahville mahdollisimman monenlaisten ihmisten luo ja käydä erilaisissa tilaisuuksissa. Uskon myös, että uutuudenviehätys ja nuoren toimijan leima on ollut meille eduksi, Liisa Mayow sanoo.
Sukupuoli ei ole hidaste
Kaskas Median ensimmäiset vuodet olivat yhtä harjoittelua: Huhtala luonnehtii alkutaipaletta kauppakorkeakouluksi.
– Alussa moni nyt pieneltä tuntuva asia oli valtavan suuri. Pohdimme esimerkiksi pitkään, uskaltaisimmeko ottaa ensimmäisen harjoittelijan. Myös oman työn hinnoittelu tuntui vaikealta. Osan asioista opimme ihan vain kokeilemalla ja osallistumalla kilpailutuksiin.
Nopeasti kehittyvä ja alati muuttuva viestintäala opetti nuoret yrittäjät valppaiksi.
– Suurin oivallus oli ehkä se, että emme enää mieti osaammeko jotain vaan enemmänkin, pystymmekö oppimaan sen, Ruuska kertoo.
Naisvaltaisella viestintäalalla kolmen nuoren naisen yritystä ei ole kummasteltu.
– Luulen, että emme ole edes kuunnelleet epäilijöitä, jos sellaisia ylipäätään on ollut, Ruuska pohtii.
Lasiseinät rikki
Oman yrityksen perustaminen on Huhtalan, Mayowin ja Ruuskan mukaan avannut sellaisia ovia, joita nuoret naiset olisivat isoissa yrityksissä saaneet todennäköisesti kolkutella vielä tovin.
– Uskon, että yrityksen perustaminen on avittanut meitä pääsemään nopeammin tällaiseen asemaan. Lasikattoa ei viestintäalalla tarvitse rikkoa, mutta monen yrityksen viestintäosasto tuntuu olevan lasiseinillä vuorattu. Naiset päätyvät kyllä viestintäjohtajiksi, mutta esimerkiksi toimitusjohtajanaisia on vielä vähän, Mayow sanoo.
Naisyrittäjä-sana saa kolmikon kuitenkin varpailleen. Ruuskan mielestä se saattaa jopa lisätä eriarvoisuutta.
– Naisverkostoista saa varmasti hyvää apua, kunhan niissä kuljetaan asia edellä. Näin tehdään esimerkiksi Facebookin Ompeluseura-ryhmässä ja Mothers in Business-verkostossa. Suosittelen silti hakemaan apua myös ihan kaikenlaisilta ja kaikenikäisiltä ihmisiltä. Kyse on kuitenkin ensisijaisesti yrittäjyydestä, ei naisyrittäjyydestä.