Reppuruisku nousee ilmaan – Metsien lannoitus kuntoon droonin avulla
Lisää aiheesta
Mitä yhteistä on Aasian riisiviljelmillä ja suomalaisella metsällä? Kumpaakin voi nyt hoitaa ruiskudroonilla, kertoo joensuulainen yrittäjä.
Eikö metsien lannoitusta voi edelleenkään tehdä muuten kuin raahaamalla raskasta reppuruiskua selässään?
Tätä miettivät neljä opiskeluajoilta tuttua kaverusta Itä-Suomen yliopiston ravintolassa kesällä 2020. Pari päivää myöhemmin he tapasivat Business Joensuun yritysneuvojan, ja pian valmistui liiketoimintasuunnitelma. Saman vuoden syksyllä syntyi Silvadrones-yritys, joka tarjoaa metsänomistajille boorilannoituksia ruiskudroonilla.
– Olimme nähneet isompia kuvauskoptereita yliopiston tutkimuskäytössä ja rupesimme googlailemaan erilaisia vaihtoehtoja, sanoo Veli-Matti Lähteenmäki, hallituksen puheenjohtaja ja yksi osakkaista.
Silvadronesin kuusipotkurinen ruiskudrooni painaa 45 kiloa, kun sen kyydissä on 20 litraa boorilannoiteliuosta. Lannoituslennoilla drooni lentää oman tutkansa sekä gps- ja rtk-paikannusjärjestelmien avulla viiden metrin välein muutamia metrejä latvuston yläpuolella.
Ruiskudroonin edut korostuvat vaikeakulkuisissa metsissä
Lähteenmäki kumppaneineen havahtui, kuinka ruiskudrooneja käytetään maailmalla jo yleisesti maataloudessa, muun muassa Aasian laajoilla riisipelloilla.
– Ne ovat yleistyneet maissa, missä sekä lento- että kasvinsuojelulait sallivat niiden käytön. Pelkästään Aasiassa on jo kymmeniä tuhansia laitteita, Lähteenmäki sanoo.
Ruiskudroonin edut korostuvat siellä, missä ihmisten ja koneiden on vaikea liikkua esimerkiksi pehmeän maaperän takia tai maan tiivistyminen on ongelma. Kun lannoite levitetään ilmasta, myös epätasaisessa maastossa kävelemisen tuomat riskit poistuvat.
– Viljelypinta-ala lisääntyy noin viisi prosenttia, kun pellolla ei tarvitse enää kylvön jälkeen liikkua kasvustoa tallaavalla laitteistolla. Näin perinteisesti renkaiden alle tallautuvakin alue voidaan hyödyntää.
Droonin tutka havaitsee ja kiertää esimerkiksi lannoitettavalla taimikolla olevat säästöpuut, mutta lannoitustyöstä vastaavan pilotin on koko ajan nähtävä ilmassa oleva laite.
Ruiskudrooni on nopea ja tarkka
Metsätaloudessa ruiskudroonit eivät ole kuitenkaan tätä ennen olleet käytössä, Lähteenmäki sanoo.
Yritys suuntaa palvelunsa erityisesti niille metsänomistajille, joilla lannoitettava metsälaikku on liian suuri reppuruiskulla käsiteltäväksi ja toisaalta liian pieni helikopterilannoitukseen.
Droonilevityksellä on omat vahvuutensa verrattuna perinteiseen reppuruiskulannoitukseen. Paitsi että näin vältetään taimien tai puiden seassa kävely, nykytekniikan avulla varmistetaan työjäljen laatu.
– Drooni lentää lannoitusalueella etukäteen tehdyn lentoreitin mukaisesti. Se hyödyntää omaa tutkaansa sekä gps- ja rtk-paikannusjärjestelmiä, eli lentää hyvin itsenäisesti. Jos akku tai lannoitesäiliö tyhjenee, laite ilmoittaa siitä, ja se lennätetään pilotin luo akunvaihtoon tai tankattavaksi. Huollon jälkeen laite hakeutuu takaisin siihen pisteeseen, jossa työ edellisen kerran päättyi.
Kun työ on tehty, metsänomistaja saa työjäljestä kertovan raportin.
– Lannoitustyöstä jäävä digitaalinen ajoura näyttää, missä kohtaa on lennetty ja missä kohtaa ruiskut ovat olleet päällä. Näin metsänomistaja saa mustaa valkoisella siitä, mihin lannoitetta on levitetty.
Etuna on myös käsittelyn nopeus. 45 kilogramman painoinen drooni, joka on varustettu kuudella potkurilla ja täydellä lannoitesäiliöllä, ruiskuttaa hehtaarin alan 15–20 minuutissa riippumatta maaston kivikkoisuudesta tai jyrkkyydestä. Aika sisältää yhden välilaskun, jolloin pilotti vaihtaa akun ja täyttää säiliön lannoitteella.
Lisää kalustoa tulossa
Lähteenmäki kumppaneineen pääsi aloittamaan käytännön työt keväällä 2021 yhden drooniketjun voimin. Ensi kesälle yhtiö suunnittelee lisälaitteiston hankkimista.
– Boorilannoitetta voi levittää sulan maan aikaan, eli käytännössä reilu puoli vuotta huhtikuun lopusta myöhäissyksyyn. Yhdellä laitteella kapasiteetti on noin tuhat hehtaaria vuodessa.
Lähitulevaisuudessa yhtiö aikoo keskittyä metsien boorilannoitukseen, mutta tuntosarvet on viritetty muutakin droonipalvelua varten. Lähteenmäki arvioi, että droonilla voi Suomessakin tulevaisuudessa levittää muita tuotteita, kuten siemeniä tai torjunta-aineita.
– Sitä mukaa kun lainsäädäntö sallii ja kehittyy, voimme siirtyä maatalouden puolelle ja mahdollisesti muiden metsissä käytettävien tehoaineiden – esimerkiksi hirvikarkotteiden – levittämiseen.