Kun yritys tarvitsee kasvustrategian jalkautukseen potkua, yksi vaihtoehto on hakea sitä listautumalla pörssiin. Tähän ratkaisuun päätyi myös Kotipizza Group vuonna 2015.

Prosessissa mukana ollut OPn osakeanneista ja listautumisista vastaaja johtaja Pekka Suhonen kertoo, että kasvustrategian tukemisen lisäksi tyypillisiä syitä listautumiselle ovat pääsy pääomamarkkinoille ja julkiseen pääomarahoitukseen, osakkeen likviditeetin ja hinnanmuodostuksen parantaminen sekä omistajapohjan laajentaminen.

Kotipizzan listautumisesta hän toteaa, että yhtiö oli kiinnostavassa vaiheessa ja omistajien sekä listautumisessa järjestäjänä toimineen pankin eli OPn arvion mukaan selkeästi pörssiyritys.

– Oli etuoikeus olla tuomassa ensimmäistä fast casual -ketjua pörssiin. Kotipizza on ollut tiennäyttäjä, Suhonen toteaa.

Kotipizzan toimitusjohtaja Tommi Tervanen oli uudistanut ketjun strategiaa parin vuoden aikana ja syksyllä 2014 hän ja pääomasijoitusyhtiö Sentica ostivat yhtiön kaikki osakkeet edelliseltä omistajalta.

– Tyypillisesti, kun pääomasijoittaja ja yhtiö menevät tällä tavalla naimisiin, tiedetään myös, milloin erotaan, Tervanen sanoo.

Eroa kutsutaan exitiksi, ja pörssiin listautuminen on pääomasijoittajalle usein luontainen tapa toteuttaa se. Kotipizzan tapauksessa tosin Sentica lähti vasta muutama vuosi pörssiin listautumisen jälkeen vuonna 2017 historiallisella yhdessä yössä tapahtuneella kaupalla.

– Listautuminen oli tästäkin syystä kiinnostava pääomasijoittaja-case. Sentica sijoitti yhtiöön lisää rahaa siinä vaiheessa, kun yleensä exitoidutaan, sillä se halusi tukea yhtiön kasvua, sanoo Pekka Suhonen.

Tommi Tervanen kertoo, että pääomasijoitusyhtiö toi paljon ryhtiä ja rakennetta Kotipizzan toimintaan.

– Kehitimme sen ansiosta esimerkiksi raportointiamme hurjasti, hän kertoo.

Tämä oli hyödyllistä listautumiseen valmistautumisen kannalta.

Trendit ja vastuullisuus edellä

Kotipizza alkoi Tervasen johdolla panostaa digitaalisuuteen, nopeastikin vaihtuviin kuluttajatrendeihin sekä vastuullisuuteen. Mistä tuore toimitusjohtaja tiesi uudistaa yrityksen strategiaa oikeaan suuntaan?

Tätä varten täytyy mennä ajassa taaksepäin. Omien sanojensa mukaan Tervanen on puolet elämästään etsinyt hyviä raaka-aineita. Ensin hän vastasi 10 vuotta Keskolla kaupparyhmän private label -tuotteiden sisäänostosta tuotepäällikkönä.

Kotipizza Groupin toimitusjohtaja on uudistanut yhtiön brändiä rohkeasti. Hänen mukaansa vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat perusarvoja kaikessa Kotipizzan toiminnassa.

– Se oli todella hyvä korkeakoulu hankintaketjujen, elintarvikealan ja logistiikan maailmaan. Työhön kuului paljon matkustamista raaka-aineita valmistaviin kohdemaihin ja samalla heräsi huoli maailmasta, Tervanen kuvailee.

– Esimerkiksi Manilassa Filippiineillä vierailin maailman suurimmalla kaatopaikalla. Se näky jäi mieleeni vuosiksi, ja osaltaan vaikutti siihen, että haluan edistää bisneksessä myös kestävää kehitystä.

