"Yrittäjän identiteetin löytymiseen meni aikaa"
Lisää aiheesta
Pesulan omistaja Minna-Liisa Vesanen on tyytyväinen rohkeaan päätökseensä ostaa valmis yritys. Aiempi ura teknologiateollisuuden palveluksessa on ollut hyödyksi yrityksen toiminnan tehostamisessa ja kannattavuuden parantamisessa.
– Iso motiivi yrittäjäksi ryhtymiseksi oli, ettei minun enää tarvinnut hakea töitä, sanoo kuusi vuotta Tampereen Lielahdessa pesulaa pyörittänyt Minna-Liisa Vesanen.
Pitkän uran kansainvälisissä johtotehtävissä Accenturella ja Nokialla tehneen diplomi-insinöörin hyppääminen pesulan omistajaksi oli yllätys niin entisille kollegoille kuin naiselle itselleenkin. Elämänmuutosta edelsi Nokian murrosta ja yt-kierroksia seurannut vuoden pesti tuttavan yrityksessä ja sen jälkeen voimille ottanut puolen vuoden pätkä työttömänä työnhakijana.
– Rankka ajanjakso, Vesanen toteaa, sillä saman alan työnhakijoita oli tällä seudulla silloin paljon.
Sitten tuli päivä, jolloin Vesanen lähti pesuaineostoksille tuttuun Lielahden pesulaan.
– Tyttäreni oli ollut pesulassa kesätöissä, ja meistä oli yrittäjän kanssa tullut hyvänpäiväntutut. Kun sitten kuulumisia vaihtaessamme kerroin olevani työttömänä, sain vastauksen, että osta tästä pesula.
Vesanen, jota kokonaan uuden yrityksen perustaminen ei ollut koskaan kiinnostanut, huomasi innostuvansa ajatuksesta. Tilaisuuteen tarttumisessa auttoi, että hänen ekonomimiehensä kannusti yrittäjyyteen ja lupasi auttaa kirjanpidossa sekä muissa talousasioissa.
Myyjän ja ostajan arviot hinnasta osuivat samoille tuhansille. Vesanen maksoi yrityksestä keskihintaisen henkilöauton verran ja ajatteli, ettei siitä lopullinen elämän katastrofi voi tulla.
– Lopulta tunne ratkaisi. Ajattelin, että meni syteen tai saveen, minä ostan nyt pesulan.
Yritysasiakkaat tasaavat pesulatoiminnan kausiluontoisuutta
Ensimmäinen talvi yrittäjänä koetteli Vesalaisen uskoa ratkaisuunsa. Pesulan asiakkaista suuri osa oli yksityisasiakkaita ja sen myötä työ vahvasti kausiluontoista – talvella hiljaista, kesällä hulinaa.
– Välillä kertaa tuli sellainen olo, että herranpieksut, olipa typerä teko.
Edellinen omistaja toki valisti Vesalaista ja kaupatkin tehtiin talvella, koska myyjä sanoi uuden opettelun olevan kiireen takia kesällä mahdotonta.
– Vaan kun olin ottanut velkaa tiukalla takaisinmaksusuunnitelmalla ja rahaa tuli sisään tosi vähän, mieli heitteli. Mutta kevät koitti lopulta ja tosissani en katunut päätöstäni päivääkään, Vesanen muistelee.
Aluksi Vesanen teki asiat samoin kuin entinen omistaja oli opettanut.
– Helposti ajatellaan, että kaikkihan pyykkiä osaavat pestä, mutta on tämä aika paljon kotipyykkiä haastavampaa. Erityisesti yritysasiakkaat ovat tarkkoja toimitusajoista ja -tavoista.
Puolen vuoden jälkeen pesutyö alkoi olla rutiinia ja Vesanen ehti miettiä yritystoiminnan kehittämistä. Hän uudisti yrityksen kotisivut, laittoi hinnastot nettiin ja panosti sosiaalisen median kanaviin.
Tehokkuus ja rationaalisuus näkyvät tuloksessa
Ensimmäisen talven jälkeen Vesanen ymmärsi, että tulovirran tasaamiseksi piti saada lisää yritysasiakkaita, joilta töitä tulisi ympäri vuoden. Nyt kun yritys pesee esimerkiksi vanhusten hoivakotien pyykkiä, on toiminnan kausaalisuus pienempi.
Samalla hän myös luopui osasta asiakkaita.
