Puusta paperikankaaksi – Paptic kehitti suomalaisesta puusta vaihtoehdon muovikasseille
Lisää aiheesta
Vaihtoehtoja muoville kehitetään nyt vauhdilla. Paptic on tuonut markkinoille uuden puupohjaisen ”paperikankaan”, joka herättää paljon kiinnostusta myös ulkomailla.
Pakkaaminen ja muovin käyttö ovat parhaillaan murroksessa. Esimerkiksi Lego on ilmoittanut luopuvansa muovista, ja Adidas on valmistanut merestä kerätystä muovista lenkkareita. Euroopassa muovikassien käyttöä on rajoitettu. Paikoin niistä on tullut maksullisia, ja esimerkiksi Ranskassa kertakäyttöisistä muovipusseista on luovuttu kokonaan.
Muovikasseille vaihtoehdon kehittäneen Papticin toimitusjohtaja Tuomas Mustonen kertoo, että tämä suunta vahvistuu entisestään.
– Kuluttajat ohjaavat entistä enemmän kulutustottumuksia kohti ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. He ovat tietoisempia muoviongelmista.
Jos viitisen vuotta sitten puhuttiin edelläkävijöistä, nyt mukaan ovat lähteneet myös monet muut yritykset. Niiden on sopeuduttava uudenlaiseen kulutukseen.
– Tämän vuoden aikana monet kansainväliset yritykset ovat julkisesti ilmoittaneet tavoitteistaan. Moni on kertonut tekevänsä vuoteen 2020 tai 2025 mennessä pakkausvalintansa sataprosenttisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Tämä kehityssuunta luo hyvän pohjan uudelle liiketoiminnalle. Esimerkiksi Paptic on kehittänyt suomalaisesta puusta uudenlaisen paperikankaan, joka muuttaa kulutusta kestävämmäksi.
– Miksi maailman muoviongelmia pitäisi ratkoa kehittämällä uusia muoveja? Miksei paperista voisi tehdä parempaa? Se on meidän filosofiamme, ja tätä viestiä olemme viemässä markkinoille. Iloksemme olemme huomanneet, että se on vastaanotettu melko hyvin.
Puun käyttö laajenee
Käytännössä Paptic on havuselluun pohjautuva uusi paperimateriaali, joka tuo yhteen paperin, muovin ja kankaan parhaita ominaisuuksia.
– Se yhdistää uusiutuvaa puuraaka-ainetta ja paperin tehokasta kierrätettävyyttä. Tuotteessa on myös muovin kaltaisia ominaisuuksia, kuten helppo jalostettavuus pakkauksiksi esimerkiksi kuumasaumauksen kautta.
Keskeistä on, että kyseessä ei ole kertakäyttöinen tuote, vaan esimerkiksi Paptic-kassia voi käyttää useaan otteeseen. Verrattuna helposti repeävään paperikassiin se on Mustosen mukaan joustavampi ja kestävämpi.
– Isoimman eron Papticin ja paperin välillä huomaa, kun kassin saa käteensä. Termi paperikangas on siinä mielessä hyvin osuva, että Paptic on pehmeä, tekstiilinomainen ja taipuisa paperi.
Papticin kasseja on voinut saada ostosten yhteydessä esimerkiksi Seppälästä. Niitä on käytössä myös apteekeissa ja Fazerin vierailukeskuksessa pääkaupunkiseudulla. Samoin alusvaatteita valmistava The Other Danish Guy pakkaa tuotteensa Papticiin.
Toistaiseksi yrityksen ratkaisut ovat olleet pääosin kasseja, mutta materiaalia voi hyödyntää vaikka verkkokaupan muovisten lähetyskuorien korvaamiseen. Tulevaisuudessa myös elintarvikepakkauksissa voitaisiin käyttää entistä enemmän muovia korvaavia ratkaisuja.
– Suomessa on totuttu siihen, että puusta valmistetaan paperia ja taloja. Mutta kun tässä katsoo pidemmälle, niin jo nyt näkee, että puusta tehdään entistä enemmän tekstiilikuitua ja sitä kautta vaatteita sekä entistä korkeampia kerrostaloja ja erilaisia lääkeaineita.
