Perheyhtiö Antell ei ole aina tavoitellut kasvua. Kun oululainen Katri Antell perusti yrityksen vuonna 1880, tuoreen yrittäjän tavoitteena oli saada lapset ruokituksi. Viiden lapsen äiti sai perustaa leipää myyvän kaupan aviomiehensä suostumuksella.

Ratkaiseva käännekohta olivat kansakoulunopettaja Johan Nikon ja mamselli Hilma Konstantia Granrothin jouluhäät samana vuonna. Granroth pyysi Antellia vastaamaan häiden tarjoilusta.

Tarinan mukaan Antellin tarjoilut olivat niin herkullisia, että pian kaikki Oulussa halusivat hänen leipomuksiaan. Antell avasi ensimmäisen leipomomyymälänsä vuonna 1883 ja kahvilan vuonna 1899.

Vuonna 2019 Antell Oy on 49 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä yhtiö, joka työllistää noin 500 ihmistä.

Henkilöstöravintola aloitti uuden kasvun

Oulusta puhelimeen vastaa Antellin nykyinen toimitusjohtaja Tomi Lantto, joka on omien sanojensa mukaan “jauhoissa kasvanut”. Lanton perhe on omistanut yhtiön vuodesta 1976, kun Tomi Lanton isä Ilkka ja isoisä Viljo ostivat yhtiön Katri Antellin lapsenlapsilta. Yhtiön liikevaihto oli tuolloin noin 200 000 euroa.

– Siihen aikaan oli tapana, että yksi leipomo palveli vain yhtä tukkuliikettä kerrallaan. Isoisä ja isä päättivät ryhtyä myymään monen tukkuliikkeen kautta. Siitä se kasvu sitten lähti, Tomi Lantto kertoo.

Vuonna 1980 Antell avasi ensimmäisen henkilöstöravintolansa Oulun Kemiran tehtaalle. Seuraavalla vuosikymmenellä ravintolabisnes laajennettiin valtakunnalliseksi. Nyt ravintoloita on yhteensä jo sata.

Antellin kasvu on tullut aina pääsääntöisesti orgaanisesti, mikä on haastavaa, koska henkilöstöravintoloiden markkina ei Suomessa kasva.

Koska Antell on päättänyt keskittyä vain kotimaahan, ainoa tapa kasvattaa liikevaihtoa on saada perustettua uusia ravintoloita ja voittaa kilpailutuksia.

Antell on siinä onnistunut hyvin. Lanton mukaan henkilöstöravintoloiden liikevaihto on kasvanut vuositasolla 5–8 prosenttia jo vuodesta 2004.

Leipomon lopettaminen oli vaikea päätös

Vuosi on juuri vaihtunut, ja Tomi Lanton tunnelmat ovat hyvät. Toisin oli vuosi sitten. Vuoden 2018 alussa Antell oli vaikean ratkaisun edessä.

Leipomon liikevaihto oli kasvanut kolmessa vuodessa peräti 50 prosenttia, mutta sen tulos ei ollut parantunut. Antellin johdon oli pakko todeta, ettei malli toimi. Leipomo piti sulkea.

Leipomon sulkemisen seurauksena 101 ihmistä menetti työpaikkansa. Lanttoa surettaa myös se, että he joutuivat lopettamaan juuri sen osan yhtiöstä, jonka Katri Antell oli alunperin perustanut.

– Päätös oli raskas, mutta se oli merkittävä yhtiön kannalta. Nyt Antell on yhtiö, joka tarjoaa pääasiassa henkilöstöravintoloita ja jonkin verran kahvilaa, Lantto muotoilee.

Perheyhtiön johtamisessa on usein se etu, että omistaja on pitkämielinen eikä tavoittele tulosta lyhyellä tähtäimellä. Lantto myöntää, että tässä kohtaa pääomasijoittaja olisi toiminut nopeammin. Se ei olisi katsonut leipomon tappiollista taivalta yhtä kauan.

– Mielestäni se, että olemme perheyhtiö, on aivan keskeinen tekijä yhtiön kasvun kannalta. Mutta on totta, että perheyhtiön huono puoli on se, että se saattaa roikottaa jotain liiketoimintaa mukanaan liian kauan, hän sanoo.

Ihmiset tekevät kasvun

Miten sitten varmistaa Antellin menestys jatkossakin? Tomi Lanton mukaan vastaus on, että yhtiön pitää keskittyä “laatuun, laatuun ja laatuun”.

– Se on se avain kasvuun. Antelilla on aina panostettu laatuun. Se on meidän perimässämme, Lantto sanoo.

Yhtiö päätti jo vuonna 2005, että se haluaa olla henkilöstöravintoloiden laatujohtaja Suomessa. Sinne se pääsikin – seitsemän vuoden tekemisen jälkeen.

Seuraavaksi Antell halusi olla myös yksi Suomen parhaista työpaikoista. Great Place to Work -kilpailussa tuli menestystä neljänä vuonna peräkkäin. Viime vuonna yhtiö ei enää osallistunut kilpailuun. Lantto sanoo, että se sai kilpailusta, mitä lähti hakemaan ja nyt yhtiö etsii uusia työkaluja kehittääkseen organisaatiotaan.

Tomi Lantto muistuttaa, että Antellin työntekijät ovat olleet aina ratkaisevassa roolissa myös yhtiön kasvun kannalta.

– Haluamme luoda meidän työntekijöillemme sellaiset olosuhteet, joissa nämä pääsevät loistamaan. Puhumme täällä siitä, että kasvatamme ihmisille siipiä, joilla voi lentää, Lantto sanoo.

Hän muistuttaa, että sillä on väliä, että työntekijä voi innostua työstään.

– Koska jossain toisessa ympäristössä kukaan ei suoriudu hyvin, kun taas toisessa ympäristössä ihminen voimaantuu ja on onnellisempi. Tätä kautta ihmiset ovat myös yrityksen näkökulmasta tuottavampia, Lantto sanoo.