Kymmenen Keskolla vietetyn vuoden jälkeen Tervanen perusti Helsinki Foodstockin, ja keskittyi yrittäjänä erityisesti ravintola- ja pikaruoka-alan raaka-aineiden ostoon ja logistiikkaan. Samalla hän pääsi seuraamaan läheltä trendien vaihtelua ja vaikutusta alaan.

Missio ohjaa tekemistä

Kotipizza oli Foodstockin ensimmäisiä asiakkaita, ja kun 2012 lopulla yhtiön toimitusjohtaja oli siirtymässä muihin tehtäviin, Tervaselle tuli vahva tunne, että hän haluaa tehtävään.

Siihen hän myös pääsi ja alkoi heti uudistaa yritystä.

– Sanotaan, että toimitusjohtajan 100 ensimmäistä työpäivää ovat merkityksellisimmät. Sinä aikana kiersin ravintoloita ja tutustuin erilaisiin ketjuihin. Laadin yhteenvedon markkinan ja Kotipizzan tilanteesta. Se ei ollut kovin mairitteleva. Jotain täytyi tehdä.

Niinpä johtoryhmä kokoontui miettimään, mitä, miten ja miksi Kotipizza tekee. Syntyi missio: Parannetaan maailmaa pizza kerrallaan.

Missio osoittautui elinvoimaiseksi ja sitä alettiin toteuttaa yrityksen kaikessa toiminnassa: tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja tietysti ydinbisneksessä.

Kaikki ketjun ravintolat uusittiin, ja kestävä kehitys huomioitiin kaikessa raaka-aineista ravintoloiden kalusteisiin ja henkilökunnan työvaatteisiin.

– Ajattelimme boksin ulkopuolella ja aloimme panostaa digimedioihin. Siinä piti uskaltaa kokeilla uusia tapoja, eikä virheistä saanut tuomita. Missio on niputtanut kaiken tekemämme yhteen, ja jokainen kotipizzalainen tietää, miksi tätä hommaa tehdään, Tervanen sanoo.

Listautuminen oli vuoden rutistus

Onnistunut brändiuudistus oli hyvä lähtökohta pörssiin listautumiselle.

Perinteisiä pikaruokaketjuja laadukkaampaan konseptiin panostavien fast casual -ravintoloiden trendi oli oikein aistittu, ja yhtiön tuloskäänne tapahtui juuri ennen listautumista.

– Koko listautumisprosessissa meni noin vuosi. Eniten se vei talousjohtajan aikaa, ja listautumiskumppanit hoitavat ison osan työstä ja prosessin johtamisesta. Heiltä tulee sabluuna, jonka mukaan edetään yhteistyössä, Tervanen sanoo.

Listautumisanti- eli IPO-prosessissa yritys tarjoaa osakkeitaan yleisön ostettavaksi listautuessaan ensimmäistä kertaa johonkin pörssiin, Kotipizzan tapauksessa Helsingin pörssiin.

OPn Pekka Suhonen kertoo, että pankin rooli on listautumisessa suuri.

– Pankilla on järjestäjän vastuu, joka perustuu soveltuvaan lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin. Järjestäjän on huolehdittava, että kaikki asianmukaiset yhtiön riskejä ja vastuita kartoittavat Due Diligence (DD) -tarkistukset on tehty.

IPO-prosessissa on tyypillisesti viidenlaisia DD:itä: IPO-DD, taloudellinen DD, joka tarkastelee muun muassa käyttöpääoman riittävyyttä; oikeudellinen DD, joka kattaa muun muassa hallituksen pöytäkirjat ja tärkeimmät sopimukset; liiketoiminnan DD sekä ESG (environmental, social and governance), joka käsittää yhteiskuntavastuuasiat. Listautumisessa mukana olevat eri tahot laativat nämä tarkistukset, ja pankki koordinoi koko hanketta.

Tarkistukset ovat aikaa vieviä. Suhosen mukaan minimiaika kaiken laatimiseen on noin puoli vuotta, tosin nopeampiakin prosesseja on ollut.

