Legendaarinen Buster kestää Atlantin mainingit ja venealan markkinakarikot
Bustereita on valmistettu Ähtärissä puoli vuosisataa. Merialumiinisista avoveneistä on kasvanut venealan ikoneja, jotka kestävät isältä pojalle.
Ähtärissä valmistettu Buster on ollut pitkään alumiiniveneiden ykkösnimi kotimaassa ja Euroopassa. Suomessa Inhan Tehtaat Oy Ab:n valmistaman venemerkin markkinaosuus on 20 prosentin luokkaa.
Inhan Tehtaiden presidentin Tomi Juholan mukaan Busterin suosio perustuu merialumiinista valmistetun veneen kestävyyteen ja nyky-Busterin vakaaseen kulkuun kovassakin merenkäynnissä. Buster ei ole moksiskaan, jos kivet kolahtelevat rantauduttaessa veneen pohjaan tai laiturissa tulee pieniä kolhuja.
– Ähtärissä on valmistettu yli 120 000 Busteria. Niistä noin 110 000 on edelleen käytössä. Pitkäikäisyytensä ansiosta Busterit säilyttävät jälleenmyyntiarvonsa erittäin hyvin, Juhola sanoo.

Ähtärin ylpeydellä on muitakin vahvuuksia. Sellaisiksi Juhola summaa veneiden monikäyttöisyyden, ajo-ominaisuudet, vähäisen huoltotarpeen ja hiljaisuuden.
– Veneet ovat rungon kokoon nähden kevyitä. Tämä ominaisuus parantaa ajettavuutta sekä suorituskykyä ja vähentää polttoaineen kulutusta.
Historia alkoi Kellosta
Nyky-Busterien kantaisä on Fiskarsin vuonna 1955 lanseeraama ensimmäinen suomalainen alumiinivene, Kello.
Vuonna 1974 Fiskarsin venetuotanto siirtyi Tuusulasta Ähtärin Inhan perinteiseen ruukkimiljööseen, jossa metallia on työstetty vuodesta 1841 lähtien.
Teollinen toiminta Inhan alueella oli alkanut aikanaan raudan jalostuksesta, ja vuonna 1884 teollisuusmies August Nilsson Keirkner laajensi teollista toimintaa perustamalla ruukin alueelle muun muassa höyrysahan, teräsvalimon, hevosenkenkätehtaan sekä pultti- ja niittitehtaan.

Kello-veneiden valmistuksen siirtyessä Inhaan niiden nimi vaihtui ensin Fiskarsiksi, ja vuotta myöhemmin jämäkät alumiiniveneet saivat nykyisen nimensä. Samalla käynnistyi Busterien vienti Pohjoismaihin.
– Buster-nimi erottuu hyvin venemarkkinassa. Se on uskottava, mutta samalla sopivan leikkisä. Nimi toimii myös kansainvälisillä markkinoilla. Nykyään yli puolet tuotannosta menee vientiin. Merkittävimpiä kohdemaita ovat Ruotsi, Norja, Sveitsi, Saksa, Iso-Britannia sekä Baltian maat, Juhola sanoo.
Malleja meri- ja järvikäyttöön
Bustereita käytetään yhteys-, kalastus- ja huviveneinä. 25 mallin valikoima kattaa niin pieniin järviin kuin Itämeren ulkosaaristoon ja jopa Atlantin rannikolle sopivat mallit.
Hintaskaalakin on laaja. Edullisimmillaan veneen ja perämoottorin paketti on 6000 euroa. Lippulaivasta, 9,5-metrisestä lasikuituhytillisestä Phantom Cabinista, saa pulittaa parhain varustein 300 000 euroa. Suomalaiset suosivat esimerkiksi pienehköä, mutta näppärää mallia kymppitonnin tuntumassa.
Digitekniikka valtasi veneet
Juholan mukaan Busterin tuotekehityksessä panostetaan erityisesti rungon muotoiluun, kestäviin ratkaisuihin ja veneen keveyteen. Kun muoto on optimaalinen, vene käyttäytyy johdonmukaisesti ja ennakoitavasti aallokossa. Perän riittävä jäykkyys puolestaan mahdollistaa sopivat moottoritehot.
Puolessa vuosisadassa Busterit ovat kehittyneet harppauksin. Runko- ja moottorikoot ovat kasvaneet. Kaksitahtimoottoreista on siirrytty nelitahtikoneisiin. Pienimpiin Bustereihin voi nykyisin valita myös sähköperämoottorin.
– Suunnittelemme veneet 3D-ohjelmistolla ja hyödynnämme runkorakenteiden laskennassa FEM- ja CFD-analyysejä, jotka simuloivat veneen todellisia käyttöolosuhteita. Nykyaikaiset suunnitteluohjelmistot nopeuttavat olennaisesti runkojen kehittämistä, Juhola sanoo.
Myös digitalisoituminen näkyy veneiden kehityksessä.

