Tie yrittäjäksi voi käydä monella tavalla. Liperiläinen Kari Huikuri päätyi yhtiökumppaniksi ja toimitusjohtajaksi yritykseen, jossa hän on jo ehtinyt tehdä 40 vuoden työuran.

Huikuri osti Liperin Myllyn Osuuskunta ItäMaidolta kesällä 2019 yhdessä Joensuun kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnanjohtajana tunnetun Anne Vänskän kanssa. ItäMaito oli ilmoittanut saman vuoden tammikuussa luopuvansa myllystä ja etsivänsä toiminnalle jatkajaa.

Päätös yrittäjäksi lähtemisestä syntyi tilanteessa melko nopeasti, sillä haave myllyn jatkamisesta oli kytenyt Huikurin mielessä jo pitkään.

– Ajatus ei tullut kylmiltään. Olin jo pitkään vienyt yritystä eteenpäin siinä hengessä, että joskus voisin olla itse yrittäjä.

Huikuri aloitti työuransa Liperin Myllyllä varastotehtävissä vuonna 1980 ja eteni vastaamaan sen operatiivisesta toiminnasta. Vuosien saatossa hän on kerännyt alalta paljon tietotaitoa sekä rakentanut hyvät suhteet myllyn asiakkaisiin ja raaka-ainetoimittajiin.

Muun muassa Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtajana toiminut Vänskä taas toi mukanaan pitkän kokemuksensa markkinoinnista ja vahvat yrittäjäverkostonsa.

– Anne otti minuun yhteyttä ja pyysi yhtiökumppaniksi myllytoimintaan. Tuli sellainen olo, että yhdessä saisimme hyvin pyöritettyä tätä hommaa, Huikuri sanoo.

Epävarmuus tulevaisuudesta loi painetta

Vänskän ja Huikurin muodostama tiimi vakuutti myös myllyn edellisen omistajan ItäMaidon. Se luopui yrityksestä keskittyäkseen ydinliiketoimintaansa eli meijeritoimintaan. Huhtikuussa myllyn liiketoiminnan siirtymisestä solmittiin aiesopimus ja lopullinen yrityskauppa tehtiin kesäkuun lopussa.

Virallisesti myllyn omistajuus siirtyi Vänskän omistamalle Karelia Mix -yritykselle. Samalla yritys siirtyi matkailualalta jauhobisnekseen. Huikurista tuli yrityksen vähemmistöosakas ja myllyn toimitusjohtaja.

– Käytimme paljon aikaa sopiaksemme yrityksen toimintaan ja vastuunjakoon liittyvistä asioista. Halusimme myös kirjata ne mahdollisimman kattavasti osakassopimukseen.

Seuraava askel oli sopivan rahoituksen järjestäminen yrityskaupalle. Huikurin ja Vänskän toiveena oli löytää ensisijaisesti paikallinen kumppani, ja rahoitus järjestyikin Liperin Osuuspankin kautta.

Varsinaisessa yrityskaupassa neuvoteltiin muun muassa myllyyn kuuluvista monista kiinteistöistä ja niiden arvosta. Kauppaan kuului myllyn lisäksi konttorirakennus sekä myllyn varastona ollut 2 000 neliön meijerirakennus.

Tärkeää oli myös selvittää pikaisesti se, oliko henkilökunnalla kiinnostusta jatkoon.

– Myllypuolella vaaditaan sellaista ammattitaitoa, jota ei ihan hetkessä opita.

Huikurin ja Vänskän helpotukseksi myllyn viisi vakituista työntekijää halusivat kaikki jatkaa tehtävissään.

Oman paineensa yrityskauppaan toivat asiakkailta ja viljelijöiltä tulevat kyselyt tilanteesta. Pitkittynyt epävarmuus myllyn tulevaisuudesta olisi voinut ajaa heidät kilpailijoiden luokse.

– Siksikin pyrimme tekemään aiesopimuksen mahdollisimman nopeasti ja tiedottamaan asiakkaillemme, että kauppa on syntymässä.

Jauhojen jäljitettävyys kiinnostaa

Yrittäjäksi siirtyminen on lisännyt entisestään Huikurin sitoutumista myllyn kehittämiseen.

– Kyllä se tuo vielä lisävastuuta, kun omat rahat ovat kiinni yrityksessä. Nyt tiedän vastaavani kaikesta Annen kanssa.

Prosessissa Huikurin on yllättänyt omien sanojensa mukaan vain kuntalaisilta, viljantoimittajilta ja asiakkailta saatu positiivisen palautteen määrä. Jos vuonna 1906 perustetulle myllylle ei olisi löytynyt jatkajaa, sen toiminta olisi loppunut kokonaan. Nyt perinteikkään yrityksen tulevaisuus näyttää vakaalta ja moni iloitsee siitä, että omistajuus on paikallisissa käsissä.

Mylly jauhaa elintarvikejauhoja pääasiassa leipomoille, joita on asiakkaina noin 40 eri puolilla Suomea. Kuluttajapakkausten merkitys erityisesti yrityksen näkyvyyden ja brändin kannalta on kuitenkin kasvussa. Liperissä jauhetaan myös luomujauhoja.

– Lähiruoasta on puhuttu jo pitkään. Nyt sen merkitys alkaa vihdoin konkretisoitua myös ihmisten ostopäätöksissä, Huikuri uskoo.

Täysin kotimaisista raaka-aineista jauhettu tuote, jonka hiilijalanjälki on helposti laskettavissa, kiinnostaa yhä enemmän myös leipomoita.

– Leipomosektorilla kiinnitetään enemmän huomiota jäljitettävyyteen. Jauhopusseja halutaan päivittää niin, että tieto alkuperästä välittyy kuluttajille.