– Sijoittajalle näkyvin osa dokumentaatiosta on sijoittajatarina, jonka laatimisessa käytetään DD:itä hyväksi, Suhonen kertoo.

Lisäksi laaditaan listalleottoesite, jossa kaikki mahdolliset yhtiöön, toimialaan ja toimintaympäristöön liittyvät riskit kuvataan perusteellisesti.

– Riskit ovat vahvuuksien vastapuoli - jokaiseen vahvuuteen liittyy riski. Listalleottoesitteen laadinnassa kynä on tyypillisesti oikeudellisella neuvonantajalla, mutta siihen osallistuu usea osapuoli, Suhonen avaa.

– Kotipizza oli luonteeltaan matalariskinen. Tarve ruokailuun on aina olemassa suhdanteesta riippumatta. Lisäksi yritys oli ollut hyvä osingonmaksaja, ja sen strategia oli osoittanut toimivuutensa.

Ylisuoriutujaksi listautumisen jälkeen

Tommi Tervanen sanoo, että listautumisprosessi opetti paljon.

– Kaikesta piti pystyä muodostamaan paras mahdollinen näkemys. Se oli valtavan opettavaista. Tuli mietittyä yhtiön asioita uudella tavalla ja kiinnitettyä huomiota asioihin, joihin muuten ei olisi samalla tasolla tarvinnut, kuten vaikka raportoinnin läpinäkyvyyteen.

Heti listautumisen jälkeen vuonna 2015 yhtiön näkymät olivat hetken aikaa hieman heikot, ja mediassa ruodittiin huonoa kurssikehitystä. Pian osake lähti kuitenkin huimaan nousuun, ja sittemmin Kotipizza on suorastaan ylisuoriutunut pörssissä. Suhosen mukaan IPO-prosesseihin valikoituu lähtökohtaisesti laadukkaita yhtiöitä, ja pääjärjestäjä ottaa sen varmistamisesta ensisijaisen vastuun.

Tervasen mukaan Kotipizzan johdolle on ollut tärkeintä, että yhtiöllä on hyvä strategia, joka jalkautetaan onnistuneesti.

– Se on tärkein duuni. Markkina määrittää, onko siinä onnistuttu. Listautumisen aikaan meillä oli sijoittajille paljon lupauksia bisneksestä, mutta ei vielä varsinaisia lunastuksia. Positiivinen kehitys ja läpinäkyvä raportointi ovat sittemmin olleet näitä lunastuksia, hän sanoo.

– Kotipizza on ollut yksi parhaiten menestyneistä listautujista viime vuosina. Se kertoo siitä, että yhtiön strategia on purrut, OPn Pekka Suhonen toteaa.

Tulevaisuuden suhteen Tervanen on luottavainen. Hän uskoo, että ravintolaruokailun kasvu tulee jatkumaan.

– Yhdysvalloissa on ensimmäistä kertaa sellainen tilanne, että ihmiset kuluttavat ruokaan enemmän ravintoloissa kuin kaupassa. Millenniaalit ovat tässä kehityksessä edelläkävijöitä: he ovat tottuneita kuluttamaan palveluihin ja kyseenalaistavat, miksi pitäisi tehdä itse ruokaa. Suomen markkinassa on valtavasti potentiaalia, hän sanoo.

Joulukuussa 2017 yhtiö ilmoitti tähtäävänsä myös kansainvälisille markkinoille uudenlaisella No Pizza -konseptilla, jota testataan ensin Helsingissä kesällä 2018 avautuvalla ravintolalla. Konseptin pohjana ovat sourdough-taikinasta tehty pizzapohja, vastuullisesti tuotetut, korkealaatuiset raaka-aineet, selkeä visuaalinen ilme sekä perinteisistä ketjuravintoloista poikkeava ravintolaympäristö ja asiakaskokemus.

Tutustu OPn paveluihin omistaja-arvon kasvattamiseen liittyen‍.