– Bustereihin on integroitu kosketusnäytöllinen järjestelmä jo vuodesta 2016. Se antaa kuljettajalle tietoa moottorin toiminnasta sekä säätilasta ja tukee navigointia. Järjestelmään voidaan liittää esimerkiksi kaikuluotain, tai aktivoida viihdepaketti musiikin kuunteluun ja nettivideoiden katseluun.
Yamahan moottorit asennetaan jo tehtaalla
Vuosi 2016 oli Busterille iso virstanpylväs: Fiskars myi Inhan tehtaat ja Buster-brändin japanilaiselle Yamaha Motor Companylle.
Tekeminen on suuren omistajan myötä muuttunut pitkäjänteisemmäksi. Tiivis yhteistyö maailman suurimman perämoottorivalmistajan kanssa näkyy myös veneiden teknisissä ratkaisuissa.
– Yamahan elektroniikka ja moottorit integroidaan jo tehtaalla osaksi venettä. Kokonaisvaltaisempi paketti on jälleenmyyjille helppo.
Myös loppuasiakas voittaa. Kun vene varustellaan jo tehtaalla valmiiksi, vene toimii yleensä varmemmin eikä mene hevillä rikki.
Alumiinia kuluu 800 tonnia vuodessa
Busterien pääraaka-aine on merialumiini. Sitä Ähtärin tehtaalla kuluu 800 tonnia vuodessa. Raaka-aine saapuu tehtaalle 2 x 8 metrin alumiinilevyinä, joista rungon osat työstetään kuitulaserilla 3D-mallin mukaisesti.

Leikatuista kappaleista taitellaan, jyrsitään ja hitsataan veneen rungot. Laita- ja pohjarakenteisiin lisätään polyuretaania, joka parantaa veneen kantavuutta ja äänieristystä.
Lopuksi veneet sähköistetään, maalataan ja varustellaan. Tässä vaiheessa asennetaan moottorit, pulpetit, kaiteet ja asiakkaan tilaamat lisävarusteet.
– Aiemmin hankimme enemmän osia alihankkijoilta, mutta nykyään teemme yhä useammat osat alusta asti itse. Oikeastaan vain veneiden istuinpehmusteet, penkit ja elektroniikka teetetään alihankintana.
Sopimusvalmistus toi avun markkina-alhoon
Oman osatuotannon lisäykseen on painava syynsä. Suomen venemarkkina nimittäin vajosi Venäjän hyökkäyssodan myötä taantumaan. Busterin markkinaosuus Suomessa on viime vuosina hieman jopa kasvanut, mutta veneiden vuotuiset myyntimäärät ovat pudonneet koronavuosien 3000–3500 kappaleesta 1000–1500 kappaleeseen.
– Liikevaihtomme laski muutamassa vuodessa 100 miljoonasta 32 miljoonaan euroon. Vuonna 2025 saimme kuitenkin liikevaihdon nostettua 40 miljoonaan euroon ja tälle vuodelle odotamme noin 45 miljoonan euron liikevaihtoa, Juhola kertoo.
Kasvua on löytynyt sopimusvalmistuksesta ja oman osatuotannon lisäyksestä.
Keskeinen syy liikevaihdon kasvulle on ollut alumiiniosien sopimusvalmistuksen aloittamisella. Nyt Inhan tehtailla pystytään myös hyödyntämään henkilöstön metallintyöstöosaamista entistäkin laajemmin. Oma osavalmistus on Juholan mukaan laskenut tuotantokustannuksia.
Liikevaihdon kasvu johtuu toisaalta matalista jälleenmyyjävarastoista, mutta osaltaan myös sopimusvalmistuksesta.
– Teemme esimerkiksi Turun telakalla rakennettavaan valtameriristeilijään alumiinisia kalusterunkoja, Yamahalle mönkijöiden koreja ja ranskalaiselle startupille alumiinista Lifepod-pelastuskapselia, Juhola sanoo.
