Yritystoiminnassa tulee tilanteita, jolloin rahoitusta täytyy hakea oman kassan ulkopuolelta.

– Tyypillisimmät rahoituksen tarpeet liittyvät käyttöpääoman lisäämiseen: esimerkiksi kun yrityksen toiminta on laajentunut sen verran, että normaaliin toimintaan tarvitaan lisärahoitusta, kertoo OPn yritys- ja pääomamarkkinarahoituksen johtaja Laura Hakamies.

Toinen tyypillinen rahoituksen tarve liittyy investointeihin.

– Ulkoista pääomaa tarvitaan monesti, kun yrityksellä on tiedossa investointi tai suurempia hankintoja, kuten vaikka yrityskauppa, Hakamies jatkaa.

Yrityslainaa on perinteisesti haettu pankista, mutta pankkien rinnalle muodostunut niin sanottu varjopankkimarkkina on erilaisten arvioiden mukaan kasvamassa kovasti. Esimerkiksi Kauppalehti‍ uutisoi aiheesta viime viikolla.

Varjopankki-termillä viitataan rahoitustoimintaan normaalin pankkisääntelyn ja -valvonnan ulkopuolella.

Sääntely voi muuttaa markkinaa

– Euroopassa valvojat ja keskuspankit ovat kiinnittäneet omissa riskiarvioissaan huomiota siihen, mikä rooli pankkien ja muiden luottolaitosten ulkopuolisilla tahoilla on rahoituksessa. Tilanne vaihtelee paljon eri maissa, mutta yleinen trendi on, että näiden tahojen merkitys on kasvussa, kertoo pääanalyytikko Sampo Alhonsuo Finanssivalvonnasta.

Hänen mukaansa trendin taustalla yhtenä tekijänä ovat finanssikriisin jälkeen perustellusti kiristynyt pankkien sääntely ja vakavaraisuusvaatimukset.

– Sääntelyn muutokset voivat sysätä liikkeelle tai kiihdyttää rahoituksen ja rahoitustoimialan rakennemuutoksia. Mutta muutoksiin vaikuttaa moni muukin asia, erityisesti talouden ja yritystoiminnan yleiset näkymät tai finanssimarkkinoiden kehitys. Jos tulevaisuus näyttäytyy hyvänä, silloin rahoituksen kysyntäkin kasvaa kun laajennetaan toimintaa ja investoidaan, Alhonsuo avaa.

Vastuullisuus on aitoa kiinnostusta

Miten yritysrahoitusmarkkinan moninaistuminen sitten vaikuttaa rahoituksen tarpeessa olevan yrityksen näkökulmasta? Mistä tietää, toimiiko luotonmyöntäjä vastuullisesti?

Vastuullisuus on terminä laaja. Rahoituslaitosten vastuullisuusohjelmissa mainitaan tyypillisesti muun muassa rahoittajan vakavaraisuus, joka mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan. Vakavaraisuutta voi arvioida esimerkiksi tutustumalla luotonantajan tilinpäätöstietoihin.

Asiakaskohtaamisen tasolla vastuullisuus tarkoittaa OPn Laura Hakamiehen mukaan ainakin sitä, että rahoittaja on aidosti kiinnostunut yrityksestä ja sen liiketoiminnasta.

– Rahoittajan vastuullisuus tarkoittaa, että on kiinnostunut asiakkaan edusta yli lainkirjaimen. Eli osoittaa aitoa kiinnostusta siihen, saako asiakas hänelle parhaiten sopivan, valmiin ratkaisun ja millaisia tulevaisuuden näkymiä sillä on, Hakamies summaa.

– Luotonottohetkellä ei pitäisi olla oloa, että päätös rahoittajasta täytyy tehdä valtavalla kiireellä. Päinvastoin pitäisi tuntua siltä, että on tehnyt punnitun päätöksen, joka sopii omaan tilanteeseen, Hakamies neuvoo.

Ei täysin sääntelyn ulkopuolella

Pankkeja sitoo luottolaitoslainsäädäntö, ja niiden toimintaa valvovat Euroopan keskuspankki sekä Finanssivalvonta. Pankkien ulkopuoliset luotonmyöntäjät ovat perinteisen pankkisääntelyn ulkopuolella.

– Yritykset eivät ole vapaita kaikesta sääntelystä, vaikka ne eivät olisi Finanssivalvonnan valvottavia finanssimarkkinoilla. Normaali yrityslainsäädäntö ja toimintatavat koskevat kaikkia yrityksiä. Valvojan näkökulmasta tärkeää on, että kaikista tuotteista ja palveluista annettu informaatio on laadultaan hyvää ja kaikki menettelytavat ovat asiallisia finanssimarkkinoilla, Alhonsuo muistuttaa.

Alhonsuon mukaan kaikki lainanantajat ovat yritysrahoituksessa‍ saman asian edessä: lainanhakijan riskillisyyttä pitää arvioida hyvin: hyvien ja huonojen projektien erottaminen toisistaan on aina oleellista.

Rahoitusstrategiassa huomioidaan tulevaisuus

Yritysrahoituksen tarjoajaa valitessa kannattaa OPn Hakamiehen mukaan miettiä tulevaisuutta.

– Olisi hyvä, että rahoituksen tarjoaja sopii yritykselle pitkällä aikavälillä, Hakamies toteaa.

Pitkän aikavälin suunnitelmassa auttaa huolella mietitty rahoitusstrategia.

– Rahoitusstrategiassa pitäisi aina katsoa myös tulevaisuuteen: millaisia muutoksia strategian pitää kestää. Mitä oman yrityksen kasvulle tapahtuu seuraavan vuoden ja seuraavien kolmen vuoden aikana? Hakamies listaa.

Yrityksen rahoitusrakenteen ei hänen mukaansa tarvitse olla staattinen, sillä yrityksen tarpeet vaihtelevat eri aikoina. Strategiaa voi ja pitää päivittää.

Jos tuntee, ettei saa omasta pankista riittävästi rahoitusta, kannattaa Hakamiehen mukaan pyrkiä siihen, että itsellä ja pankilla on yhteneväiset tiedot tilanteesta.

– Käy keskustelemalla pankin kanssa läpi, mikä on oma tahtotilasi. Pankit myös pyrkivät siihen, että kielteisen päätöksen yhteydessä perustellaan, jos lainaa ei voida myöntää sellaisenaan ja miten asian voi vaihtoehtoisesti ratkaista. Siinä yhteydessä voi myös korjata tietoja, jos niissä on puutteita, hän sanoo.

Tutustu yrittäjän palveluihin ja yritysrahoitukseen ‍op.fi:ssä