Yhdessä yössä konepajayrittäjiksi päätyneet siskokset ponnistivat yli suuren kriisin – nyt alla on pari hyvin tuottanutta vuotta: "Olemme oppineet, että kaikesta selviää, kun uskaltaa pyytää apua"
Lisää aiheesta
Konepajasiskot Niina ja Noora luotsasivat yrityksensä suuresta kriisistä turvallisille vesille saamalla tukea toisiltansa ja ympärille rakennetulta tukiverkolta. Nyt alla on pari hyvin tuottanutta vuotta, eivätkä sisarukset halua kantaa ylimääräistä huolta koronan vaikutuksista.
Niina Pekosen ja Noora Pylkkäsen kanssa keskustellessa on lähes mahdotonta uskoa, että ilman yhteistä konepajaa he omien sanojensa mukaan tuskin olisivat toistensa kanssa tekemisissä juhlapyhien ulkopuolella. Sisarukset kertovat konepajan historiasta ja toiminnasta lähes yhteen ääneen, toinen toisensa sanomisia täydentäen. Yhteinen matka yrittäjinä on kestänyt jo 13 vuotta, ja sen varrelle on mahtunut suuria tapahtumia tärkeän asiakkaan lähdöstä koronaan.
– Ei meillä ollut missään vaiheessa suunnitelmissa pyörittää konepajaa tai tehdä töitä yhdessä. Päädyimme tähän sattumalta. Konepajan myötä meistä on tullut erottamattomia, Niina kertoo.
Raumalla sijaitseva konepaja kuului siskosten isälle, joka menehtyi äkillisesti vuonna 2007. Päätöstä pajatoiminnan jatkamisesta ei ikinä virallisesti tehty.
– Menimme isän kuoleman jälkeisenä aamuna paikalle pajalle ja vakuutimme siellä työskenteleville kundeille, että toimintaa jatketaan, kuten isä varmasti olisi toivonut, Noora muistelee.
Seisoessaan konepajalla kertomassa suru-uutista työntekijöille, tuli Niinasta ja Noorasta kertaheitolla hädin tuskin täysi-ikäinen yrittäjäkaksikko. Nyt siskokset kertovat, mitä he ovat oppineet vuosien varrella yrittämisestä.
Turvaverkon rakentaminen auttoi alkuun
Ensimmäiset viikot ja kuukaudet konepajayrittäjinä toivat sisarusten ratkaistavaksi jatkuvasti sellaisia tilanteita, joista heillä ei ollut kokemusta tai ymmärrystä.
Niina ja Noora palkkasivat aluksi ulkopuolisen, alalla kokeneen toimitusjohtajan Olli Ritakorven pyörittämään konepajaa. Lisäksi he kävivät keskusteluja esimerkiksi pankin ja vakuutusyhtiön kanssa liittyen yrittäjyydessä alkuun pääsemiseen.
– Olemme myöhemmin naureskelleet, että onneksi olimme sentään niin fiksuja, että tajusimme ensimmäiseksi sen, ettemme tajua konepajayrittäjyydestä mitään ja tarvitsemme apua, Noora nauraa.
Alkujärkytyksen jälkeen arki konepajalla jatkoi rullaamista entiseen malliin. Töitä tehtiin tutuille, pitkään matkassa kulkeneille päämiehille.
Onko yrityksesi käännekohdassa? Kartoita riskit yhdessä vakuutusasiantuntijamme kanssa.
Vastuun kantamisen hetki
Syksyllä 2014 Hallaworksin suurin päämies ilmoitti yhtäkkiä lopettavansa konepajan asiakkaana. Ilmoitus halvautti konepajan toiminnan hetkeksi, ja tulevaisuutta piti katsoa erilaisten lasien läpi kuin aikaisemmin.
– Olimme juuri investoineet suureen sorviin, jonka käyttöönottoa oli tarkoitus juhlistaa vuoden lopussa. Juhlien sävy muuttui täysin, Noora kertoo.
Suuresta kriisistä alkoi myös siskosten aika yrityksen johdossa.
– Otimme konepajan haltuun helpottaaksemme Ollin paineita. Koimme, että olimme jo valmiita kantamaan vastuun, Niina kertoo.
Siskokset laativat yhdessä tukiverkostonsa kanssa suunnitelman uusien asiakkaiden hankkimiseksi. Aikaa projektille annettiin vuosi.
Sinnikäs myyntityö ympäri Suomea kantoi hedelmää ja uusia asiakkaita saatiin hankittua ja lähteneen päämiehen jättämä lovi paikattua. Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet voitollisia.
Jatkuvaa oppimista
Edelleenkään Niina ja Noora eivät omien sanojensa mukaan tiedä kaikkea konepajan toiminnasta. He luottavat työntekijöidensä asiantuntemukseen. Alan käänteistä siskokset pysyvät perillä olemalla aktiivisesti mukana tilaisuuksissa ja pitämällä yhteyttä samalla alalla toimiviin yrityksiin. Yrittäjänä toimiminen on heidän mukaansa jatkuvaa oppimista.
– Jaamme avoimesti tietoa samalla alalla toimivien kesken. Haluaisimme omalta osaltamme auttaa siinä, että konepajatoiminta olisi helpommin lähestyttävää nuorille.
Korona ei Niinan ja Nooran mukaan ainakaan vielä kesällä näkynyt yrityksen tilauskirjoissa. Konepajasiskot eivät myöskään halua kantaa turhaa huolta tulevasta etukäteen.
– Olemme juuri selvinneet suuresta kriisistä, ja alla on pari hyvin tuottanutta vuotta. Olemme oppineet sen, että kaikesta selviää, kunhan vain uskaltaa pyytää apua.