Porvoon paraatipaikalla, Rihkamatorin laidassa, on komea vanha pankkitalo. Yli sadan vuoden ajan porvoolaiset ovat kävelleet sen edestä viereisen vanhan kaupungin kaduille. Nyt pankkirakennus on saanut uuden elämän. Se ei ole enää yhden yrityksen komea toimitalo, vaan Porvoon ensimmäinen yhteisöllinen työtila.

Talon toiseen kerrokseen on sijoitettu yhteensä 45 työpistettä. Tarjolla on tiloja rauhallisista yhden hengen työhuoneista aina suuriin kuuden hengen huoneisiin saakka. Rakennukseen aamulla tuleva yrittäjä voi teknisesti työskennellä yksin, mutta työpaikalle tultuaan hän kuuluukin kymmenien henkien suuruiseen "työyhteisöön".

Tällaisten yhteisöllisten työtilojen suosio kasvaa jatkuvasti. Yhä useammalle suomalaiselle jaettu työtila on pysyvä työpaikka.

– Avasimme reilu pari kuukautta sitten maaliskuussa. Nyt käyttöasteemme on jo viitisenkymmentä prosenttia, kertoo Cospacen vetäjä Petter Larsen.

Syksylle on tiedossa lisää asiakkaita, ja talon odotetaan olevan pian täynnä elämää.

Yhteisöllisten työtilojen yleistyminen nivoutuu työelämään muutokseen. Yhä useampi työskentelee itsenäisesti freelancerina, yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.

Työtä voi tehdä kotona tai vaikkapa kahvilassa, mutta moni kaipaa erillistä työtilaa ja ennen kaikkea työyhteisöä. Yhteisöllinen työtila tarjoaa kaikkea tätä. Se on yleensä myös perinteistä vuokrattua tilaa edullisempi ratkaisu, eikä aloittelevan yrityksen tarvitse sitoutua pitkiin vuokrasopimuksiin.

Konseptit ovat toki erilaisia. Joissakin työtiloissa painopiste on satunnaisemmissa vierailuissa. Esimerkiksi Technopoliksen Human Workplace UMA -konsepti on suunnattu henkilöille, joilla on pysyvä työpiste muualla. Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus käyttää työtilojen verkostoa 11 kaupungissa ja viidessä eri maassa.

Päiväksi, viikoksi tai pysyvästi

Porvoon Cospacella on kolme hinnoittelumallia, jotka sopivat erityyppisille asiakkaille.

Kokeilijoille ja satunnaisille käyttäjille, esimerkiksi freelancereille, myydään päivälippua parin kymmenen euron hintaan. Toinen asiakasryhmä ovat kaupungissa tilapäisesti viikon tai pari työskentelevät henkilöt, joiden on järkevintä hankkia viikkolippu.

Suurin osa asiakkaista haluaa kuitenkin käyttää tiloja jatkuvasti. He maksavat työtilasta kuukausihintaa, joka on palvelupaketista riippuen 300 euron tuntumassa.

Larsen muistuttaa, että jaettu työtila ei sovi kaikille. Jos tiloissa tarvitsee säilyttää suurempia määriä tavaraa, laitteistoja tai arkistoja, perinteinen toimitila voi olla parempi vaihtoehto. Tai yrityksellä voisi olla tarve varmistaa, etteivät ulkopuoliset voi missään tilanteessa kuulla työntekijöiden välisiä keskusteluja. Suurella osalla yrittäjiä ei kuitenkaan ole tällaisia rajoituksia.

– Ei ole ollut kovin montaa, jotka ovat tulleet tutustumaan eivätkä ole jääneet asiakkaiksi, Larsen kertoo.

Työtila auttaa verkostoitumisessa

Verkostoituminen – se on yksi yhteisöllisten työtilojen merkittävimmistä hyödyistä. Työtiloissa on yleensä erityyppisiä yrittäjiä, jotka voivat tarjota palveluja myös toisilleen. Jos uuden tuotteen kehittäjä tarvitsee vaikkapa markkinointiapua, sitä ei välttämättä tarvitse etsiä kahvihuonetta kauempaa. Yhteisölliseen työtilaan voi myös keskittyä tietyn alan yrityksiä, jolloin ne voivat tehdä yhteistyötä.

– Meillä on pitkän tähtäimen tavoitteena saada tiloihin joitakin cleantech-yrityksiä, Larsen kertoo.

Syynä on se, että talon yläkerrassa toimii Larsenin isän perustama Lamor-yritys, joka myy öljyntorjuntapalveluja maailmanlaajuisesti.

– Lamor lähti maailmalle paikallisten alihankkijoiden avulla. Haluamme nyt omalta osaltamme edistää verkostoitumista Porvoossa ja auttaa cleantech-alan yrityksiä, Petter Larsen kertoo.

Joissain työtiloissa verkostoituminen kuuluu koko konseptin ydintavoitteisiin. Esimerkiksi Helsingin keskustassa sijaitseva Microsoft Flux tarjoaa työtilaa käyttöön ilmaiseksi. Yksi tavoitteista on luoda kontakteja startup-yrityksiin ja luovien alojen työntekijöihin.

Uuden tekniikan yhteisöllinen paja

Myös Helsingin Pitäjänmäessä on yhteisöllinen työtila. Helsinki Hacklabissa on työhuoneita ja verstaita, joissa voi vaikkapa käyttää yhteistä 3D-tulostinta, kehittää kädentaitoja tai rakentaa robotteja. Konsepti on aivan toisenlainen kuin esimerkiksi Porvoon Cospacessa.

Maailmalla ilmiöstä käytetään nimityksiä hackerspace ja makerspace. Tällaisissa työtiloissa voivat yhdistyä esimerkiksi ohjelmointi ja erilaisten teknisten laitteiden rakentaminen.

– Kansainvälinen hackerspace-liike on todella monimuotoinen. On yritystoimintaa painottavaa ajattelua ja toisaalta myös hyvin aatteellista toimintaa, kertoo Helsinki Hacklab -yhdistyksen varapuheenjohtaja Teppo Jussmäki.

Helsingissä toiminta on pääasiassa harrastepohjaista. Hacklabissa käy viitisenkymmentä "avainjäsentä", jotka maksavat pientä kuukausimaksua. Tiloissa käy lisäksi epäsäännöllisemmin yli 200 muuta harrastajaa. Jussmäki kertoo, että Hacklabia käytetään myös työkäyttöön, esimerkiksi etätyön tekemiseen.

– Järjestämme myös koulutuksia, joilla edistetään jäsenten osaamista. Olemme järjestäneet kursseja esimerkiksi digitaalitekniikasta, elektroniikasta, mekaniikasta ja ohjelmoinnista, Jussmäki kertoo.

Tutustu OPn yrittäjän palveluihin.‍