Vaasassa toimiva Ampner on yksi kotimaisista uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan, erikoistuneista yrityksistä. Se konsultoi muun muassa tuulivoimaloiden rakentajia ja auttaa voimaloita liittymään sähköverkkoon.

– Näytämme verkkoyhtiölle sähköverkkoon liittyjän puolesta, että yhtiön määrittämät vaatimukset toteutuvat. Tähän sisältyy suunnittelutyötä, simulointia, laskentaa ja testausta, kertoo asiantuntijayrityksen toinen perustaja Mika Jantunen.

Hän on toiminut tuulivoiman parissa koko 14-vuotisen työuransa ajan. Näiden vuosien kuluessa Jantunen on kartuttanut kokemusta myös ulkomailta. Vuosina 2007–2009 hän työskenteli Kiinassa. Tuona aikana tuulivoima alkoi yleistyä siellä vauhdilla.

Yrittäjäksi Jantusen toi kiinnostus kokeilla uutta sekä se, että alan kasvun merkit vahvistuivat entisestään. Vuonna 2012 hän perusti Pasi Törmäsen kanssa konsultointiin keskittyneen Ampnerin.

– Tunnistimme, että tuulivoima on lyömässä läpi. Syöttötariffi sekä uudet tekniset vaatimukset synnyttivät markkinan, jossa asiantuntemuksestamme oli hyötyä.

Niinpä yritys kehitti sähköverkkoon liittymistä helpottavan palvelupaketin. Se myös suunnittelee tuulivoimalaitoksen sähköjärjestelmiä.

Nopean kasvun vuodet

Jantunen kertoo, että viime vuodet ovat olleet alalla vauhdikkaita. Erityisesti rannikolla tuulivoimaloita on rakennettu melko paljon viiden viime vuoden aikana.

Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Myös päivien välillä on eroja. Paikoin lukema voi olla melko korkea. Marraskuun alkupuolella parhaimpina päivinä 15–20 prosenttia kotimaassa kulutetusta sähköstä tuotettiin tuulivoimalla, Jantunen arvioi.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan viime vuoden lopussa Suomessa oli yhteensä 552 tuulivoimalaa. Ne kattoivat maan sähkönkulutuksesta 3,6 prosenttia. Tuotanto nousi noin kolmanneksen vuodesta 2015. Jantunen arvioi, että kasvu jatkuu myös tulevien vuosien aikana.

– Uskon, että tuulivoiman suosio kasvaa edelleen. Suomessa rakennustahti on ollut poikkeuksellinen nopeaa kolmen–neljän viime vuoden aikana. Sellaista ryntäystä ei enää tule. Yksi suunta voisi olla, että merelle rakennettaisiin enemmän.

Reilussa kymmenessä vuodessa tuulivoimaloiden teknologia on kehittynyt ja teho on noussut. Järjestelmät ovat entistä älykkäämpiä. Yleisestikin uusiutuvat energiamuodot kiinnostavat kuluttajia. Tähän on vaikuttanut Jantusen mukaan niin politiikka kuin energiamuotojen julkisuudessa saama näkyvyys. Hän arvioi, että myös aurinkosähkön kysyntä on kotimaassa kasvamaan päin.

Tuulivoimalaitos rakentuu yhteisvoimin

Kotimaan tuulimyllyillä on mittaa noin 200 metriä, kun korkeus lasketaan maan pinnalta korkeimmalla olevan siiven kärkeen. Niin sanottu napakorkeus on 120–150 metriä. Yksittäisellä roottorin siivellä on siis mittaa reilut 60–70 metriä.

Tuulivoimalaitosten tuulimyllyjen määrä vaihtelee yhdestä useisiin kymmeniin. Jantunen kertoo, että usein voimala tulee valmiina pakettina ulkomaiselta toimittajalta. Tuulivoimalan rakentamiseen osallistuu kuitenkin useita kotimaisia pk-yrityksiä.

– Maanrakennustöitä tulee jonkin verran ja metsää pitää kaataa. Siellä voi olla yksittäisiä metsureita tai kaivinkoneen kuljettajia. Jotta raskaat komponentit saadaan paikalle, vaaditaan myös kantavat tiet. Usein mukana on paikallisia maansiirtourakoitsijoita.

Samoin betoni- ja raudoitustöissä käytetään Jantusen mukaan paikallisia tekijöitä. Suomessa on myös alan kilpailukykyistä osaamista, joka kiinnostaa maailmalla. Vaasan lisäksi Oulun seudulla on paljon alan osaajia.

– Oulussa toimi viime vuosikymmenenä Winwind Oy, joka oli kotimainen tuulivoimalavalmistaja. Yritys meni konkurssiin vuonna 2013, ja sen työntekijät ovat lähteneet jalostamaan osaamistaan. He ovat perustaneet yrityksiä. Seudulla on vahvaa osaamista esimerkiksi mekaanisesta huollosta.

Kansainväliset projektit ovat osa kotimaisten yritysten arkea. Ulkomailla on myös potentiaalia. Jantusen arvion mukaan Kiina ja Intia muodostavat tuulivoiman kokonaismarkkinoista noin 30–40 prosenttia tulevan kymmenen vuoden aikana. Myös Yhdysvallat on suuri markkina.

Osaaminen ja ammattilaiset kulkevat maiden rajojen yli. Esimerkiksi Ampnerilla on projekteja Ruotsissa ja Norjassa.

– Tuulivoimaa rakennettiin ja tälläkin hetkellä rakennetaan paljon Suomeen. Se on luonut kotimaahan osaamista, jota on mahdollista käyttää kansainvälisissä projekteissa.