Avoimen metsävaratiedon rattaisiin ei kannattaisi heitellä kapuloita kiinteistöveron tai luontokohteiden varjolla. Tätä mieltä on Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja, joka sanoo metsävaratiedon kehittyvän joka tapauksessa, joko kansallisesti tai kansainvälisesti.

– Puun hankinnan kehittäminen on metsätaloutemme ykkösasia. Laaja ajantasainen metsävaratieto ja sen hallinta on tässä avainasemassa.

Mitkä ovat seuraavat stepit tiedon hankinnan, hallinnan ja soveltamisen suhteen, jää nähtäväksi. Paljon kehitystyötä on ilman muuta edessä ja tässä asiassa suomalaisten tulee Pajuojan mielestä kulkea eturivissä ja olla maailman johtavia maita.

– On paljon parempi, kun järjestelmä rakentuu suomalaisen tietopääoman varaan. Se luo elintärkeää kilpailuetua ja synnyttää uutta yritystoimintaa.

Tietoyhteiskunta on oleellinen osa suomalaisuutta ja istuu myös suomalaiseen metsään. Siinä missä tietoa on haettu aiemmin ihmisvoimin, se voidaan jatkossa hoitaa tietoteknisesti. Metsäkoneet, satelliitit ja laserit tuovat suhteellisen reaaliaikaisen tiedon tehokkaasti jalostettavaksi.

– Tämä on kaikkien toimijoiden etu. Metsänomistajan palvelutaso paranee ja hän saa tarkat seurantatiedot toimenpiteistä ja puustosta. Pankilla puolestaan on käytössään aina oikeat vakuustiedot.

Yhteiset standardit ja avoimet rajapinnat avaavat ovia automaattisesti kerätyn tiedon hyödyntämisessä uusille sovelluksille. Metsätalouden kannattaa Pajuojan mielestä käyttää ehdottomasti muiden teollisuudenalojen kehitystyötä hyväkseen, eikä työstää asioita alusta asti omista tarpeista lähtien.

– Esimerkiksi autoteollisuuden kehittämät tutkat ja laserit soveltuvat myös metsään. Kilkkeitä ja komponentteja saa kaupasta, tärkeää on osata hyödyntää niitä.

Pilvipalveluiden tallennuskapasiteetin ja hinnan kehitys on Pajuojan mukaan hyvä osoitus siitä, miten nopeasti tekninen kehitys etenee. Hän maalailee tämän pohjalta kuvia vuoden 2025 tilanteesta: – Silloin on suhteellisen hyvä metsävara- ja hila-tieto. Informaatiota maaperästä, kantavuudesta sekä pH- ja ravinnetasoista on hyvin saatavilla.

On tahdon asia, missä järjestyksessä asiat toteutuvat, tekninen valmius löytyy varmasti. Tulossa oleva 5G-tietoliikenneverkko on metsäalan kannalta tärkeä formaatti, jonka laaja-alainen kehitys on tärkeää. Metsätalous on riippuvainen erittäin hyvästä infrastruktuurista, vaikkapa autojen etäkuormausta ajatellen.

Metsänhoito koneellistuu Pajuojan mielestä jollakin aikavälillä, nopeus riippuu tuotekehityksestä ja uusien työmuotojen omaksumisesta. Pajuoja ottaa esimerkiksi koneellisen istutuksen, joka on tasalaatuista, hallinnollisesti kevyttä ja tuottaa tarkat tiedot sähköisesti tietokantaan.

– Koneellistuminen, robotit ja automatisointi ei ole itsetarkoitus, mutta niin vain käy. Tuntuu, että metsäkone on jo valmis paketti, mutta silti uusi malli tuo usein 10 prosenttia lisää tuottavuutta. Kehitys on puhtaasti tekniikkaa.

Olosuhdetiedon Pajuoja näkee kehittyvän siten, että se tulee osaksi pohjakarttatasoa. Luokitus kertoo, milloin on paras aika korjata puu alueelta. Säätiedoista johdettu hakkuutilanne sekä hyvä suunnittelu ja oikeat valinnat koituvat laajasti kokonaisuuden hyväksi. – Vaikutukset kohdistuvat positiivisesti luontoon, ympäristöön, metsään ja puun hankintaan.

Erilaiset tiedon käytön rajoitukset tuovat yleensä hankaluuksia ja turhaa kitkaa toimintaan. Pajuoja puhuu vahvasti avoimuuden puolesta. – Kun olet valmis luovuttamaan tietosi, saat vastineeksi aina ajantasaista tietoa ja ennusteita metsävarallisuudestasi. Puussa on nimittäin eniten rahaa kiinni.

Tietotekniikkaa, sitä siis tulee metsään entistä enemmän. Vain pieni osa siitä näkyy, mutta yhä suurempi osa vaikuttaa siihen, mitä metsässä tapahtuu. Sanoo Heikki Pajuoja, joka edustaa näkemyksineen puhtaasti tutkimusta ja kehitystä ilman lain tuomia rajoitteita.