Kipinä tulevaisuuden uralle voi syttyä elämässä jo varhain. Näin kävi piikkiöläisen rakennusrestaurointiyritys Restartin Lauri Leppäselle. Viidennen luokan luokkaretkibussi pysähtyi Kangasniemellä vanhalle harmaantuneelle vesimyllylle, mutta opettaja ei päästänyt oppilaita tutkimaan myllyä lähempää. Rakennus jäi silti niin vahvasti Leppäsen mieleen, että 18 vuotta täytettyään ja ajokortin saatuaan hän ajoi uudestaan myllylle omalla autolla.

Lopullinen ahaa-elämys tuli Leppäsen päädyttyä erilaisten rakennusalan töiden jälkeen Tukholman vanhaan kaupunkiin tekemään telineitä rappareille.

– Heidän työtään katsellessani tajusin, että jotain tuollaista haluan tehdä. Se oli hienoa käsityötä, sanoo Leppänen nyt, 18 vuotta restaurointialan yrittäjänä toimittuaan.

Matka jatkui Turkuun rakennusrestaurointikouluun eväänä ”hirveä polte hommiin”. Mies pääsikin tositoimiin jo heti opintojen alussa, kun koululle tuli työtarjouksia, joihin Leppänen oli innokkaimpana tarttumassa.

– Mukana oli isoja projekteja, kuten töitä Louhisaaren ja Kuusiston kartanoissa, mutta siinä vaiheessa ei vielä ollut haavetta yrityksen kasvusta. Pikkuhiljaa töitä kuitenkin tarjottiin lisää ja opiskelukavereista löytyi mukaan sopivia tekijöitä, Leppänen kertoo.

Nykyään Restart työllistää 54 työntekijää, ja asiakkaina on sekä yksityisiä että julkisia tahoja ja kohteina vanhoja rakennuksia vaatimattomista aitoista arvokkaisiin kartanoihin. Uusimman laajennuksen myötä Restart toimii Varsinais-Suomen lisäksi myös pääkaupunkiseudulla.

Restartin yrittäjä Lauri Leppänen (vas.) kertoo, että haastavalla alalla on ollut käyttöä itsevarmuudelle. ”Omaa uskottavuutta on saanut todistella tiedoilla ja taidoilla. Esimerkiksi isomman rakennusliikkeen alla toimiessa on ollut pakko tuoda omat näkemykset esiin hyvin perustellen ja rakennusfysiikka takuuvarmasti tuntien.”

Huonoistakin kokemuksista oppii

Leppäsen oivallus on ollut yhdistää rakennusrestaurointialan eri tekijät samaan yritykseen.

– Alalla oli vahva mielikuva, että muurari, hirsikengittäjä ja muut tekijät toimivat jokainen erillään. Mietin, mikseivät kaikki voisi olla saman katon alla, jolloin pystyisi ottamaan vastaan kohteita kokonaisvastuulla.

Leppäsen tulevaisuuden tavoitteena on siirtää yritystä yhä enenevässä määrin pois pelkästään omilta harteiltaan, mistä syystä toimintaan on otettu mukaan osakkaita.

Lauri Leppänen pohtii, että tekisi nyt kasvua mahdollistavia päätöksiä etupainotteisemmin. ”Palkkaisin ensin työnjohtoa ja suunnittelua ja ottaisin uusia asiakkaita vasta sitten.”

Tavoitteena on myös pitää yritys mielekkäänä työpaikkana työntekijöille.

– Aiemmissa töissäni rakennusalalla näin, miten säästettiin väärissä paikoissa. Jo silloin mietin, että itse en ainakaan toimisi noin.

Käytännössä vastuu työntekijöistä ja samalla laadusta näkyy muun muassa siinä, että uusien tekijöiden parina on muutaman vuoden ajan aina kokeneempi kaveri opastamassa.

Muutoksen siemen rakennusalalla

Leppänen kokee toimivansa ensisijaisesti kulttuurialalla ja vasta toissijaisesti rakennusalalla. Kohteisiin ei saapastella töihin ilman ennakkoperehtymistä, vaan paikan päällä selvitellään rakennuksen historiaa ja aiempia muutosvaiheita. On esimerkiksi onni, jos rakennuksessa on säilytetty vanhat pinkopahvit ja tapetit, joiden perusteella voidaan päästä rakennuksen suurempienkin muutosvaiheiden jäljille.

Lauri Leppäsen kipinä rakennusrestaurointiin syttyi jo viidesluokalla.

– Minua kiehtoo, miten arvokkaasti laadukkaat rakennusmateriaalit vanhenevat ja miten nerokkaasti ennen on käytetty esimerkiksi eri puumateriaaleja ja saatu ne kestämään kaksikin sataa vuotta.

Yritystaipaleen alkuvaiheilla tietoa perinnemenetelmistä oli heikosti saatavilla. Vanhoja mestareita ei enää välttämättä löytynyt, joten moni asia oli opeteltava itse kokeilemalla ja vanhoja rakenteita tutkimalla.

– Uskon, että pikkuhiljaa koko rakennusala on muuttumassa ja perinteisten materiaalien arvostus kasvamassa. Toki budjetti sanelee valintoja yhä, mutta osa ihmisistä on jo kääntymässä pois kertakäyttökuluttamisesta.

Entä sitten se harmaantunut vesimylly Kangasniemellä? Restaurointikouluun päästyään Leppänen etsi käsiinsä myllyn omistajan ja ilmoitti tälle, että tulee kunnostamaan sen. Omistaja hiukan ihmetteli nuorta, innokasta pitkätukkaa mutta suostui lopulta. Niinpä Leppänen hoiti museoviraston avustuksella kuntoon myllyn sekä viisi tontilla seissyttä muuta rakennusta. 

Autamme yritystäsi onnistumaan kaikissa sen eri vaiheissa. Olemme mukana niin uusien yrittäjien kuin suuryritystenkin menestyksessä ja kasvussa. Tutustu eri tilanteisiin ja tarpeisiin kokoamiimme ratkaisuihin yrittäjille.‍‍