1. Myönnä, ettet selviä ilman

Kaikki yritykset tuoksuvat ja näyttävät, ehkä maistuvatkin, joltakin. Jokainen yritys myös toimii jollain lailla. Näin syntyy mielikuvia, kun asiakkaat ja muut sidosryhmät ajattelevat yrityksestä jotain.

Ja äkkiä yrityksellä onkin brändi. Niin käy väistämättä, markkinointiammattilainen Anne Korkiakoski sanoo.

‒ Jokaisella yrityksellä on brändi. Se syntyy osin itse, osin siihen voi vaikuttaa. Jos brändi syntyy täysin tuuliajolla, siinä on mukana usein jotain, joka ei palvele yritystä. Siksi tietoinen brändääminen kannattaa.

2. Kaivaudu nahkaan

Brändi on viitannut alkujaan karjan merkitsemiseen polttomerkein — niin eri omistajien eläimet olivat tunnistettavissa. Korkiakosken mukaan sama pätee yhä.

‒ Brändi paljastaa valmistajan. Kun tennareiden sivussa on kolme raitaa, kyseessä ovat tietenkin Adidaksen kengät.

Tosin nykyään sanaan latautuu muutakin. Merkki ei saisi olla vain nahassa, vaan pitäisi päästä sen alle.

‒ Kun piirtää paperille summittaisen kaaren, ja kysyy ihmisiltä eri puolilla maailmaa, mitä se tarkoittaa, he osaavat vastata ”urheiluvaatejätti Nike”. Tällainen on todellinen brändi, kun ihmiset osaavat kertoa yhdestä pienestä tunnuksesta, että mitä, kenelle ja mihin hintaan, Korkiakoski kuvaa.

3. Mieti, millä erotut

Yritysbrändin rakentaminen alkaa yrityksen nimeämisestä. Ole huolellinen, pahimmassa tapauksessa nimi vie harhaan, Korkiakoski vinkkaa.

‒ Jos perustaisin Hanna-tädin perinnekahvilan, olisi turha tarjota orgaanipullaa ja hienoa japanilaista teetä. Asiakkaani olettaisivat saavansa ennemminkin Kulta Katriinaa ja korvapuusteja. Vastaavasti tilanne olisi toinen, jos kahvilani olisi vaikkapa Japanilainen teehuone.

Korkiakoski neuvoo:

‒ Miettisin sitä, että mikä erottaa meidät kaikista muista kahviloista. Mistä yritykseni tunnetaan?

4. Soluttaudu kohderyhmääsi

Korkiakosken mukaan brändeihin liitetään usein turhaa mystiikkaa. Nollabudjetilla ei pärjää, mutta mainostoimistojenkaan apua ei aina tarvita. Alkuun pääsee itsekin.

Vaikka näin:

‒ Jos suunnittelet hillomerkin perustamista, mene kauppaan. Kun joku ostaa hilloa, kysy, miksi hän valitsi juuri tuon purkin, Korkiakoski sanoo.

Tai näin:

‒ Jos kehität uutta mobiilisovellusta ikäihmisille, etkä tunne yli 70-vuotiaiden ajatusmaailmaa, hankkiudu vapaaehtoistöihin palvelutaloon. Niin saat selville, mitä seniorit tekevät ja mikä heihin vetoaa, Korkiakoski kertoo.

Toisaalta itseäänkin havainnoimalla voi oppia brändien vetovoimaisuudesta yhtä sun toista. Mieti, miksi ostit juuri sen auton, puhelimen tai hammastahnan?

5. Älä vedätä

Hyvä brändi ei vedätä, aivan kuten hyvin brändätyn yrityksen nimikään ei vedätä. Tavoitteena on brändi, joka vastaa mahdollisimman hyvin totuutta. Halpuuskin voi olla hyve.

‒ Esimerkiksi huonekaluketju Ikea, halpoja vaatteita myyvä Hennes ja Mauritz sekä pikaruokajätti McDonald´s ovat erittäin vahvoja brändejä. Ne vain tunnetaan jostain muusta kuin korkeasta laadusta ‒ halvoista hinnoista ja helposta saatavuudesta, Korkiakoski antaa esimerkin.

6. Läpäise kaikki

Kun selkeä ja vahva brändi on kehitelty, sen pitäisi näkyä enemmän tai vähemmän kaikessa, kuten työntekijöiden vaatetuksessa, firman julkisivussa ja joulukorteissa.

‒ Esimerkiksi hissiyhtiö Koneella mietitään sitäkin, mitä lukee niissä kylteissä, jotka viedään korjausta odottavan hissin eteen, Korkiakoski kertoo.

7. Älä tee nokioita

Kuvitteletko, että kun tuotteesi on hyvä, se riittää? Että markkinoidensa paras tuote myy itse itsensä? Että kerran brändätty ja sillä selvä — huipun reunalla brändäämisen voi jo lopettaa?

Se voi olla dramaattinen virhe, Korkiakoski varoittaa.

‒ Nokian matkapuhelimet ovat aina olleet mielettömän hyviä teknisiltä ominaisuuksiltaan, Applen iPhonet eivät niinkään, mutta silti Nokia rapautui ja Apple porskuttaa. Vaikka tuote oli loistava, se ei riittänyt. Apple voitti, koska sillä oli vahvempi brändi.

8. Varo somea

Entä loppu? Miten brändi tuhoutuu?

Korkiakosken mukaan tavallisin tarina on hiljainen katoaminen yrityskauppojen myötä. Suomesta on esimerkiksi myyty viime vuosina monta lupaavaa startupia kansainvälisille jäteille, kuten Jaiku Googlelle, Protogeo ja Pryte Facebookille sekä Indoor.io Applelle. Silloin jätti imee pikkubrändin sisäänsä, oman brändinsä alle.

Toisaalta brändit voivat tuhoutua räiskyvämminkin, Korkiakoski muistuttaa.

‒ Sosiaalisen median aikana yksi kriisi voi rapauttaa vahvankin brändin minuuteissa, jopa sekunneissa. Viimeisimpiä esimerkkejä ovat Volkswagenin päästöhuijaukset, Nokian Renkaiden testituloshuijaukset ja Ylen uskottavuuskohu.

Sitten ovat vielä tähdenlennot.

‒ Ne ovat niitä aidosti huonoja tuotteita ja palveluita, jotka on onnistettu brändäämällä käärimään kauniiseen pakettiin. Kun petos paljastuu, lento oli siinä. Paperi ei kanna kauas, vaikka se kiiltäisi, Korkiakoski sanoo.

Anne Korkiakoski on työskennellyt markkinointi- ja viestintäjohtajana muun muassa Koneella ja Elisalla sekä mainostoimisto EuroRSCG:n Suomen ja Pohjoismaiden johtajana. Nykyisin Korkiakoski vaikuttaa useiden eri organisaatioiden hallituksissa markkinointiasiantuntijana.

Lue myös: Kasvuyritys Silmusalaatissa tuote ja toimitusjohtaja on brändätty