Suomen metsiin kohdistuu nyt kansainvälistä ja kansallista mielenkiintoa enemmän kuin koskaan ennen, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.

– EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoite ja ennallistamistavoitteet, puun tuonnin tyrehtyminen Venäjältä sekä metsiin kohdistuvat nielutavoitteet ja metsäteollisuuden raaka-ainetarpeet kohdistuvat tavalla tai toisella Suomen ja koko EU:n metsäluonnonvaraan. Kaikkia tavoitteita ei voida samanaikaisesti saavuttaa, Asikainen sanoo.

Metsänomistajalle tilanne on hämmentävä: Ketä kuunnella metsiäni koskevissa päätöksissä? Miten painottaa välitöntä lähitulevaisuutta ja kiertoajan mittaista ajanjaksoa?

– Kun suunnitteluhorisontti tuntuu muuttuvan nopeasti ja toisaalta epävarmuus eri vaihtoehtojen hyvyydestä on hähmäinen, kannattaa keskittyä perusasioihin, Asikainen sanoo.

Metsien pitäminen elinvoimaisena ja sopivan puulajin sekä kasvatustavan valinta ovat ydinkysymyksiä kaikissa tilanteissa, hän muistuttaa.

– Jos erityistä syytä muutoksiin ei ole, kannattaa pitäytyä hyviksi havaituissa käytännöissä. Ja sama toisin päin: Jos metsänomistajalla on painavat syyt muuttaa metsänhoidon tavoitetta, niin sitten toimitaan sen mukaan.

Noin 600 000 suomalaista metsänomistajaa on tavoitteidensa ja toimintatapojensa suhteen hyvin epäyhtenäinen joukko. Asikainen luottaa, että tämä heterogeenisyys turvaa suomalaisen metsäsektorin kykyä pärjätä tulevaisuudessakin.

– Erilaiset metsänhoitotavat tukevat sitä, että ainakin osa metsistä selviää myös muuttuvissa olosuhteissa.

Sota tuo epävarmuutta markkinoille  

Ukrainan sota on kiihdyttänyt energiamarkkinoiden hintalaukkaa ja inflaatiota. Ilmiöt tuntuvat meilläkin, mutta suomalaisen metsänomistajan tilanteeseen sodan laineet evät vielä ole lyöneet rajusti, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä.

Yksi metsänomistajaa eniten kiinnostavista kysymyksistä on, vaikuttaako puun tuonnin loppuminen Venäjältä kotimaisen puun hintaan.    

– Kotimaisen puun kysynnän odotetaan pidemmällä aikavälillä kasvavan, kun tuonti loppui. Tämän voisi olettaa jossain vaiheessa näkyvän hinnoissa, jos metsäteollisuuden lopputuotteiden kysyntä ei muutu oleellisesti, Kniivilä sanoo.

Ennustaminen vaikeaa

Kniivilä korostaa, että markkinoiden ennustamiseen liittyy tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Maailmantalouden yleinen kehitys tulee vaikuttamaan arkeen myös Suomessa.    

Suorimmin sota vaikuttaa metsäteollisuustuotteiden markkinoihin sahateollisuudessa, kun sahatavaran kansainväliset kauppavirrat muuttuvat. Venäläiselle sahatavaralle tie on nyt tukkoista Euroopassa, mutta se voi löytää korvaavia markkinoita Kiinasta ja esimerkiksi Pohjois-Afrikasta.

– Venäjään kohdistettujen pakotteiden takia sahatavaran tuonti Venäjältä Euroopan unioniin päättyi heinäkuussa. Toisaalta korkea inflaatio ja epävarmuus ovat lykänneet uusien eurooppalaisten rakennushankkeiden käynnistymistä, Kniivilä sanoo.  

Sumuisesta tulevaisuudesta huolimatta yksi asia näyttää varmalta.

– Nousevat kustannukset tulevat vaikuttamaan entistä enemmän koko metsäsektoriin, myös metsätalouden kustannuksiin.

Sekapuustoisuus tuo turvaa  

Muuttuvaan ilmastoon on Suomen metsissä ryhdytty jo varautumaan, ja metsäammattilaiset suosittelevat ponnekkaammin sekapuustoisuutta. Määrätietoinen sekametsien suosiminen lisää luonnon monimuotoisuutta ja tuo muuttuvassa ilmastossa turvaa yhden puulajin viljelyyn verrattuna.

Metsä Group otti palveluvalikoimiinsa kuusen ja männyn sekaviljelyn vuonna 2019. Muutoksen taustalla olivat onnistuneet tutkimustulokset sekä halu turvata elinvoimaisten metsien tulevaisuutta.  

– Menetelmä sopii parhaiten tuoreen kankaan kohteille, joissa sekä kuusi että mänty menestyvät. Se toimii erityisesti hirvituhoista kärsivillä alueilla mutta vähentää myös muiden tuhojen riskiä, sanoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine.

Metsänomistajat ovat ottaneet männyn ja kuusen sekaviljelyn hyvin vastaan. Kolmessa vuodessa sekaviljelykohteiden osuus on noussut Metsä Groupin kohteilla yli kymmeneen prosenttiin.

– Nyt viljellään niitä metsiä, jotka kasvavat tulevaisuuden muuttuvassa ilmastossa. Sekaviljely on tapa hajauttaa puulajivalinnan riskiä.

Laine näkee, että luonnon monimuotoisuuden merkitys metsätaloudessa tulee entisestään korostumaan. Luonnon monimuotoisuus on etu paitsi metsänomistajille, myös muulle yhteiskunnalle.

– Kun otamme metsänhoidossa luonnon monimuotoisuutta huomioon arjen monimuotoisuusteoilla, saamme harjoittaa metsätaloutta jatkossakin.

Voit tutustua metsää koskeviin palveluihimme op.fi -sivustolla‍.
Tutustu metsän vakuuttamiseen‍.