– Olin ehkä hiukan hullunrohkeakin, kun irtisanoin huonoimmin kannattavia asiakkuuksia niin pian, mutta perustin päätökseni tekemiini katelaskelmiin. Kannattavuus edellyttää, että kaiken tekemisen pitää tuottaa lisäarvoa.
Se vaatii, että mitään sellaista ei tehdä, mistä asiakas ei ole valmis maksamaan.
– Aiemmalla urallani opin, että turhat joulujuhlaliikkeet pitää karsia. Kun toiminta on mahdollisimman tehokasta ja rationaalista, se näkyy itsellä viivan alla.
Osa uusista asiakkaista on Vesalaisen yllätykseksi löytynyt vanhan Nokian aikaisen verkostoitumisen ansiosta.
– Olen esimerkiksi saanut puheluita yritysten pyykkien pesusta, koska joku entinen nokialainen on kertonut tietävänsä toisen ex-nokialaisen, jolla on nykyään pesula. En ikinä olisi osannut ajatella, että aiemman työelämän verkostot voisivat olla tässä hyödyksi.
Yrittäjän identiteetin omaksumiseen meni aikaa
Ehkä suurimman ajattelutavan muutoksen Vesalaiselta vaati yrityksen aukioloaikojen aikaansaama sitovuus.
– Olin tehnyt vuosia töitä koko hereillä oloajan paikasta riippumatta, koska minulla oli tiimiläisiä ympäri maailman. Yhtäkkiä minun piti tulla joka päivä tänne pesulaan ja olla paikalla kahdeksan tuntia, oli töitä tai ei.
Vesalaisen mieleen on jäänyt eräs kevätpäivä, jolloin hän ensimmäisen kerran kunnolla ymmärsi, että voi itse päättää kaikesta.
– Oli taas yksi hiljainen kevätpäivä, ja neljältä oli alkamassa Suomen lätkämatsi Ruotsia vastaan. Aikani harmittelin, että liike on auki viiteen, kunnes oivalsin, että minulla itselläni on valtuudet laittaa ovi lukkoon ja lappu oveen, että suljettu loppupäivän ajaksi.
Vesanen sanoo, että vallan oivaltamiseen meni aikaa, koska hän oli aina ennen tehnyt töitä isojen organisaatioiden pienenä rattaana.
– Sekin kesti, että osasin ajatella itseäni yrittäjänä. Alusta asti oli kuitenkin tosi kiva vastata ”kyllä” puheluihin, joissa kysyttiin, vastaatteko te tämän yrityksen markkinoinnista tai pesuaineista, Vesanen naurahtaa.
Tytärkin on innostunut yrittäjyydestä
Aluksi Vesanen työskenteli yrityksessä yksin, nyt apuna on kaksi työntekijää. Erityisen hyvältä tuntuu, että oma tytär Saana Keränen, 24, on innostunut yrittäjyydestä ja opiskelee liiketaloutta oppisopimuksella äidin pesulassa työskennellen.
– Tyttären mukana olo helpottaa omaa arkeani, kun en enää ole niin sidottu aukioloaikoihin. Hän pystyy pyörittämään yritystä täysin esimerkiksi lomani ajan ja voin luottaa siihen, että homma toimii.
Kaiken kaikkiaan pesulan tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä se sijaitsee vilkkaalla alueella ja Tampere kasvaa koko ajan. Pesulabisnes on usein paikallista, mutta Lielahden pesulaan saapuu asiakkaita myös Ylöjärveltä ja Hämeenkyröstä.
Viiden vuoden kuluttua Vesanen aikoo jäädä eläkkeelle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen turvin.
– Siihen saakka on tarkoituksena pitää pesula kunnossa, jotta tyttäreni voi halutessaan jatkaa sen toimintaa.
Parasta yrittäjyydessä. Itsenäisyys on ylivoimainen ykkönen – se, että saan itse päättää ihan kaikesta.
Huonointa yrittäjyydessä. Itsenäisyyden tuoma toinen puoli eli sitovuus, vaikka tyttäreni onkin koko ajan tiukemmin mukana.
Missä olen onnistunut. Olen mielestäni aika hyvä yrittäjä. Omaan laatutaustan ja ymmärrän, että kaiken tekemisen pitää tuottaa lisäarvoa.
Mitä olisin voinut tehdä toisin. Lainaa olisin voinut maksaa hiukan hitaammin takaisin, jotta ensimmäisen talven stressi olisi ollut vähemmän näännyttävää.