Kirjoja, astioita, leluja, vanhoja vaatteita ja niin edelleen. Monessa kodissa kaapit ja varastot pullistelevat tavaraa. Sen on huomannut myös vuosia ammattijärjestäjänä työskennellyt Elina Alasentie.

Hän toimi aiemmin Suomen ammattijärjestäjät ry:n puheenjohtajana, ja viime vuonna hän julkaisi Joka kodin raivausopas -kirjan.

Tavarasta ei aiemmin osattu luopua, mutta tilanne on muuttunut.

Alasentie kertoo, että ensimmäiset ammattijärjestäjät aloittivat toimintansa Yhdysvalloissa 1980-luvulla, ja pikkuhiljaa tavarasta luopumisen ilmiö on levinnyt ympäri maailman.

Suomessa moni heräsi tavaranpaljouteen tutustuttuaan japanilaisen Marie Kondon KonMari-menetelmään. Se on pistänyt ihmiset ajattelemaan, tuoko tavaranpaljous heille oikeasti iloa. Yhä useampi toteaa, että se on enemmänkin taakka. Samalla ihmiset ovat ymmärtäneet, ettei maapallo kestä järjetöntä luonnonvarojen tuhlausta.

– Varsinkin nuorempi sukupolvi on ottanut minimalismin ajatuksen omakseen ja sitä levitetään yleisesti sosiaalisessa mediassa, Alasentie jatkaa.

Innovatiivisia palveluja

Hän kertoo, että Suomessa yksi suurimmista kipupisteistä ovat vaatteet.

– Vaatteiden ostokierteessä oleva joutuu helposti tilanteeseen, jossa hän tuntee hukkuvansa vaatteisiin. Se tuo stressiä.

Monet yrittäjät ovat heränneet tarpeeseen ja luoneet palveluja, joilla ihmisiä autetaan luopumaan tavarasta fiksusti. Vaatteiden ongelmaa ratkotaan esimerkiksi uusilla verkkopalveluilla.

Kuluttajien välistä vertaiskauppaa käydään Suomessa jo sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Suosittuja kauppapaikkoja ovat esimerkiksi Tori.fi, Huuto.net ja erilaiset Facebook-ryhmät. Niiden rinnalle on syntynyt myös täysin uusia verkkopalveluja.

Yksi niistä on Bertta Häkkisen ja tämän liikekumppanien perustama Rekki. Se ostaa käytettyjä vaatteita yksityishenkilöiltä ja myy laatutarkastetut vaatteet sitten omassa nettikaupassaan.

– Halusimme tehdä käytettyjen vaatteiden myymisestä helpompaa. Halusimme, ettei myyjän tarvitse huolehtia siitä, meneekö tavara kaupaksi. Hän saa rahat varmuudella käteen, kertoo yrityksen operatiivisena johtajana toimiva Häkkinen.

Yhtiön mallissa asiakkaat voivat lähettää vaatteita Rekille ilman postikuluja. Vaatteiden laatu tarkastetaan ja kriteerit täyttävistä vaatteista lähetetään tarjous. Jos asiakas hyväksyy tarjouksen, Rekki ottaa vaatteet myytäväksi nettikauppaansa.

Ne vaatteet, joita ei oteta myyntiin, voidaan laittaa kierrätykseen, materiaalikiertoon tai lähettää takaisin asiakkaalle.

Palvelu sopii hyvin ihmisille, jotka haluavat vähentää tavaramääräänsä ekologisesti.

– Olemme huomanneet, että tietyillä sykleillä ihmiset luopuvat tavarasta ja tyhjentävät vaatekaappejaan, Häkkinen kertoo.

Suomessa toimii myös kirpputorimalliin perustuvia käytettyjen vaatteiden kauppoja kuten Emmy ja Netflea.com. Lisäksi maailman suurimpiin kuuluvalla kirpputoripalvelulla, Swap.comilla, on suomalaistausta. Rekin tapaisia palveluja ei aiemmin ole ollut Suomessa, mutta maailmalla konseptia edustaa esimerkiksi threadUP.

Häkkinen kertoo, että Suomessa on selvästi ollut iso tilaus Rekin tarjoamalle palvelulle. Yhtiölle on tarjottu vaatteita enemmän kuin niitä on pystytty ottamaan vastaan. Välillä jonossa on ollut 200 myyjää. Rekki rekrytoikin parhaillaan lisää henkilökuntaa, ja myynti on kovassa kasvussa.

– Olemme heinäkuuhun 2017 mennessä yli kolminkertaistaneet viime vuoden liikevaihdon, kertoo Häkkinen.

Kysyntä kasvaa

Tavarasta luopumisen trendi näkyy myös ammattijärjestäjien palvelujen kysynnässä. Elina Alasentien mukaan Suomessa on vuosien varrella koulutettu noin 200 ammattijärjestäjää. Heistä palveluja tarjoaa nyt yli 50 henkilöä.

– Ammattijärjestäjä tekee työtä aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Työ aloitetaan yleensä keskustelulla, jossa pyritään saamaan selville pahimmat kipupisteet, Alasentie sanoo.

Järjestelytyö keskitetään yhdessä näihin kohteisiin. Tavoite on antaa eväät järjestyksen kestävään ylläpitoon.

– Jos ei ole aiemmin heittänyt tavaraa pois, se voi olla vaikeaa. Kun sitä tekee enemmän, oppii tarvittavan nopean päätöksentekoprosessin.

Osa ammattijärjestäjistä on keskittynyt yritysten auttamiseen. Yrityspuolella suurimmat haasteet liittyvät yleensä tuottavuuteen.

– Työntekijä ei välttämättä ymmärrä, että hän saattaa kuluttaa tunteja asioiden etsimiseen, Alasentie muistuttaa.

Tyypillinen ongelma on pöytien ja kaappien paperipinot, joihin tärkeät asiakirjat hukkuvat. Kaaoksen poistamiseen kannattaakin varata riittävästi aikaa.

– Muutamien tuntien urakka voi tulla nopeasti korkojen kanssa takaisin, Elina Alasentie kannustaa.

Vinkit yrittäjälle: miten luovut turhasta roinasta?

1. Poista tavaraa oikeilla kysymyksillä

– Mikä on pahin mitä tapahtuu, jos heitän tämän menemään?

– Saanko hankittua tiedot tai tavaran helposti uudelleen, jos myöhemmin tarvitsisin niitä?

– Keksinkö jonkun tietyn tilanteen, jossa voin vielä käyttää tätä?

– Onko tavara kiva säilyttää, vai tuottaako se lähinnä harmia?

2. Jos roinasta on vaikea luopua, ota työkaveri avuksi

– Aiotko oikeasti korjata tuon, kun et ole viiteen vuoteen korjannut? Ulkopuolinen näkee tilanteen usein selvemmin.

– Tee turhasta tavarasta luopumisesta yhteinen projekti. Järjestämiseen voi myös varata yhteisen ajan.

3. Kerro mitä pitää arkistoida

– Kun kaikille on selvää, mitä asioita on pakko säilyttää (esim. lakivaatimusten vuoksi), tarpeeton uskalletaan heittää pois.

4. Huomioi yksilölliset erot

– Hyvä järjestys lisää yleensä tehokkuutta ja parantaa työn laatua, mutta on toki toisenlaisiakin ihmisiä. Jollakulla työpöydän pieni kaaos voi lisätä luovuutta.

5. Ylläpidä saavutettua järjestystä

– Kaikille tavaroille paikka – kaikki tavarat paikallaan. Klassinen sääntö auttaa pitämään kiinni järjestyksestä.