Mustonen arvioikin, että parhaillaan olemme uuden kehityspolun alkuvaiheessa.
Infra valmiina
Papticin pääraaka-aine on kotimainen havusellu. Siitä saadaan valmistettua paperikangasta tuotantoon muutetulla paperikoneella. Käytännössä metsäteollisuuden hiljentyneet paperikoneet ovat luoneet Papticille erinomaiset näkymät.
– Papticin valmistusprosessi perustuu uuteen vaahtoteknologiaan. Käytämme perinteisessä paperikoneessa veden sijasta vaahtoa. Emme siis voi suoraan hypätä olemassa oleville koneille. Voimme kuitenkin hyödyntää suurta osaa olemassa olevasta konekannasta ja infrastruktuurista.
Parhaillaan yrityksellä on käynnissä neuvottelut eri yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Kaikkein kustannustehokkainta sekä koneinvestoinnin että sen operoinnin kannalta on sijoittaa kone toimivan paperitehtaan sisälle. Tehtaalla on käytössä Papticin tarvitsemaa raaka-ainetta, kuten sellukuitua. Tehtaalta saa myös energiaa, vettä ja lämpöä. Myös logistiikkaa on valmiina.
Käytännössä tehtaan sisään syntyy uudenlaista liiketoimintaa, ja koneet saadaan palautettua tuotantoon. Samalla kotimainen havusellu saa uudenlaisen käyttökohteen.
– Tulevan Paptic-koneen kapasiteetti tulee olemaan noin 30 000–40 000 tonnia Papticia vuodessa. Kone tulee käyttämään jopa 25 000–30 000 tonnia sellukuitua.
Mustosen mukaan tarkoitus on kehittää kotimaisen havusellun käyttöä ja avata uusia markkinoita luomalla paperille uusia ominaisuuksia.
Tutkimustausta loi pohjan tuotteelle
Paptic on esimerkki yrityksestä, joka on saanut alkunsa tieteelliseltä pohjalta. Kyseessä on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n spin-off-yritys.
Syksyllä 2014 ensimmäisten puupohjaisten kassien prototyypit valmistuivat, ja niiden kehittäjät lähtivät tapaamaan mahdollisia asiakkaita. Kierros oli lupaava, ja loppuvuonna käyntiin pyörähti rahoituskierros. Huhtikuussa 2015 siemenrahoituskierros päättyi, yritystoiminta käynnistettiin ja keksintö päätettiin kaupallistaa.
– Monista syvästi teknologiaan keskittyneistä startupeista poiketen Papticin syntytarina viitisen vuotta sitten lähti liikkeelle siitä, että jo tuolloin markkinoilla alkoi näkyä sekä asiakaskunnasta että markkinasignaaleista, että muoville haetaan yhä enemmän vaihtoehtoja.
Nyt työn alla on Paptic-koneen hankinta, ja tavoitteena on käynnistää investointiprojekti tämän vuoden loppupuolella. Koneen todennäköinen käynnistymisajankohta on vuoden 2019 lopussa tai vuoden 2020 alussa.
Tutkimukset jatkuvat myös puun muiden komponenttien, kuten ligniinin, eli puun liima-aineen osalta.
Kasvupotentiaalia ulkomailla
Yritys on herättänyt paljon kiinnostusta ulkomailla. Mustonen kertoo, että tällä hetkellä sillä on aiesopimuksia yli puolelle tulevan koneen valmistuskapasiteetista. Yli 90 prosenttia sopimuksista on tullut ulkomailta.
Yritys on herättänyt myös rahoittajien kiinnostuksen. Tähän mennessä se on kerännyt yli viisi miljoonaa euroa rahoitusta. Suuri osa on yksityistä pääomaa, mutta mukana on myös EU:n ja entisen innovaatiorahoittaja Tekesin tukea.
Tällä hetkellä paperikoneen rakentamista varten kerätään kymmeniä miljoonia euroja. Kun tuotanto käynnistyy, nousee myös henkilökunnan määrä. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee 12 henkeä.
Mustonen luottaa yrityksen ja kysynnän vahvaan kasvuun. Hän arvioi, että tulevina vuosina suomalainen puu lähtee entistä vahvemmin uudessa muodossa maailmalle.