Vastuullisuus on nyt toiminnan edellytys: ”Jos eettinen kompassi ei ole oikeassa asennossa, liiketoiminta vahingoittuu”

Vastuullinen toiminta on nykyään kaiken pitkäjänteisen yritystoiminnan edellytys. Näin arvioi Stora Enson talousjohtaja Seppo Parvi.

– Vastuullisuus tarkoittaa paitsi ihmisoikeuskysymyksiä myös eettisiä periaatteita. Yrityksen eettisen kompassin tulee olla aina oikeassa asennossa. Muuten se vahingoittaa liiketoimintamahdollisuuksia. Eivät ihmiset halua olla töissä yhtiössä, jossa nämä asiat eivät ole kunnossa.

Tämän näkemyksen jakaa moni muukin suuryhtiö. Lähes 95 prosenttia OP:n suuryritystutkimukseen‍ vastanneista yhtiöistä uskoo, että vastuullista toimintaa on mahdollista kehittää yrityksen liiketoiminnan ytimessä.

Yrityksistä 65 prosenttia on myös sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen varautuminen tai sen torjuminen on yritykselle merkittävä liiketoimintamahdollisuus.

Stora Enson Parvi kertoo, että vastuullisuus ja ilmastotietoisuus ovat nykyään arvoja, joihin huomiota kiinnittävät niin työntekijät, kumppaniyritykset kuin asiakkaat. Myös politiikka ohjaa vahvasti yritysten toimintaa.

– EU:ssa Brysselissä päättäjät ovat alkaneet regulaation kautta vaikuttaa, miten tuotteita tehdään ja mistä niitä valmistetaan. Tämä kiihdyttää jatkossa entistä enemmän kiinnostusta ja tarvetta kehittää biopohjaisia tuotteita. Se antaa meille uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa eteenpäin.

Biotalous mullisti metsäalan

Metsäteollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten ilmastotietoisuus ja vastuullisuuden megatrendi voivat muokata kokonaista toimialaa.

– Kun paperiteollisuus kriisiytyi digitalisaation takia 10–15 vuotta sitten, moni piti metsäteollisuutta laskevan auringon alana. 3–5 vuoden aikana suunta on kuitenkin kääntynyt positiivisemmaksi. Puhutaan biotaloudesta ja uusista ratkaisuista, jotka korvaavat fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia komponentteja.

Samalla alan imago on kohentunut. Parvi kertoo, että nykyään biotalous on yhtiön liiketoiminnan ydintä ja uusia ratkaisuja kehitetään vauhdilla. Muun muassa fossiilipohjaisia muoveja voidaan jo korvata puupohjaisilla ratkaisuilla. Puusta saatavasta ligniinistä on puolestaan mahdollista valmistaa raaka-ainetta liimateollisuudelle.

Ympäristötietoisuus on kaiken kaikkiaan tuonut kehitystyöhön lisää potkua, Parvi kertoo. Esimerkiksi pakkaamiseen halutaan entistä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja.

– Ja jos katsotaan taaksepäin, niin olemme aina olleet biotalouden ytimessä, emme vain ole tajunneet sitä. 5–10 viime vuoden aikana on alettu pohtia enenevässä määrin sitä, mitä kaikkea biomassasta voidaan tehdä.

Perinteisesti sellutehtailla biomassasta puolet kuiduista on käytetty sellun tekemiseen ja paperin ja kartongin jalostamiseen. Toinen puoli poltetaan mustalipeänä.

– Se ei siis mene hukkaan, koska saadaan energiaa. Sitten on alettu miettiä, mitä muuta voitaisiin tehdä kuin polttaa se. Kun siis aletaan tehdä uusia tuotteita, ei välttämättä tarvitse hakata lisää metsää, vaan voidaan hyödyntää nykyinen hakkuuvolyymi tehokkaammin.

Parhaat osaajat töihin

Stora Ensolla on toimipisteitä reilussa 30 maassa ja yhteensä työntekijöitä on 26 000. Jotta kehitystyö sekä yrityksen toiminnot pysyvät pyörimässä, tarvitaan osaavaa työvoimaa. Parhaillaan esimerkiksi metsäkoneiden ja rekkojen kuljettajien sekä saha-alan osaajien joukossa on vajetta.

Koulutus on keskeisessä roolissa, jotta alalle saadaan riittävästi osaajia. Näistä tekijöistä saatetaan käydä kovaakin kisaa. Parven mukaan on tärkeää, että tarjolla oleva työ on motivoivaa. Siten taitavia tekijöitä saadaan yritykseen töihin. Hän korostaa erityisesti vastuullisuutta ja urakehitystä.

– Yksi vetovoimatekijä on, että liiketoiminnassa ollaan vastuullisia ja tehdään hyvää maailmalle. Toinen on se, että kansainvälisenä yhtiönä meidän on tarjottava työntekijöille mahdollisuuksia päästä uralla eteenpäin.

Toimipisteeltä toiselle siirtyminen sekä työnkuvan muutokset ovat olleet Stora Ensolla yksi mahdollisuus kulkea uralla eteenpäin.

Osaavaa työvoimaa haetaan myös maan rajojen ulkopuolelta. Näin työhön saadaan Parven mukaan aina parhaat tekijät.

– Olemme panostaneet innovaatio- ja kehitystyöhön. Yleensä sekin sujuu parhaiten, kun työyhteisö on monimuotoinen. Ihmiset lähestyvät asioita eri kulmista, Parvi kertoo.

Suuryritystutkimuksen mukaan työperäiseen maahanmuuttoon suhtaudutaankin hyvin myönteisesti. 81 prosenttia yrityksistä pitää työperäistä maahanmuuttoa mahdollisuutena. Näin se nähdään myös Stora Ensossa.

– Puhutaan paljon eri kulttuurien yhdistämisestä, joka tuo monipuolisempaa lähestymistapaa innovaatiotyöhön ja työn tekemiseen. Olemme kasvava yhtiö ja meille on etu, että töissä on ihmisiä, joilla on erilaiset taustat.