Kansainvälisillä pakotteilla tarkoitetaan taloudellisen tai kaupallisen yhteistyön sekä esimerkiksi liikenne- ja viestintäyhteyksien tai diplomaattisten suhteiden rajoittamista tai keskeyttämistä tietyn valtion tai tiettyjen ryhmien kanssa. Pakotekorttia voidaan käyttää esimerkiksi laajamittaisten ihmisoikeusloukkauksien takia.

Pakotteiden keinovalikoimaan kuuluvat mm. vienti- ja tuontirajoitukset, finanssipakotteet sekä matkustusrajoitukset. Sen sijaan kokonaisvaltaisista kauppasaarroista – joita takavuosina vielä esiintyi silloin tällöin – on niin YK:n kuin EU:nkin toiminnassa luovuttu käytännössä kokonaan.

Pakotteet muokkaavat maailmaa

Toimitusjohtaja Aleksi Pursiainen Solid Plan Consulting Oy:stä on erikoistunut pakotteisiin liittyviin kuuliaisuusteemoihin (compliance). Hänen mukaansa Suomi on EU:n jäsenenä velvollinen panemaan omalta osaltaan täytäntöön EU:n asettamia pakotteita, mutta myös Yhdysvaltain kansainväliset kauppamenettelyt, ja niihin liittyvät pakotteet, vaikuttavat suomalaisten yritysten arkeen.

– Se, miten USA:n regulaatiot ohjaavat maailmankauppaa, on aidosti tärkeää myös suomalaisille pk-toimijoille.

USA:n Office of Foreign Assets Controlin (OFAC) hallinnoimat pakotteet velvoittavat yhdysvaltalaisia tai Yhdysvalloissa toimivia tahoja, mutta ne eivät sellaisenaan sido eurooppalaisia tai EU:n alueella toimivia ei-yhdysvaltalaisia yrityksiä. OFACin vaikutusvalta on kuitenkin melkoinen, kun mietitään nykypäivän ultraverkottunutta bisnestä: esimerkiksi yhdysvaltalaisilla tuotteilla kauppaa käyvät ulkomaisetkin yritykset ovat lain nojalla velvollisia noudattamaan Yhdysvaltojen pakotteita.

Asiakkaasta koppi!

Business Lead Antti Niemelä OP Ryhmästä kertoo, että pankin näkökulmasta on yhä tärkeämpää, että pankki tuntee omat asiakkaansa, ja myös näiden toimitusketjut.

– KYC eli Know Your Customer on tässä se tärkein ohjenuora, Niemelä toteaa.

Pankki-, rahoitus- ja vakuutussektoriin saattaa kohdistua rajoituksia, jotka tulevat palveluita tarvitseville yrityksille yllätyksenä. Erilaisten vienti- ja tuontikieltojen yhteydessä saatetaan nimittäin kieltää niiden kohteena oleviin tuotteisiin liittyvän rahoituksen ja rahoituspalveluiden sekä vakuutusten ja jälleenvakuutusten tarjoaminen.

Kilpi pahaa maailmaa vastaan

Pankin intresseissä on tietää, että sen yritysasiakkaat eivät sekaannu rahanpesuun tai pakotteita rikkovaan toimintaan, koska silloin siihen itseensä kohdistuu negatiivisia seuraamuksia. Samalla pankki haluaa suojella yritysasiakastaan: joskus vientiyritys voi huomaamattaan ajautua kestämättömään tilanteeseen, jossa sitä käytetään härskisti hyväksi.

– Yritykset tiedostavat ongelmat koko ajan paremmin. Monet niistä sisällyttävät compliance-asiat osaksi toimintamalleja tai jopa vastuullisuusstrategiaansa, kertoo Niemelä.

Silti pankeille tulee edelleen hätäisiä yhteydenottoja, joissa yrittäjä kertoo laittaneensa rahaa venäläiselle pankkitilille – pankkiin, joka on pakotelistalla. Niemelä ja Pursiainen toteavat, että moinen tilisiirto ei automaattisesti tarkoita, että firma rikkoo pakotteita.

– Vaikka Venäjän suurimmat pankit ovat pakotelistalla, pakotteiden soveltaminen riippuu siitä, millaisia palveluita käytetään, Niemelä kuvailee.

Punnitse riskit, tunne vastuut

Miten pk-yrityksen sitten kannattaa lähestyä tikittävää pakotepommia? Pursiaisen mukaan hyvä lähtökohta on tehdä riskiarvio yrityksen vientikuvioista: mitkä markkinat ovat pakotetilanteen osalta haasteelliset, mitkä yrityksen tuotteista saattavat olla rajoitusten kohteena, missä kenties tarvitaan vientilupa?

– Kun yrityksessä on jonkinlainen menettely asiakkaiden tunnistamiseksi, ollaan jo hyvällä tiellä.

Jahka myynti tottuu täyttämään riskiarviolomakkeen kunkin asiakkaan osalta, siitä tulee osa prosessia ja turha kauhu hälvenee.

Toinen tärkeä asia Pursiaisen listalla on tiivis kontakti omaan pankkiin.

– Tässä asiassa kannattaa toimia etupainotteisesti eli ottaa yhteyttä pankkiin aina, kun joku asia huolettaa.

Niemelä on samoilla linjoilla: pankki ja asiakasyritys ovat tässä asiassa samassa veneessä.

– Kumpikin haluaa pienentää riskiä – ja yhdessä siihen keksitään keinot.

Eroon pakotebluesista! Vientiyrityksen pieni muistilista

  1. Tarkista, onko viennin määrämaa pakotteiden alainen. Vientirajoituksia tulee noudattaa myös silloin, kun tuotteet viedään kolmannen valtion kautta pakotteiden kohteena olevaan valtioon.
  2. Tarkista, rajoittavatko pakotteet tuotteidesi vientiä. Jos vienti kohdistuu pakotteiden kohteena olevaan valtioon, tulee seuraavaksi tarkistaa, kohdistuuko vientituotteeseen rajoituksia.
  3. Varmista, että liiketoimeen ei liity pakotelistattuja henkilöitä tai yhteisöjä. Jos tuotteiden viennille ei ole pakotteista johtuvaa estettä, tulee seuraavaksi varmistua siitä, etteivät pakotevaltiossa sijaitseva liikekumppani ja muut liiketoimeen osallistuvat henkilöt ja yhteisöt ole pakotelistattuja.
  4. Huolehdi myös muun lainsäädännön noudattamisesta. Puolustustarvikkeiden, kaksikäyttötuotteiden ja kaupallisen viennin osalta myös siviilikäyttöön tarkoitettujen aseiden ja ampumatarvikkeiden vienti on luvanvaraista pakotteista riippumatta.

Lähde: Ulkoministeriö